Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko parhaiden peruskoululaisten taso noussut vai arvostelustandardit laskeneet?
06.06.2022 |
Vielä 10-15 vuotta sitten eliittilukioissakin oli alin sisäänpääsyraja reilu 9. Kovimmat rajat oli tyypillisesti esim. 8,9, 9.1 ja 9,3.
Nyt vastaavat luvut tasoa 9,7 ja 9,8.
Onko parhaimmiston taso oikeasti noussut vai onko arvostelussa inflaatiota? Kuitenkin Suomen PISA-tulokset laskee tasaisesti.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostelustandartit laskeneet aika paljonkin. 20vuotta sitten kun olin ylä-asteella niin nuo 10 arvosanat oli tosi kivenalla, jopa 9 piti tehdä hirveästi töitä. Nykyään kun katsoo niin noita 9-10 keskiarvon oppilaita on ihan älyttömästi.
"Ylä-aste"
"Kivenalla"Tuliko sun aikana tuollaisista paljonkin rankkua koulussa? Jos ne standardit oli niin korkeat niin tuolla lailla kirjoittava jäi varmaan luokalle parit kerrat?
Monta kirjoitusvirhettä löydät omasta kirjoituksestasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä oliko ennen paremmin, mutta ainakin kaikki meistä lama-ajan koululaisista osaamme monia perustaitoja, joita ei nykyään vaadita edes isommilta koululaisilta. Kouluissa opiskellaan pelaamalla tietopelejä padeilla, mutta harva osaa vaikkapa kätellä oikein. :D
Ja moni nykykoululainen osaa monia perustaitoja, joita vanhemmat eivät hallitse ollenkaan. Kumpi on tärkeämpi taito 2022 ja korona-aikana, digitaidot vai se että osaa kätellä?
Nää on aina hauskoja nää "ennen oli kaikki paremmin" kun ihmetellään ettei nykynuori osaa hiihtää tai sitoa viehesolmua, mut sit itse ei osata ottaa kuvakaappausta eikä poistua Facebook-ryhmästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostelustandartit laskeneet aika paljonkin. 20vuotta sitten kun olin ylä-asteella niin nuo 10 arvosanat oli tosi kivenalla, jopa 9 piti tehdä hirveästi töitä. Nykyään kun katsoo niin noita 9-10 keskiarvon oppilaita on ihan älyttömästi.
"Ylä-aste"
"Kivenalla"Tuliko sun aikana tuollaisista paljonkin rankkua koulussa? Jos ne standardit oli niin korkeat niin tuolla lailla kirjoittava jäi varmaan luokalle parit kerrat?
Monta kirjoitusvirhettä löydät omasta kirjoituksestasi?
En yhtään??
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostelustandartit laskeneet aika paljonkin. 20vuotta sitten kun olin ylä-asteella niin nuo 10 arvosanat oli tosi kivenalla, jopa 9 piti tehdä hirveästi töitä. Nykyään kun katsoo niin noita 9-10 keskiarvon oppilaita on ihan älyttömästi.
"Ylä-aste"
"Kivenalla"Tuliko sun aikana tuollaisista paljonkin rankkua koulussa? Jos ne standardit oli niin korkeat niin tuolla lailla kirjoittava jäi varmaan luokalle parit kerrat?
Kaikki eivät pidä vauvapalstaan kirjoittelua mitenkään virallisena, joten turha itkeä mistään kirjoitusvirheistä.
Nuo kun ei ole mitään näppäilyvirheitä, vaan ihminen selvästi luulee että nuo kirjoitetaan noin.
Ja ku täällä kaikki besserwisseröi ja pätee siitä et oikeasti lapset on nykyään niiiiiiiin tyhmiä eikä koulussa vaadita mitään, niin vähän hassultahan se sit näyttää.
Erikoisuuksia oman koululaiseni tavisluokalta:
- Pulpeteilla, pöydillä ym. saa istua.
- Opiskelu hoidetaan tableteilla, varsinaista käsinkirjoittamista on vähän.
- Osalla luokkalaisista on erioikeuksia mm. välituntiulkoilun sekä lelujen tuomisen suhteen.
- Jos jotain ei halua tehdä, ei yleensä ole pakko. Ope keksii jotain muuta.
