Miksi ihmiset harjoittaa edelleen maataloutta jos kerran maatalous on liiketoimintana kannattamatonta koko maapallon laajuisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä minäkin olen ihmetellyt, kun viljelijät itkevät, että on pakko myydä tappiolla.
Kuka pakottaa?

Ostajan markkinoilla ostajat määräävät hinnan. Jos tuotteita myy liian korkealla ja Kalliilla hinnalla, on todennäköistä että ostaja jättää enemmin ostamatta ja ostaa jostain muualta, josta saman tuotteen saa halvemmalla. Ja koska liiketalouden vapaa kilpailu pätee myös maataloudessa, niin ainoa keino pitää ostaja itsellään on alentaa omien tuotteiden hintaa kilpailijoiden hintatasoa alemmas.

Mutta mikä järki on alentaa omat hinnat tappiollisiksi, vain että saadaan hinta alemmaksi kuin kilpailijan.

Ja miksi se kilpailija voi myydä halvemmalla ja tehdä silti voittoa?

Kyllä ne kilpailijatkin myyvät ihan yhtä tappiolla, jotta saisivat tuotteensa myytyä. Muuten voi käydä niin, että tuetteet jää myymättä jos tuotteen hinta on ostajien mielestä liian korkea. Tämä on seurausta vapaasta kilpailusta, jossa ovat mukana ja samalla viivalla myös halvemmalla tuotannon maat.

Mitä järkeä tuossa on?! Kaikki myyvät tappiolla, koska voitolla ei kannata myydä? Ei millään muulla alalla tehdä tuollaista.

Jos käyt joskus torilla, niin pääset näkemäänkin ja tutustumaan ruoan todellinen hinta ilman mitään välikäsiä ja ylimääräisiä kuluja on. Esim jauhokilon hinta on torilta noin 5-6 euroa kun kaupassa kilo jauhoja maksaa noin 1-2 euroa. Omia tuotteitaan torilla myyvien viljelijöiden tiedossa on, ainakin myyjien valituksen perusteella, että korkeat hinnat karkoittaa asiakkaat toreilta koska vapaan kilpailun takia muualta saa halvemmalla mutta tappiolla ei haluta myydä ja siksi rorihinnat ovat korkeita. Tämä nykyinen markkinatalous vetoinen systeemi nyt vain on tällainen eikä tiedossa ole mitään parempaakaan systeemiä sen tilalle, esim. kommunismia kansallistetulla ruoantuotannolla testattiin idässä ja se ei toiminut vaan oli katastrofi joka jätti ihmiset nälkäisiksi.

Keneltä se kauppa jauhonsa ostaa? Eikä se kauppa tappiota tee, vaikka halvemmalla myy. Myykö viljelijä kaupalle tappiolla ja kauppa myy eteenpäin voitolla?

Kutakuinkin juuri noin, mutta ei noin yksinkertaisesti. Kauppa ostaa jauhot tukusta, joka ostaa jauhot myllystä, joka ostaa viljat viljelijältä ja näiden väliin tulee myös kuljetus- ja työvoimakustannukset. Lopulta alkutuortajalle ropisee vain hiluja ja murusia siitä hinnasta, jolla jauhot on myyty kaupassa. Itsellä on yks tuttu joka päätyi tämän takia lopettamaan viljelyn ja metsittämään pellot koska tämä sai vain 2 senttiä eli 0.02 euroa jokaista kaupassa myytyä jauhokiloa kohden.

Eli syytät kauppiaita ahneiksi väittämällä että tuottaja saa vain 2 senttiä ja kauppias sujautaa loput 98 senttiä omaan taskuun? Ota pääs pois takapuolesta ja ymmärrä että kauppojen on esimerkiksi maksettava katteella työntekijöiden palkat ja töydennystuotteiden sisäänosto,jotta myytävä ei lopu hyllystä. Sittenkään on kuljetus kustannukset, kiinteistökustannukset ja monet muut juoksevat kulut kuten sähkö ja vesilaskut. Eli ei se raha jää sellaisenaan kauppiaan omaan käyttöön. Eikä sitä katetta saa edes ottaa suoraan omaan käyttöön vaan se menee kaupan omalle tilille ja sieltä kauppias saa oman palkan esim. osinkoina tai palkkioina.

