Jos peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo on 6,00, eikä ole lukenut ylioppilaaksi, niin voiko opiskella maisteriksi?

Noilla numeroilla ei kannata hakeutua kuin amikseen. Voihan sitä kautta aina ponnistella eteenpäin. Mutta jos ei edes peruskoulun oppimäärästä selviä, puutteita on jo aivan perusasioiden hallinnassa. Peruskoulu ei ole mikään järin vaikea saada läpi hyvillä arvosanoilla.

Vierailija kirjoitti:

sun juna meni jo, hyväksy se.

Mulla oli myös alle seiskan keskiarvo peruskoulun päättötodistuksessa, ja nyt maisterin tutkinto viittä vaille valmiina. Eli saattaa ne opiskeluhalut hyvinkin löytyä, kunhan pääsee opiskelemaan jotain oikeasti itseä kiinnostavaa.

Vierailija kirjoitti:

Avoimen väylästä voi päästä sisään ilman toisen asteen tutkintoa.

Tai sitten voi käydä iltalukion, kirjoittaa ylioppilaaksi ja hakea yliopistoon. Aloituksen tilanteessa suosittelen ehdottomasti tätä ratkaisua, sillä lukio antaa monia valmiuksia yliopistoa varten.

Peruskoulu päättyy herkässä vaiheessa elämää ja moni saa peruskoulusta huonomman todistuksen kuin mitä oma taso oikeasti on. Jotkut myös kypsyvät myöhemmin ja lukio päälle kaksikymppisenä tulee menemään paremmin kuin olisi mennyt suoraan peruskoulusta.

Onko tämä totta, että avoimen väylällä voi päästä yliopistoon siten, että takana vain peruskoulu? Olen luullut, että tarvitaan ammattikoulu/lukio tms. toisen asteen koulu pohjaksi.

Yliopistolaki

37 § (19.12.2014/1172)

Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja erikoistumiskoulutukseen

Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;

2) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon; taikka

3) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

(11.8.2017/536)

_ _ _

Tässä pykälässä tarkoitettuihin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Vierailija kirjoitti:

Noilla numeroilla ei kannata hakeutua kuin amikseen. Voihan sitä kautta aina ponnistella eteenpäin. Mutta jos ei edes peruskoulun oppimäärästä selviä, puutteita on jo aivan perusasioiden hallinnassa. Peruskoulu ei ole mikään järin vaikea saada läpi hyvillä arvosanoilla.

Olen eri mieltä. Syyt peruskoulun huonoihin numeroihin voivat olla monenlaisia. Jokaisella on oikeus pyrkiä niin korkealle kuin tuntuu, että rahkeet riittävät. Etukäteen ei pidä ketään tuomita johonkin asemaan. Tätä ajattelua tukee nykykäytäntö, että opiskelusta on poistettu turhat pussinperät.

Jos peruskoulun kuutonen johtuu tyhmyydestä, ei onnistu.

Tunnen maisterin, jonka pk:n keskiarvo oli hieman yli kuuden, mutta huonot numerot johtuivat motivaatio-ongelmista.

Ylioppilastodistuksensa arvosanoja en tiedä, mutta aikalailla varmaan rimaa hipoen veti lukionkin.

Yliopistoon sitten päösykokeilla ja roikkui siellä melko kauan.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolaki

37 § (19.12.2014/1172)

Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja erikoistumiskoulutukseen

Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;

2) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon; taikka

3) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

(11.8.2017/536)

_ _ _

Tässä pykälässä tarkoitettuihin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Eli yliopistot siis pitävät avoimen yliopiston opintoja riittävinä, vaikka takana vain peruskoulu vai miten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolaki

37 § (19.12.2014/1172)

Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja erikoistumiskoulutukseen

Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;

2) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon; taikka

3) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

(11.8.2017/536)

_ _ _

Tässä pykälässä tarkoitettuihin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Eli yliopistot siis pitävät avoimen yliopiston opintoja riittävinä, vaikka takana vain peruskoulu vai miten?

Ei, kyllä se toinen aste siellä vaaditaan sen lisäksi, että avoimen opinnot ovat riittävän hyvät.

Joo, voi olla joku edellytys, että osoittaa, että on riittävät valmiudet, mutta hyvät numerot avoimessa ei ole sellainen edellytys/osoitus valmiudesta, että ilman toista astetta sisään pääsisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolaki

37 § (19.12.2014/1172)

Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja erikoistumiskoulutukseen

Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;

2) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon; taikka

3) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

(11.8.2017/536)

_ _ _

Tässä pykälässä tarkoitettuihin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Eli yliopistot siis pitävät avoimen yliopiston opintoja riittävinä, vaikka takana vain peruskoulu vai miten?

Ei, kyllä se toinen aste siellä vaaditaan sen lisäksi, että avoimen opinnot ovat riittävän hyvät.

Joo, voi olla joku edellytys, että osoittaa, että on riittävät valmiudet, mutta hyvät numerot avoimessa ei ole sellainen edellytys/osoitus valmiudesta, että ilman toista astetta sisään pääsisi.

Ei vaadita. Hyvä ystäväni on tohtori, eikä hänellä ole mitään toisen asteen tutkintoa. Jätti aikoinaan lukion kesken ja sen jälkeen yliopistoon haastattelujen + pääsykokeiden kautta.

Vierailija kirjoitti:

Jos peruskoulun kuutonen johtuu tyhmyydestä, ei onnistu.

Tunnen maisterin, jonka pk:n keskiarvo oli hieman yli kuuden, mutta huonot numerot johtuivat motivaatio-ongelmista.

Ylioppilastodistuksensa arvosanoja en tiedä, mutta aikalailla varmaan rimaa hipoen veti lukionkin.

Yliopistoon sitten päösykokeilla ja roikkui siellä melko kauan.

Ei kaikki yliopistossa opiskelevat ole todellakaan mitään älykköjä. Tämä riippuu toki alasta, ja paljonko tarvitaan esim. matemaattista osaamista. Monet vetää yliopiston läpi ykkösillä ja kakkosilla, joiden saamiseksi ei monilla aloilla tarvitse juuri muuta kuin kirjoittaa nimi paperiin.