Miksi vähävaraisilla on tarve hommata lapsilleen harrastuksia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläkkeitä maksetaan 33 miljardia vuodessa, miksi eläkeläiset saa alennuksen esim. kansalaisopiston kursseilta ja uimahalleista jne.?

Meidän kaupungissa eläkeläiset sai 100 eurolla uimahallikortin, jolla saa käydä koko vuoden uimassa.

Mutta työttömät ei saa, vaikka heidän pitäisi pysyä työkykyisinä ja työmarkkinatuki on pienempi kuin eläke.

Unohtuiko että eläkkeet on ansaittu TYÖLLÄ?

Vierailija kirjoitti:

Harrastaa voi lähes ilmaiseksikin. Minulla ei ollut köyhän perheen lapsena mitään varsinaisia maksullisia harrastuksia, mutta lenkkeiltiin ja retkeiltiin, ja kotona saattoi esim. maalata. Enpä kyllä jäänyt mistään paitsi. Maksulliset harrastukset eivät ole pakollisia vaan mukava lisä niille, joilla on varaa kustantaa se ihan itse.

Maksullisissa on hyvä pedagogiiikkka mukana ja oppiminen on turvallista ja järkevää.

Myös vakuutukset on mukana.

Että aika sairas ja köyhä pitää olla että harrastaa itsekseen ilman sosiaalista seuratoimintaa.

Sellaisesta pitäisi teettää lasu.

Kyllä harrastus pitää kaikilla olla, myös köyhillä. Muuten menetetään paljon lahjakkaita lapsia urheilusta työväenluokasta. Ei ole kenenkään etu että työväenluokan lapset kiipee perse edellä puuhun, mitä urheiluun tulee.

Heistä se menestys on aina maassamme lähtenyt. Ei kultalusikka porukasta.

Urheilu vaatii työtä ja intohimoa. Siitä ja punaisesta taustasta on menestys taattu.

Vierailija kirjoitti:

80-90 luvulla osattiin liikkua itse ja harrastaa. Mutta toisaalta se voi vaatia joskus välineitä, kaikki maksaa. Mutta oli kauheaa kun lapsia pakotettiin ahdistumiseen saakka silloinkin harrastuksiin ja leireille, vaikka lapsi jo itse osasi keksiä kaikenlaista luovaa. Pitää uskoa jos lapsi sanoo ei, ei ihmetellä, siihen on hyvä syy.

Niin osattiin. Muistan kuinka ilman ohjausta me pojat harjoiteltiin ninjoiksi. Yksi pojista halvaantui valvomattomissa leikeissä, kun putos kalliolta alas.

Harrastukset ovat turvallinen paikka tehdä asioita valvotuissa olosuhteissa.

T. Rauha hänen muistolleen

Vähävaraiset eroaa suurituloisista siinä, että he ostavat lapsilleen myös kalleinta laatua olevat puhelimet ja itse tyytyvät vähempään.

Heille lasten paras on parhainta. Suurituloiset saattavat ostaa myös, mutta ovat usein kitsaita.

Kun he ostavat jotain kallista, se ei merkitse samaa kuin vähävaraisille.

Kyseessä on vanhan lesken ainoa lantti hyväntekeväisyyteen ja rikas antaa kassillisen kilkuttimia, mutta hänellähän riittää.

Tässä pätee vanha Raamatun viisaus. Rikkaat on pahoja ja köyhät hyviä.

Me saatiin kaikki sossusta. Ollaan huumeiden käyttäjiä. Lapset pääsi ratsastamaan ym

Mitä vaan pyydettiin, kaikki saatiin. Töitä ei ole tehty päivääkään

Koska harrastus tuo mielekästä tekemistä vapaa-aikaan. Lapsi saa toteuttaa ja haastaa itseään itselleen mieluisalla tavalla. Sieltä löytää kavereita ja myös turvallisia aikuisia, joita ei voi lapsen elämässä olla liikaa. Harrastukset myös ehkäisevät syrjäytymistä ja vahvistavat lapsen tunnetta joukkoon kuulumisesta.

Ihan vanhempien tuloista riippumatta lapset yleensä nauttivat harrastamisesta. Ja kuka normaali vanhempi ei haluaisi antaa lapselleen kokemuksia, jotka tuottaa iloa.