Ja se kauppias on laskenut millä hinnalla jauhoja kannattaa myydä, että nuo kulut saadaan katettua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä minäkin olen ihmetellyt, kun viljelijät itkevät, että on pakko myydä tappiolla.
Kuka pakottaa?

Ostajan markkinoilla ostajat määräävät hinnan. Jos tuotteita myy liian korkealla ja Kalliilla hinnalla, on todennäköistä että ostaja jättää enemmin ostamatta ja ostaa jostain muualta, josta saman tuotteen saa halvemmalla. Ja koska liiketalouden vapaa kilpailu pätee myös maataloudessa, niin ainoa keino pitää ostaja itsellään on alentaa omien tuotteiden hintaa kilpailijoiden hintatasoa alemmas.

Mutta mikä järki on alentaa omat hinnat tappiollisiksi, vain että saadaan hinta alemmaksi kuin kilpailijan.

Ja miksi se kilpailija voi myydä halvemmalla ja tehdä silti voittoa?

Kyllä ne kilpailijatkin myyvät ihan yhtä tappiolla, jotta saisivat tuotteensa myytyä. Muuten voi käydä niin, että tuetteet jää myymättä jos tuotteen hinta on ostajien mielestä liian korkea. Tämä on seurausta vapaasta kilpailusta, jossa ovat mukana ja samalla viivalla myös halvemmalla tuotannon maat.

Mitä järkeä tuossa on?! Kaikki myyvät tappiolla, koska voitolla ei kannata myydä? Ei millään muulla alalla tehdä tuollaista.

Jos käyt joskus torilla, niin pääset näkemäänkin ja tutustumaan ruoan todellinen hinta ilman mitään välikäsiä ja ylimääräisiä kuluja on. Esim jauhokilon hinta on torilta noin 5-6 euroa kun kaupassa kilo jauhoja maksaa noin 1-2 euroa. Omia tuotteitaan torilla myyvien viljelijöiden tiedossa on, ainakin myyjien valituksen perusteella, että korkeat hinnat karkoittaa asiakkaat toreilta koska vapaan kilpailun takia muualta saa halvemmalla mutta tappiolla ei haluta myydä ja siksi rorihinnat ovat korkeita. Tämä nykyinen markkinatalous vetoinen systeemi nyt vain on tällainen eikä tiedossa ole mitään parempaakaan systeemiä sen tilalle, esim. kommunismia kansallistetulla ruoantuotannolla testattiin idässä ja se ei toiminut vaan oli katastrofi joka jätti ihmiset nälkäisiksi.

Keneltä se kauppa jauhonsa ostaa? Eikä se kauppa tappiota tee, vaikka halvemmalla myy. Myykö viljelijä kaupalle tappiolla ja kauppa myy eteenpäin voitolla?

Kutakuinkin juuri noin, mutta ei noin yksinkertaisesti. Kauppa ostaa jauhot tukusta, joka ostaa jauhot myllystä, joka ostaa viljat viljelijältä ja näiden väliin tulee myös kuljetus- ja työvoimakustannukset. Lopulta alkutuortajalle ropisee vain hiluja ja murusia siitä hinnasta, jolla jauhot on myyty kaupassa. Itsellä on yks tuttu joka päätyi tämän takia lopettamaan viljelyn ja metsittämään pellot koska tämä sai vain 2 senttiä eli 0.02 euroa jokaista kaupassa myytyä jauhokiloa kohden.

Olisiko tuttusi kannattanut laskea, paljollako kannattaa myydä, että saa voittoa?

Ja kun seuraava kommentti on, että kun muuten ostavat kilpailijalla, joka myisi halvemmalla, niin miten se kilpailija tekee voittoa? Vai myykö kilpailijakin tappiolla? Ilmeisesti, eikä tässä touhussa ole mitään järkeä! Ei ravintolatkaan polje hintojaan tappiin saakka, vain koska muuten asiakkaat menevät naapuriin.