Kyseessä eivät ole ekaluokkalaiset...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaapa arviointulukuanja aineiden päättöarviointia. Riittää kun saat nimen itse paperiin ja erkkaopen turvin raapustettua jotain, niin vitonen Siitä voi kivuta kohti kymppiä.
Kutosta ja vitosta yläkoulusta aikanaan repinyt puolisoni korotti kymppiluokalla lähes kaikki arvosanansa ysiin ja kymppiin. Voin sanoa, ettei arvostelulla ollut mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Siis kymppiluokalla oli ilmeisesti joku epäpätevä opettamassa mitä itse osasi ja lottokone aepoi arvosanat lopuksi tietenkin kannustavasti ylöspäin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä oliko ennen paremmin, mutta ainakin kaikki meistä lama-ajan koululaisista osaamme monia perustaitoja, joita ei nykyään vaadita edes isommilta koululaisilta. Kouluissa opiskellaan pelaamalla tietopelejä padeilla, mutta harva osaa vaikkapa kätellä oikein. :D
Ja moni nykykoululainen osaa monia perustaitoja, joita vanhemmat eivät hallitse ollenkaan. Kumpi on tärkeämpi taito 2022 ja korona-aikana, digitaidot vai se että osaa kätellä?
Nää on aina hauskoja nää "ennen oli kaikki paremmin" kun ihmetellään ettei nykynuori osaa hiihtää tai sitoa viehesolmua, mut sit itse ei osata ottaa kuvakaappausta eikä poistua Facebook-ryhmästä.
Kysäsepä nykynuorelta jotain kansioista (minne tallensit sen?) tai pyydä liittämään liitetiedosto sähköpostiin Niin kösittämätrömön surkeat tietotekniset taidot, jos ne ei ole tiktokkia ja youtubea, että joku saa kädestä pitäen opettaa työelämässä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä tason laskeminen johtuu?
Kodeissa ei enää lueta, tehdä, puuhailla. Niinpä lapset eivät erota edes kuusta ja mäntyä toisestaan ja mistään lehmän utareesta tai Coloradosta ei ole ikinä kuultukaan.
Lapset ja nuoret eivät enää jaksa keskittyä tai opiskella. Mitään ei viitsitä opetella ulkoa, kaikenhan saa netistä. Sieltä valitaan eka linkki, luetaan pintapuolisesti kaksi lausetta ja arvataan loput, jos jaksetaan.
Monen opiskelijan mielestä hyvä essee on noin viiden lauseen mittainen.
Näitä samanlaisia koululaisia on ihan pitkin Suomen.
Opettajien taso laskenut, eivät enää osaa eivätkä jaksa opettaa. Ei kiinnosta sen koommin opettajaa kuin toki sitten oppilaisåtakaan. Siitä se lähtee.
Olet kirjoituksestasi päätellen saanut todella heikot opettajat!
Vierailija kirjoitti:
Luokkiin on tuotu niin heikkoja oppilaita että opetuksen, kokeiden ja muiden näyttöjen arviointikriteerit ovat muuttuneet. Ysi ja kymppi on aiempaa helpompi saada. Jos vaatisi samoja näyttöjä kuin 20 vuotta sitten, ei kymppejä juurikaan tulisi, mutta toisaalta hylättyjä tulisi runsaasti... Ja siitä ei reksit tykkää.
T. Ope
Nykyinen kymppi on 1980-luvun kasi ja 1980-luvun kymppi oli 1940-luvun kasi. 1980-luvun lukion kielten vitonen on nykyinen kasi. Näin se menee. Idioluutio on tapahtunut. Nykyään on paljon mussutusta numeroista, koska oppilaat ja vanhemmat luulevat, että opettaja voi antaa kiitettävän, kun vain antaa, vaikka oppilas olisi tyhmä kuin saapas. Itsearvioinnissa kuutosen oppilas itse arvioi osaamisensa ysin tasoon ja ihmettelee, kun ei saanut ysiä vaikka halusi ja arvioi itsensä sellaiseksi. Pahimmassa tapauksessa vanhempi vielä säestää jälkeläistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsissahan tässä ollaan jo pitkällä!
Koulun saa valita vapaasti ja raha seuraa oppilasta. Niinpä oppilaille täytyy antaa hyviä numeroita, että ne pysyvät siellä juuri meidän koulussamme.
"Hyvän koulun" kymppi vastaa "huonon koulun" kasia.
