Lakiasioista tietävät hoi, perintöasiaa
Olemme jo isäni kanssa jutelleet perintöasioista, joten ei kannata kauhistella, että kyselen hänen eläessään tällaisia. Olen iäkkään ja sairaan isäni ainoa lapsi ja täten ainoa perijä. Isäni asuu yksin omassa yksiössä. Yksiö ei ole kovin arvokas. Miten kannattaisi menetellä jo nyt yksiön kanssa? Onko ideaa, että ostaisin sen itselleni ja isäni voisi asua siinä niin kauan kuin pystyy? Vai kannattaisiko isäni tehdä testamentti, jossa minun osuus olisi se n.20 000e ja loput menisivät lapsilleni? Vai maksanko vain perintöveron perinnön jälkeen? Mikä olisi järkevintä?
Kommentit (28)
Testamenttaa lapsillesi niin, että sinulla on elinikäinen käyttöoikeus. Voisit silti lakiosaasi, tai jakaa testamentissa niin, että te kaikki omistaisitte yhtä paljon.
Huomaa, että sitä ei sitten myydä ilman alaikäisten lasten edunvalvojan lupaa.
Ei nyt ostaa kannata, kun siinä tapauksessa tulisi maksettavaksi ehkä myyntivoitto- ja varainsiirtoveroa.
En ole mikään lakimies, mutta jos se isä joutuu vielä hoidettavaksi johonkin laitokseen tms., niin olisi ihan hyvä hänen realisoida se yksiö eli myydä sinulle. Saa siitä varoja ja pankkitilillä jo olevia rahoja ei katsota säännölliseksi tuloksi, joka nostaisi hoitomaksuja. On muutenkin hankalampaa sitten hoidella toisen asioita, kun mukana on kaikenlaista kiinteistöä yms. Onhan siinä taloyhtiön vastikkeetkin yms. Ja jos hän menee oikeustoimikelvottomaksi, niin sitten hän ei pystykään sitä sinulle enää myymään, jolloin ollaan hankalassa tilanteessa, jossa hoitolaitokseen menee rahaa ja hoivan kustannuksiin ei oteta kuin ihan alkuun huomioon entisen kodin kustannuksia.
Teoriassa järkevää että asunto menee suoraan lapsellesi. Mutta minkä ikäinen hän on ja miten rahoittaa perintöverot, yhtiövastikkeen ja mahdolliset remppakulut?
Huoltajana et voi hoitaa lastesi raha-asioita vaan siihen pitää olla määrätty edunvalvoja koska olet esteellinen ja siitä aiheutuu tietynlaista jäykkyyttä jos vaikka sattuisi tulemaan vastaan elämäntilanne jossa olisikin yllättävää rahantarvetta sinulla itselläsi.
Vierailija kirjoitti:
En ole mikään lakimies, mutta jos se isä joutuu vielä hoidettavaksi johonkin laitokseen tms., niin olisi ihan hyvä hänen realisoida se yksiö eli myydä sinulle. Saa siitä varoja ja pankkitilillä jo olevia rahoja ei katsota säännölliseksi tuloksi, joka nostaisi hoitomaksuja. On muutenkin hankalampaa sitten hoidella toisen asioita, kun mukana on kaikenlaista kiinteistöä yms. Onhan siinä taloyhtiön vastikkeetkin yms. Ja jos hän menee oikeustoimikelvottomaksi, niin sitten hän ei pystykään sitä sinulle enää myymään, jolloin ollaan hankalassa tilanteessa, jossa hoitolaitokseen menee rahaa ja hoivan kustannuksiin ei oteta kuin ihan alkuun huomioon entisen kodin kustannuksia.
Sen vielä lisään, että täytyy kuitenkin arvioittaa se yksiö ja ostaa se normaaliin hintaan. Jos menet isältäsi isolla alennuksella ostamaan, niin se katsotaan ennakkoperinnöksi.
Vierailija kirjoitti:
Huoltajana et voi hoitaa lastesi raha-asioita vaan siihen pitää olla määrätty edunvalvoja koska olet esteellinen ja siitä aiheutuu tietynlaista jäykkyyttä jos vaikka sattuisi tulemaan vastaan elämäntilanne jossa olisikin yllättävää rahantarvetta sinulla itselläsi.
Lapset ovat jo aikuisia. Ap
Myisin yksiön pois. Helpointa perintö on jakaa ilman kiinteää omaisuutta.
Joissain tilanteissa, jos vaikka yksiöitä olisi useampi, kannattaisi muuttaa yhteen yksiöön. Kaverini vanhemmat välttivät jonkin ison maksun, koska olivat kaksi vuotta ehtineet asua isovanhemman kakkoskodissa ennen tämän poismenoa. Muistelen että liittyi perintöveroon, mutten ole varma.
Jos hänen on tarkoitus asua asunnossa loppuun asti, helpoin on odottaa perintöä. Jos taas hän on siinä kunnossa, että on menossa hoitokotiin, asunto kannattaa myydä.
Hänen ei tarvitse testamentata sellaista mikä on sulle automaattisesti tulossa muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Jos hänen on tarkoitus asua asunnossa loppuun asti, helpoin on odottaa perintöä. Jos taas hän on siinä kunnossa, että on menossa hoitokotiin, asunto kannattaa myydä.
Hänen ei tarvitse testamentata sellaista mikä on sulle automaattisesti tulossa muutenkin.