Kyllä laski että jos tuottaja saa jauhokilosta 0.02 euroa niin sillä hinnalla pitäisi viljellä noin 11 000 km2 kokoista peltoa. Vaihtoehtoisesti hinnan olisi voinut satakertaistaa niin että tuttuni olisi saanut 2 euroa jokaista myytyä jauhokiloa kohden jolloin olisi riittänyt 110 km2 kokoinen pelto. Mutta kun ostaja sanelee hinnan niin ei hintoja oikein voinut nostaa. Ja järvien, kylien, kaupunkien, teiden ja mäkien takia Suomessa ei ole niin suurta yhtenäistä maa-alaa että sillä voisi viljellä 11 0000 km2 peltoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä minäkin olen ihmetellyt, kun viljelijät itkevät, että on pakko myydä tappiolla.
Kuka pakottaa?

Ostajan markkinoilla ostajat määräävät hinnan. Jos tuotteita myy liian korkealla ja Kalliilla hinnalla, on todennäköistä että ostaja jättää enemmin ostamatta ja ostaa jostain muualta, josta saman tuotteen saa halvemmalla. Ja koska liiketalouden vapaa kilpailu pätee myös maataloudessa, niin ainoa keino pitää ostaja itsellään on alentaa omien tuotteiden hintaa kilpailijoiden hintatasoa alemmas.

Mutta mikä järki on alentaa omat hinnat tappiollisiksi, vain että saadaan hinta alemmaksi kuin kilpailijan.

Ja miksi se kilpailija voi myydä halvemmalla ja tehdä silti voittoa?

Kyllä ne kilpailijatkin myyvät ihan yhtä tappiolla, jotta saisivat tuotteensa myytyä. Muuten voi käydä niin, että tuetteet jää myymättä jos tuotteen hinta on ostajien mielestä liian korkea. Tämä on seurausta vapaasta kilpailusta, jossa ovat mukana ja samalla viivalla myös halvemmalla tuotannon maat.

Mitä järkeä tuossa on?! Kaikki myyvät tappiolla, koska voitolla ei kannata myydä? Ei millään muulla alalla tehdä tuollaista.

Jos käyt joskus torilla, niin pääset näkemäänkin ja tutustumaan ruoan todellinen hinta ilman mitään välikäsiä ja ylimääräisiä kuluja on. Esim jauhokilon hinta on torilta noin 5-6 euroa kun kaupassa kilo jauhoja maksaa noin 1-2 euroa. Omia tuotteitaan torilla myyvien viljelijöiden tiedossa on, ainakin myyjien valituksen perusteella, että korkeat hinnat karkoittaa asiakkaat toreilta koska vapaan kilpailun takia muualta saa halvemmalla mutta tappiolla ei haluta myydä ja siksi rorihinnat ovat korkeita. Tämä nykyinen markkinatalous vetoinen systeemi nyt vain on tällainen eikä tiedossa ole mitään parempaakaan systeemiä sen tilalle, esim. kommunismia kansallistetulla ruoantuotannolla testattiin idässä ja se ei toiminut vaan oli katastrofi joka jätti ihmiset nälkäisiksi.

Keneltä se kauppa jauhonsa ostaa? Eikä se kauppa tappiota tee, vaikka halvemmalla myy. Myykö viljelijä kaupalle tappiolla ja kauppa myy eteenpäin voitolla?

Kutakuinkin juuri noin, mutta ei noin yksinkertaisesti. Kauppa ostaa jauhot tukusta, joka ostaa jauhot myllystä, joka ostaa viljat viljelijältä ja näiden väliin tulee myös kuljetus- ja työvoimakustannukset. Lopulta alkutuortajalle ropisee vain hiluja ja murusia siitä hinnasta, jolla jauhot on myyty kaupassa. Itsellä on yks tuttu joka päätyi tämän takia lopettamaan viljelyn ja metsittämään pellot koska tämä sai vain 2 senttiä eli 0.02 euroa jokaista kaupassa myytyä jauhokiloa kohden.