Vierailija kirjoitti:
Kävin lapseni kevätjuhlassa viime viikolla, ja jos siitä voi jotain päätellä, standardit kaiken suhteen ovat laskeneet jo pidemmän aikaa. Esitykset olivat sinnepäin-hutaistuja(yhteen mahtui haistattelukin kirjallisena versiona), yksin soitinta soittanut soitti niin huonosti että teki mieli pidellä korvia. Juuri kukaan ei osannut kätellä rehtoria. Kaveritaitostipendi meni luokan pahimmalle kiusaajalle, joka on aiheuttanut mm. aivotärähdyksiä toisille (eikä ollut nytkään paikalla, koska oli harrastamassa).
Lapsen todistuksessa ei ollut numeroita, koska vain tietystä iästä eteenpäin arvioidaan numeroilla. Siinä missä ysärillä seiska oli se yleinen lähtökohta, nyt näytti olevan nykyinen kasi eli "hyvä/hyvin". Omani sai parhaimmat arvostelut mm. työrauhan antamisesta muille, eikä siihen vaadittu tosiaan muuta kuin se, ettei häiritse jatkuvasti vieruskavereita tai höpise ääneen.
En tiedä oliko ennen paremmin, mutta ainakin kaikki meistä lama-ajan koululaisista osaamme monia perustaitoja, joita ei nykyään vaadita edes isommilta koululaisilta. Kouluissa opiskellaan pelaamalla tietopelejä padeilla, mutta harva osaa vaikkapa kätellä oikein. :D
Korona-ajan parhaita puolia on ollut se, että pöpönlevityksestä kättelemällä on päästy lähes eroon. Missä välissä ne vielä sanallisia arviointeja saavat muksut olisivat viimeisten vuosien aikana oppineet kättelemään? Ja miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissahan tässä ollaan jo pitkällä!
Koulun saa valita vapaasti ja raha seuraa oppilasta. Niinpä oppilaille täytyy antaa hyviä numeroita, että ne pysyvät siellä juuri meidän koulussamme.
"Hyvän koulun" kymppi vastaa "huonon koulun" kasia.
Ruotsissa oli jo vuosikymmeniä sitten kouluissa hyvin vapaa kasvatus suomalaisiin verrattuna.
Taitaa olla nykyään niin että kaikkien pitää pärjätä jolloin ainoa keino on laskea vaatimustasoa. Ja tässä tulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppilaiden taso on aivan merkittävästi laskenut yli 20-vuotisen urani aikana ainakin omassa aineessani.
Varmasti se väkisinkin jossain määrin vaikuttaa niin, että tulee annettua arvosanoja helpommin. Yritän kyllä välttää sitä, ja nykyään minulla onkin luokkia, joihin ei voi yhtäkään kiitettävää antaa. Ennen luokassa kuin luokassa oli kiitettäviä oppilaita.
Toinen vaikuttava seikka on jatkuva vaatimus ns. tukea ja auttaa heikkoja oppilaita. Jos oppilas menestyy huonosti, nykyään se on opettajan vika.
Oppilas voi saada tuetusti hommia tehtyä. Todellisuudessa hän ei tietenkään osaa hyvin, koska mikään ei pysy päässä eikä oppilas kykene itsenäisesti tekemään samaa. Kun yhtälöön lisätään vielä vanhempien painostus ja odotukset, se voi johtaa siihen, että opettaja osin ehkä tiedostamattaan antaa armon käydä oikeudesta.Asteikon yläpäässä on sitten se ongelma, että opettaja tietysti haluaa parasta oppilailleen ja toivoo heidän pääsevän siihen kouluun, johon he haluavat. Ei sitä halua olla se tiukkis, joka tuhoaa lahjakkaan nuoren unelman. Ja kun annetaan koko ajan parempia arvosanoja, keskiarvorajat vain nousevat.
Niille, jotka kuittailevat, että voisimme vain noudattaa opsin kriteereitä, totean niiden olevan monessa mielessä varsin viitteellisiä ja tulkinnanvaraisia. Esimerkiksi kirjoitelmien arviointi on hyvin subjektiivista. Eikä sekään ole niin yksiselitteistä, mikä on kiitettävää osaamista vaikkapa kirjallisuushistoriassa.
T. Yläkoulun äikänope
Osaatko vetää yhtäläisyysmerkkejä minkään asian välillä, jos oppilaiden taso laskee opetuksessasi?
