Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mikä antaa teille lohdullisuutta elämän järjettömyyden ja vaikeiden hetkien edessä?
08.06.2022 |
Vinkkejä otetaan vastaan. Olen aina ollut hieman melankoliaan taipuva, mutta ihan toimintakykyinen. Olen tehnyt, nähnyt, opiskellut, puoliso on jne. Silti eloa on aina varjostanut sellainen merkityksettömyyden ja absurdiuden tunne - joskus enemmän ja toisinaan sitten taka-alalla. Nyt viime vuosina on elämään osunut karikkoja: läheisten menetyksiä, seksuaaliväkivaltaa, burn-out. Nämä ovat edesauttaneet synkkyyttä kieltämättä. Masennuslääkkeet käytössä, psykologiin turvauduttu jne. Akuuteista kriiseistä päästy yli, mutta negatiivinen elämänkatsomus jäänyt päälle. Onko kellään mitään ahaa-elämyksiä näiden asioiden suhteen? Jeesus ja päihteet poissuljettuja vaihtoehtoja.
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taide, musiikki. Erakoituminen. Ihan hulluahan elämä on kun tarkemmin ajattelee mutta olen alkanut ajatella niin ettei minun tarvitse olla hulluuteen osallisena. Jättäydyn aina vain syrjemmälle, en halua menestyä, en olla esillä vaan uppoudun omiin harrastuksiini, kuntoilen, maalaan ja kuuntelen sielua hellivää musiikkia. Vielä kun saisin jostain pienen puutarhan jossa pitää teekutsuja harvoille ja valituille. Keskityn siis tekemään elämästäni nautinnollista kun nykymaailma on ihan hirveä ilmiöineen.
Oi, olet ihan kuin minä <3 Meistä tulisi varmaan hyvät ystävät! Samat harrastuksetkin!
Olisi niin mukava keskustella siellä puutarhassa teekupin äärellä. Mukaan ehkä muutama samanhenkinen ja parannettaisiin yhdessä maailmaa. Kaipaan ihan oikeasti aikuiselämältäni näitä sielunihmisiä, joiden kanssa olisi ihana käydä kunnon keskusteluita.
Olen niin tympääntynyt oravanpyörään, ihmisten teennäisyyteen ja menestyksen esittämiseen, omakehuun sekä jatkuvaan vertailuun, kateuteen, hyötymiseen ja kilpaan.
Minä en ole kilpailija, vaan haluan olla rauhassa ja nauttia elämän pikku elämyksistä. En arvosta yhtään rahaa enkä statusta. En katso ketään ylöspäin, vain ihmisen sisin ratkaisee.
mitä itse kullekin toimii, kävely merenrannalla laittaa mulla ainakin perusasetuksia takaisin kohdalleen. toki välillä on vain sellaisia päiviä että parasta istua siellä sohvalla teekuppi edessä ja todeta että koko maailma on p:stä :) yleensä seuraavana aamuna ei ole enää ihan niin paha. Välillä on kiva kuunnella jotakin vanhaa musaa, katsoa vanhoja laatuleffoja tms "paeta" nykyhetkestä.
Aina kun minulla menee huonosti ja meinaan luovuttaa, niin ajattelen että kaikilla täällä on omat ongelmansa ja kärsimykset, mutta suurin osa ihmisistä vain osaavat piilottaa ne paremmin. Eli olen lopettanut laittamasta muita ihmisiä jalustalle. Liikunta ja hyvä ruoka ruokkii sieluani. Tykkään elää simppeliä elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikeimmat kokemukseni olen selättänyt viettämällä aikaa luonnossa. Vuokrasin pienen maalaistalon ja olin siellä parin kesäkauden ajan niin paljon kuin pystyin. Yksin. Tai siis tietenkin lemmikit mukana. Joitakin kavereita kävi harvakseltaan viikonloppuisin kaivatessani joskus juttukaveria.
Uin, saunoin, luin kirjoja, kirjoitin, samoilin metsässä, ihan vain löhösin mukavassa pihatuolissa taivaan pilviä tai puiden latvoja tuijotellen tai sateen sattuessa istuin kuistilla. Nikkaroin kuistille leveän ja ikkunan alareunaan yltävän lavitsan, johon hankin kasan isoja tyynyjä ja löhösin siinäkin.
Viimeiset pahan olon rippeet hoidatin emdr-terapiassa. Suosittelen ainakin sitä. Ei tartte löpistä niin hirveästi.
Olen nähnyt maailmaa paljon ja osaan arvostaa sitä miten hyvin mulla asiat oikeasti on jos vertaa suurimpaan osaan muista maapallon ihmisistä. Ainakaan en asu kadulla ja etsi ruokaa kaatopaikalta. On miljoonittain ihmisiä jotka vaihtaisi mun kanssa osia heti iloiten ja kiitollisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan ollut oikeasti masentunut, mutta elämään on mahtunut vastoinkäymisiä, menetyksiä ja ahdistusta. Jossain vaiheessa kuitenkin tajusin, että olen oikeasti oman onneni seppä ja teen tätä elämää itselleni; jos murehdin mennyttä ja menetyksiä sekä vertailen muihin ihmisiin, en varmasti pääse koskaan eteenpäin. Kaikki eivät myöskään voi saavuttaa elämässään samoja asioita, mutta saavuttamistaan asioista voi olla iloinen ja määritellä omat tavoitteensa, joita kohti pyrkiä.
Lisäksi olen myös aina ajatellut, että tekemällä muille hyvää silloin kun voin, edesautan jonkun toisen elämää ja ehkäpä tehty hyvä tulee vielä joskus takaisinkin.
Alue: Aihe vapaa
Taide, musiikki. Erakoituminen. Ihan hulluahan elämä on kun tarkemmin ajattelee mutta olen alkanut ajatella niin ettei minun tarvitse olla hulluuteen osallisena. Jättäydyn aina vain syrjemmälle, en halua menestyä, en olla esillä vaan uppoudun omiin harrastuksiini, kuntoilen, maalaan ja kuuntelen sielua hellivää musiikkia. Vielä kun saisin jostain pienen puutarhan jossa pitää teekutsuja harvoille ja valituille. Keskityn siis tekemään elämästäni nautinnollista kun nykymaailma on ihan hirveä ilmiöineen.