Eli syytät kauppiaita ahneiksi väittämällä että tuottaja saa vain 2 senttiä ja kauppias sujautaa loput 98 senttiä omaan taskuun? Ota pääs pois takapuolesta ja ymmärrä että kauppojen on esimerkiksi maksettava katteella työntekijöiden palkat ja töydennystuotteiden sisäänosto,jotta myytävä ei lopu hyllystä. Sittenkään on kuljetus kustannukset, kiinteistökustannukset ja monet muut juoksevat kulut kuten sähkö ja vesilaskut. Eli ei se raha jää sellaisenaan kauppiaan omaan käyttöön. Eikä sitä katetta saa edes ottaa suoraan omaan käyttöön vaan se menee kaupan omalle tilille ja sieltä kauppias saa oman palkan esim. osinkoina tai palkkioina.

Ja se kauppias on laskenut millä hinnalla jauhoja kannattaa myydä, että nuo kulut saadaan katettua.

Kaupoissa vaikuttaa hintapaine eli kulujen takia hintoja pitäisi nostaa ja niin niitä bostetaankin vähän kerrallaan niin että kulut nousevat kulut saadaan katettua, mutta tuottajan hinta ei nouse vaan pysyy samana. Kauppojen hintapolitiikkaan vaikuttaa vahvasti asiakkaiden ostokyky, joka Suomessa ei ole kovin korkea ja laskee kokoajan sitä mukaan kuin mitä keskiluokka köyhtyy ja kapenee. Lisäksi Suomessa ei ole tarpeeksi erittäin rikkaita ja miljonäärejä jotka voisivat ostaa kaupasta suuria määriä esim jauhoja ja maitoa omaan käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä minäkin olen ihmetellyt, kun viljelijät itkevät, että on pakko myydä tappiolla.
Kuka pakottaa?

Ostajan markkinoilla ostajat määräävät hinnan. Jos tuotteita myy liian korkealla ja Kalliilla hinnalla, on todennäköistä että ostaja jättää enemmin ostamatta ja ostaa jostain muualta, josta saman tuotteen saa halvemmalla. Ja koska liiketalouden vapaa kilpailu pätee myös maataloudessa, niin ainoa keino pitää ostaja itsellään on alentaa omien tuotteiden hintaa kilpailijoiden hintatasoa alemmas.

Mutta mikä järki on alentaa omat hinnat tappiollisiksi, vain että saadaan hinta alemmaksi kuin kilpailijan.

Ja miksi se kilpailija voi myydä halvemmalla ja tehdä silti voittoa?

Kyllä ne kilpailijatkin myyvät ihan yhtä tappiolla, jotta saisivat tuotteensa myytyä. Muuten voi käydä niin, että tuetteet jää myymättä jos tuotteen hinta on ostajien mielestä liian korkea. Tämä on seurausta vapaasta kilpailusta, jossa ovat mukana ja samalla viivalla myös halvemmalla tuqotannon maat.

Mitä järkeä tuossa on?! Kaikki myyvät tappiolla, koska voitolla ei kannata myydä? Ei millään muulla alalla tehdä tuollaista.

Jos käyt joskus torilla, niin pääset näkemäänkin ja tutustumaan ruoan todellinen hinta ilman mitään välikäsiä ja ylimääräisiä kuluja on. Esim jauhokilon hinta on torilta noin 5-6 euroa kun kaupassa kilo jauhoja maksaa noin 1-2 euroa. Omia tuotteitaan torilla myyvien viljelijöiden tiedossa on, ainakin myyjien valituksen perusteella, että korkeat hinnat karkoittaa asiakkaat toreilta koska vapaan kilpailun takia muualta saa halvemmalla mutta tappiolla ei haluta myydä ja siksi rorihinnat ovat korkeita. Tämä nykyinen markkinatalous vetoinen systeemi nyt vain on tällainen eikä tiedossa ole mitään parempaakaan systeemiä sen tilalle, esim. kommunismia kansallistetulla ruoantuotannolla testattiin idässä ja se ei toiminut vaan oli katastrofi joka jätti ihmiset nälkäisiksi.