Opettajan työ = ei mitään tulosvastuuta.
Provoilla yrität, mutta vastataan nyt.
Siinä vaiheessa, kun oppilaat tulevat minun opetukseeni, he ovat käyneet koulua jo kuusi vuotta. Oppilaiden lähtötasoon seiskalla minä en voi vaikuttaa. Oppilaani ovat olleet peräisin monilta kymmeniltä eri luokanopettajilta. Vaikea kuvitella, että he kaikki olisivat surkeita.
Eniten tason laskuun vaikuttaa välinpitämätön asenne, keskittymiskyvyn puute ja lukemisen ja vaivannäön tehokas välttely.
Minä olen opettajana mielestäni parempi nyt kuin urani alussa. Mutta eipä se vain näy tuloksissa, koska toisin kuin 20 vuotta sitten, kukaan oppilas ei enää lue lehtiä, seuraa uutisia, lue kirjoja, kirjoita kirjeitä tai päiväkirjaa jne. Harvalle on enää luettu leikki-iän jälkeen, eikä monessa kodissa enää keskustella.
Kukaan ei opi hyväksi lukijaksi, keskustelijaksi, puhujaksi tai kirjoittajaksi lusimalla pitkin hampain kolme tuntia äikkää viikossa, vaikka opettaja olisi millainen fakiiri vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
opetuksen taso laskenut. opettajista huutava pula joudutaan tyytymään niihin ketä saadaan.
Näin sinulle tosiaan on käynyt!
Sinä taidat olla vallan opettaja itse, kun on noin nokkiminen verissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppilaiden taso on aivan merkittävästi laskenut yli 20-vuotisen urani aikana ainakin omassa aineessani.
Varmasti se väkisinkin jossain määrin vaikuttaa niin, että tulee annettua arvosanoja helpommin. Yritän kyllä välttää sitä, ja nykyään minulla onkin luokkia, joihin ei voi yhtäkään kiitettävää antaa. Ennen luokassa kuin luokassa oli kiitettäviä oppilaita.
Toinen vaikuttava seikka on jatkuva vaatimus ns. tukea ja auttaa heikkoja oppilaita. Jos oppilas menestyy huonosti, nykyään se on opettajan vika.
Oppilas voi saada tuetusti hommia tehtyä. Todellisuudessa hän ei tietenkään osaa hyvin, koska mikään ei pysy päässä eikä oppilas kykene itsenäisesti tekemään samaa. Kun yhtälöön lisätään vielä vanhempien painostus ja odotukset, se voi johtaa siihen, että opettaja osin ehkä tiedostamattaan antaa armon käydä oikeudesta.Asteikon yläpäässä on sitten se ongelma, että opettaja tietysti haluaa parasta oppilailleen ja toivoo heidän pääsevän siihen kouluun, johon he haluavat. Ei sitä halua olla se tiukkis, joka tuhoaa lahjakkaan nuoren unelman. Ja kun annetaan koko ajan parempia arvosanoja, keskiarvorajat vain nousevat.
Niille, jotka kuittailevat, että voisimme vain noudattaa opsin kriteereitä, totean niiden olevan monessa mielessä varsin viitteellisiä ja tulkinnanvaraisia. Esimerkiksi kirjoitelmien arviointi on hyvin subjektiivista. Eikä sekään ole niin yksiselitteistä, mikä on kiitettävää osaamista vaikkapa kirjallisuushistoriassa.
T. Yläkoulun äikänope
Osaatko vetää yhtäläisyysmerkkejä minkään asian välillä, jos oppilaiden taso laskee opetuksessasi?
Opettajan työ = ei mitään tulosvastuuta.
Provoilla yrität, mutta vastataan nyt.
Siinä vaiheessa, kun oppilaat tulevat minun opetukseeni, he ovat käyneet koulua jo kuusi vuotta. Oppilaiden lähtötasoon seiskalla minä en voi vaikuttaa. Oppilaani ovat olleet peräisin monilta kymmeniltä eri luokanopettajilta. Vaikea kuvitella, että he kaikki olisivat surkeita.
Eniten tason laskuun vaikuttaa välinpitämätön asenne, keskittymiskyvyn puute ja lukemisen ja vaivannäön tehokas välttely.
