Lue keskustelun säännöt.
AUTTAKAA! Reilu 1v kiukkuilee eikä syö mitään!
15.10.2006 |
On ollut aina tosi huono syömään, allerginen ja pienikokoinen ja vaatinut ultimaattiset viihdytykset syömiseen. Maitokaan ei mene nykyään kuin tv:n edessä lastenohjelmiakatsellen. Ollut viikon nuhassa ja sinä aikana syönyt tosi vähän. Nyt on sitten syöminen totaalisen loppu, aamupuuroa pari lusikkaa ja maitoa ei ollenkaan kun ei anneta katsella tv:tä.
Tiedän että olemme paniikissa sortuneet suuriin virheisiin syöttöjen kanssa kun poika on niin pieni ja aina syönyt huonosti tissistä lähtien (osasyy ehkä refluksi).
Antakaa vinkkejä mitä tehdä? Ei tehoa se että syö kun on nälkäinen. No joo, oikein nälkäisenä hotkii muutaman lusikan ja thats it.
Nyt on nuhan jälkeen kiukkuillut kaksi päivää todella, en tiedä voisko olla korvat, vaikea uskoa kun nukkuu tosi hyvin.
Kommentit (5)
Tiedän, että se on tooosi vaikeeta. Nyt laitatte ykös kaiken mitä syö ja painon ylös. Viette lääkäriin, jos ei tilanne parane. Sitten on varmaan saatava jotain lisäravinnetta, jos ei oikesti syö mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syö, jos syö. Kyllä hän vähitellen oppii.
Sitkeys palkitaa, kokeile pari kk.
Älä anna limuja, mehuja tai keksejä.
Joillakin herkut vievät ruokahalun totaalisesti, ei napostelua.
Omat vinkkini joka päiväisessä taistelussa ja hermojen menetyksessä, meilläkin pienikokoinen ja pitäisi saada nopeasti kasvamaan lisää reippaasti, lisävitamiineja ja rautaa jo syö:
1. ITSE PITÄÄ ANTAA SYÖDÄ. Toisella lusikalla pistelen sitten väliin.
Keskityn syöttämiseen. Ei leluja (paitsi äärikeinona, mutta ei ne oikein toimi, joten ei niitä sotketa kuvioon...)
2. En pakota. Vähän huulille maistatan kuitenkin. Jos ei vieläkään maistu, niin sit annan olla.
3. D-vitamiinitipat ja rautalääke on sellaiset, ku niitä tippoja laittaa ekoihin lusikallisiin, niin sitten se ruoka alkaa maistua... Saman asian voi ajaa mikä tahansa, mihin lapsi tykästyy, vaikka sit rasvalusikallinen, tai sokerilusikallinen... tai ketsuppi... pienissä määrin tietysti, ettei mene vain ne hillosilmät ja rasvasilmät. Nekin voi piilottaa ruokaan, niin että lapsi näkee, ja sit syö... ehkä..
4. Juotavaa väliin. Sen jos unohtaa välillä (5 lusikallista, juotavaa, 5 lusikallista, juotavaa), niin heti alkaa tyrkkiä aiemmin ruoka kuin pitäisi.
5. Kun ruoka alkaa maistua, niin sitä sitten lapetaan KESKEYTYKSETTÄ niin kauan kuin menee, ei vastata puhelimeen, ei nousta pöydästä, ei mennä ovia availemaan ei syötetä itseä eikä toisia lapsia, eikä hämmennellä soppakattiloita siinä välissä... Sitten vasta jos alkaa ruoka tyrkkiä, niin lopetan syöttämisen, ja annan lapsen vaikka leikkiä ruoalla hetken, sitten vielä kohta uudestaan yritän.. joskus maistuukin vielä uusi nopea syöttökierros.
6. Teen kaksi ruokaa. Soseruoka, ja kotiruoka (kiinteämpää). Kotiruokaa saa itse syödä ja leikkiä sillä, ja soseruokaa mätän sillä keskeytyksettömällä vauhdilla suuhun. Soseruoka meillä voi olla myös samaa soseutettuna versiona, tai sitten se voi olla purkkiruokaa tai pakkaseen tehtyä omatekoista soseruokaa, vaihdellen.
7. Jos jotain lapsi osoittaa haluavansa maistaa, niin sallin sen aina, mikäli se nyt ei ole jotain chiliä tms.
8. Kun maistuu, niin ostan ja tarjoan säännöllisesti jotain uusia makuja.
Ja kattaus on puoli ruokaa, sen olen huomannut. Eli pöytä tosi koreaksi.
Seuraa...
9. Kun väsyttää, niin saatan syöttää vaikkapa olkkarissa sotkun uhallakin. Yleensä pyrin syöttämään keittiössä aina. Ja olen harkinnut myös ostavani sellaisen pikkupöydän ja tuolit lapsillemme, ettei tarvi vahdata sitä syöttötuolissa pyörimistä ja ylösnousemista haukkana.
10. Jos väsyttää liikaa, niin ei se lapsi silloin syö. Sopivat ruoka-ajat ja sopiva nälkäaste pitää löytää.
Niin, meillä imetän vielä, mutta ei juo maitoa oikein tarpeeksi asti muuten (eikä nukahda). Muuten varmaan jo lopettaisin, vaikka ei olla käskettykään sen kasvun takia.
11. Jos kiukuttaa vaan kovin, niin annan vaikka sitten suppoa kokeeksi.
Tai koitan nukuttaa lapsen, jos on liikaväsynyt. Sen jälkeen ruoka voi maistuakin paremmin.
vain ravitsevaa ruokaa ja ravitsevia välipaloja, säännölliset ruoka-ajat. Esim. meillä ei maistu klo 16 ruoka vielä vaikka nälkä olis, mutta klo 17 se maistuu. Saatan antaa kasviksia tms. osan ruoasta jo klo 16, jos kiukuttaa kovasti, ja sitten klo 17 sen varsinaisen ruoan.
Riittävä ulkoilu leikkipuistossa auttaa myös syömään paremmin meidän 1-vuotiasta. Jos siis jaksaa leikkiä, niin ei hätää, jos ei aina syö.
Tiedän erään lapsen joka söi yli 2-vuotiaaksi lähes pelkästään niitä. Mikään muu ei mennyt sihtikurkusta alas, mutta hyvinhän tuo kasvoi. :D