Eihän kukaan tiedä, miten käy. Voi olla vaikka mikä tarkoitus asua loppuun asti kotona, mutta sitten tulee joku sairauskohtaus ja lapsi joutuu yhtäkkiä järjestämään hoivakotipaikkaa ja tuskittelemaan sen asunnon kanssa, josta kulut juoksee eikä saa sitä enää omiin tai lastensakaan nimiin.
Hieman asian vierestä, mutta kysyn vaan, onko isäsi tehnyt jo kaiken varalta edunvalvontavaltuutuksen (sinulle) ja toinen. Äitisi siis kuollut jo aiemmin? Hänen kuolinpesää ei enää ole?
jos asunnon arvo on alhainen, niin kannattaako sitä ostaa vaikka halvalla saisi. kun sitten alat asuntoa myymään eteenpäin joskus tulevaisuudessa, niin et välttämättä saa yhtä paljon kuin itse maksoit. ellei siiten asunto ole jossain sellaisella alueella jossa vanhojenkin asuntojen hinnat kasvavat.
Miksi pitäisi ostaa yksiö etukäteen, joka tulee perintönä ilmaiseksi isän kuoleman jälkeen? Jos haluaa välttää myyntivoiton verotuksen, täytyy omistajan asua asunnossa kaksi vuotta, siis yhtäjaksoisesti.
Isäsi voisi saada asumistukea jos asuu vuokralla
Vierailija kirjoitti:
Hieman asian vierestä, mutta kysyn vaan, onko isäsi tehnyt jo kaiken varalta edunvalvontavaltuutuksen (sinulle) ja toinen. Äitisi siis kuollut jo aiemmin? Hänen kuolinpesää ei enää ole?
Isäni on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen minulle. Äitini on kuollut. Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi ostaa yksiö etukäteen, joka tulee perintönä ilmaiseksi isän kuoleman jälkeen? Jos haluaa välttää myyntivoiton verotuksen, täytyy omistajan asua asunnossa kaksi vuotta, siis yhtäjaksoisesti.
Jos isällä on tarkoitus asua siinä mahdollisimman pitkään, niin kannattaisi antaa se nyt ennakkoperinnöksi sekä sinulle että lapsillesi tasaosuuksin ja pidättää itsellään elinikäinen käyttöoikeus. Silloin perintöveron osuus olisi pienin mahdollinen. Jos sitten aikanaan myisitte sen, myyntivoittoverosta vähennettäisi hankintaolettamana perinnön määrä, eli myyntivoittovero jäisi aika pieneksi.
Testamenttiin kannattaa isäsi laittaa se lauseke, jonka turvin voit vasta perimistilanteessa päättää, miten häät isan lapsillesi ja miten (käyttö- ja hallintaoikeus jäisi sinulle). Nyt en vain muista tuon lausekkeen nimeä.
Jotkut on tehneet niin, että asunto myydään lapselle ja vanhempi maksaa asunnosta vuokraa.
Nyt kun asunto on vanhemman nimissä, niin myynti voi olla myöhemmin hankalaa, jos vanhemmasta tulee oikeustoimikyvytön. Toki asunnon myyminen onnistuu silloinkin, mutta ei niin helposti, koska tarvitaan maistraatin hyväksyntä.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut on tehneet niin, että asunto myydään lapselle ja vanhempi maksaa asunnosta vuokraa.
Nyt kun asunto on vanhemman nimissä, niin myynti voi olla myöhemmin hankalaa, jos vanhemmasta tulee oikeustoimikyvytön. Toki asunnon myyminen onnistuu silloinkin, mutta ei niin helposti, koska tarvitaan maistraatin hyväksyntä.
Tässähän on nyt siis se, että mitä nämä aikovat sitten myöhemmin tehdä sillä asunnolla. Jos nimenomaan olisi tarkoitus se pitää suvussa, niin silloinhan ei tarvitse huolehtia mistään myyntivoitoista tms., jos ei sitä ole edelleen tarkoitus myydä. Sen kun nyt ostavat, että isälle jää siitä itselleen rahaa vanhuuden turvaksi ja mitä ei ehdi käyttää, tulee sitten rahaperintönä takaisin.
Mutta sen sijaan on kyllä aika mahdotonsa saada sitä itselleen tai lapselleen myytyä enää siinä vaiheessa, jos isä ei pysty omia päätöksiä tekemään. Edunvalvontavaltuutettuna ei sellaista asiaa saisi itse hoitaa vaan pitäisi ensin anoa asunnon myynnille oikein virallinen edunvalvoja ja tämähän voisi päättää laittaa sen ihan oikeasti myyntiin ja katsoa, kuinka paljon saa asiakkaansa eli isän eduksi.
Jos muuten olisi aikeissa tehdä siitä asunnosta sitten vuokrakämppä ulkopuolisille tai vaikka omille lapsille, niin sitäkään ei kannata harkita, jos se on edelleen isän nimissä ja isä on jossain hoivakodissa. Vuokratulot nostavat niitä maksuja myös. Eli jos tulee hoivakotijuttu, niin isän täytyy siinä kohtaa päästä viimeistään asunnosta irti ja silloin se on hankalampaa silloin kuin olisi nyt.
Ainakin kannattaa testamentata lapsillesi niin paljon kuin ajattelet olevan mahdollista.