Minä olen opettajana mielestäni parempi nyt kuin urani alussa. Mutta eipä se vain näy tuloksissa, koska toisin kuin 20 vuotta sitten, kukaan oppilas ei enää lue lehtiä, seuraa uutisia, lue kirjoja, kirjoita kirjeitä tai päiväkirjaa jne. Harvalle on enää luettu leikki-iän jälkeen, eikä monessa kodissa enää keskustella.
Kukaan ei opi hyväksi lukijaksi, keskustelijaksi, puhujaksi tai kirjoittajaksi lusimalla pitkin hampain kolme tuntia äikkää viikossa, vaikka opettaja olisi millainen fakiiri vain.
Jos opettaja olisi muutakin kuin pitkien lomien ja lyhyiden työpäivien perässä, niin hän voisi innostaa oppilaitaan.
Ennen opettaja oli esimerkillinen ja veti esim harrastustoimintaa ja innosti oppilaitaan.
Nykyään opettaja tuntuu ajattelevan, että hän voi käydä alkossa ja baarissa ja se on ihan ok esimerkkiä nuorille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkiin on tuotu niin heikkoja oppilaita että opetuksen, kokeiden ja muiden näyttöjen arviointikriteerit ovat muuttuneet. Ysi ja kymppi on aiempaa helpompi saada. Jos vaatisi samoja näyttöjä kuin 20 vuotta sitten, ei kymppejä juurikaan tulisi, mutta toisaalta hylättyjä tulisi runsaasti... Ja siitä ei reksit tykkää.
T. Ope
Nykyinen kymppi on 1980-luvun kasi ja 1980-luvun kymppi oli 1940-luvun kasi. 1980-luvun lukion kielten vitonen on nykyinen kasi. Näin se menee. Idioluutio on tapahtunut. Nykyään on paljon mussutusta numeroista, koska oppilaat ja vanhemmat luulevat, että opettaja voi antaa kiitettävän, kun vain antaa, vaikka oppilas olisi tyhmä kuin saapas. Itsearvioinnissa kuutosen oppilas itse arvioi osaamisensa ysin tasoon ja ihmettelee, kun ei saanut ysiä vaikka halusi ja arvioi itsensä sellaiseksi. Pahimmassa tapauksessa vanhempi vielä säestää jälkeläistään.
En usko, että menee ihan näin kaikissa aineissa. Esim. englannin osaaminen on kehittynyt vallan tavattomasti. Ne jotka nyt kirjoittavat enkusta M:n, olisivat 20 vuotta sitten saaneet heittämällä L:n. Äidinkielessä sitä vastoin on taso heikentynyt tuntuvasti. Nykynuoret eivät osaa kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä oliko ennen paremmin, mutta ainakin kaikki meistä lama-ajan koululaisista osaamme monia perustaitoja, joita ei nykyään vaadita edes isommilta koululaisilta. Kouluissa opiskellaan pelaamalla tietopelejä padeilla, mutta harva osaa vaikkapa kätellä oikein. :D
Ja moni nykykoululainen osaa monia perustaitoja, joita vanhemmat eivät hallitse ollenkaan. Kumpi on tärkeämpi taito 2022 ja korona-aikana, digitaidot vai se että osaa kätellä?
Nää on aina hauskoja nää "ennen oli kaikki paremmin" kun ihmetellään ettei nykynuori osaa hiihtää tai sitoa viehesolmua, mut sit itse ei osata ottaa kuvakaappausta eikä poistua Facebook-ryhmästä.
Kysäsepä nykynuorelta jotain kansioista (minne tallensit sen?) tai pyydä liittämään liitetiedosto sähköpostiin Niin kösittämätrömön surkeat tietotekniset taidot, jos ne ei ole tiktokkia ja youtubea, että joku saa kädestä pitäen opettaa työelämässä
Kyllä kaikki tuntemani nuoret osaa. Läheskään kaikki 40+ ei.
Tämä on polarisoitunut. Osa on ihan tajuttoman taitavia ja osa ei osaa paljon mitään. Tämä näkyy noissa huippulukioissa, joissa on oikeasti ihan paljon ja monialaisesti osaavia nuoria.
Alue: Aihe vapaa
Kutosta ja vitosta yläkoulusta aikanaan repinyt puolisoni korotti kymppiluokalla lähes kaikki arvosanansa ysiin ja kymppiin. Voin sanoa, ettei arvostelulla ollut mitään tekemistä todellisuuden kanssa.