Keneltä se kauppa jauhonsa ostaa? Eikä se kauppa tappiota tee, vaikka halvemmalla myy. Myykö viljelijä kaupalle tappiolla ja kauppa myy eteenpäin voitolla?

Kutakuinkin juuri noin, mutta ei noin yksinkertaisesti. Kauppa ostaa jauhot tukusta, joka ostaa jauhot myllystä, joka ostaa viljat viljelijältä ja näiden väliin tulee myös kuljetus- ja työvoimakustannukset. Lopulta alkutuortajalle ropisee vain hiluja ja murusia siitä hinnasta, jolla jauhot on myyty kaupassa. Itsellä on yks tuttu joka päätyi tämän takia lopettamaan viljelyn ja metsittämään pellot koska tämä sai vain 2 senttiä eli 0.02 euroa jokaista kaupassa myytyä jauhokiloa kohden.

Eli syytät kauppiaita ahneiksi väittämällä että tuottaja saa vain 2 senttiä ja kauppias sujautaa loput 98 senttiä omaan taskuun? Ota pääs pois takapuolesta ja ymmärrä että kauppojen on esimerkiksi maksettava katteella työntekijöiden palkat ja töydennystuotteiden sisäänosto,jotta myytävä ei lopu hyllystä. Sittenkään on kuljetus kustannukset, kiinteistökustannukset ja monet muut juoksevat kulut kuten sähkö ja vesilaskut. Eli ei se raha jää sellaisenaan kauppiaan omaan käyttöön. Eikä sitä katetta saa edes ottaa suoraan omaan käyttöön vaan se menee kaupan omalle tilille ja sieltä kauppias saa oman palkan esim. osinkoina tai palkkioina.

Sillä on ihan ne samat kulut kuin sillä kaupallakin.

Siinä vaiheessa kun tuottaja pääsee päättämään hinnan, ollaan jo tilanteessa, jossa köyhimmät kärsivät pahasti nälkää. Yhteiskunta on nähnyt tämän huonommaksi ratkaisuksi kuin tuottajien hinnan painamisen alas.

Toki mielestäni pitäisi pystyä löytämään tasapaino tähänkin, sillä tuottajahintojen painaminen alas johtaa tuotannon vähenemiseen myöskin, ja siten taas ruokapulaan.

Jokainen miettiköön omalla kohdallaan paljonko heittää vuodessa ruokaa roskiin.

Kai se on vaan se kun ei viitsi hakeutua uusiin hommiin ja haluaisi vaan pysytellä tutussa ja turvallisessa. Omat vanhempani alkoivat maajusseiksi aikoinaan kun se vielä oli kannattavaa, mutta nyt on vaikuttanut jo pitkään aika plusmiinusnolla-hommalta eivätkä silti ole saaneet lopetettua. Pientilalliset selviää enää niiden eu-tukien turvin ja mieleen tulee joku työttömyyslomaketta täyttelevä työtön jolle heitetään vähän päivärahaa.

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa kun tuottaja pääsee päättämään hinnan, ollaan jo tilanteessa, jossa köyhimmät kärsivät pahasti nälkää. Yhteiskunta on nähnyt tämän huonommaksi ratkaisuksi kuin tuottajien hinnan painamisen alas.

Toki mielestäni pitäisi pystyä löytämään tasapaino tähänkin, sillä tuottajahintojen painaminen alas johtaa tuotannon vähenemiseen myöskin, ja siten taas ruokapulaan.

Jokainen miettiköön omalla kohdallaan paljonko heittää vuodessa ruokaa roskiin.

Tähän ongelmaan on olemassa helppo ja yksinkertainen ratkaisu, nimittäin palkkatyö. Jos yhteiskunnan köyhimmät vain suostuisivat tekemään töitä itsensä elättämiseksi ei tällaisia asioita tarvitsisi miettiä.

Ihminen ei elä bruttokansantuotteesta, talouskasvusta tai optioista ja osingoista. Viime kädessä keho tarvitsee yhä ruokaa ravinnoksi. Sitä taas saadaan toistaiseksi vain viljelemällä. Siksi. Tuotteella on kysyntää joten sitä tuotetaan.