Miten päästä eroon tällaisesta ystävästä?
Kyseessä on henkilö, jonka itse mieluusti säilyttäisin elämässäni ystävänäni. Ongelmana on kuitenkin se, että itse toivon ystävyydeltämme valitettavasti enemmän kuin hän. Hänellä on muita läheisempiä ystäviä ja siksi minä olen varmaankin jäänyt hieman varasijoille. Olen puhunut tästä asiasta ystäväni kanssa, mutta hän kieltää asian täysin, ja lupaa jatkossa huomioida minua enemmän, mutta silti mikään ei muutu.
Nykyään ystävyytemme satuttaa minua enemmän kuin antaa minulle. Saatan esimerkiksi ehdottaa yhteistä tekemistä ystävälleni, mikä ei hänelle kuitenkaan sovi esimerkiksi syystä, että hänen täytyy mennä hammaslääkäriin. Kahden tunnin kuluttua hän lisää someen kuvan, jossa on tekemässä tätä ehdottamaani asiaa toisen ystävänsä kanssa, siis samana päivänä. Tämä esimerkki on täysin hatusta vedetty, mutta täysin verrattavissa niihin tapauksiin, joita on sattunut.
Haluaisin lopettaa ystävyyden tämän henkilön kanssa, koska kuten todettua, hän syö enemmän energiaani kuin antaa minulle. Kuitenkin, jos yritän ottaa etäisyyttä, hän on aktiivisesti yhteydessä, ja lähettää yltiöystävällisiä viestejä, jotka saa jälleen itseni kaipaamaan ystävääni ja muistelemaan menneitä mukavia hetkiä. Yhtäkkisesti ystävyyden lopettaminen ei myöskään onnistu, koska hän ihmettelee miksi en vastaa, onko minulla jokin hätänä, eikä ymmärrä kerrassaan yhtään, jos yritän selittää syytä.
Kommentteja?
Kommentit (41)
Minä laitoin välit poikki semihyvään kaveriin, kun kutsuttuani hänet kokeilemaan uutta grilliäni takapihalleni kesäiltana sain 4 kuukauden kuluttua vastauksen, että "huh, kun on niin kiirettä elämässä". Se oli sitten siinä ja aivan lopullisesti. En vastannut puheluihin, joita sain n. 2 vuoden kuluttua tuosta kiirettä pitää -viestistä. Kiirehtiköön minun puolestani ihan elämänsä loppuun asti.
Annat ihan väärän viestin, jos sanot kiireitään valittavalle ystävälle, että sinulla on kyllä aikaa. Hän tietää tapasi, ja tuntee sinut niin hyvin tietääkseen, että olet aina varalla ja valmis lähtöön, kun hän napsauttaa sormiaan.
Anna hänen maistaa omaa lääkettään. Kun hän ehdottaa tapaamista, kerro, ettet nyt millään ehdi. Ja sitten annat hänen olla, mutta menet itse hänen ehdottamaansa aktiviteettiin. Ehkä hän tajuaa muutaman kerran jälkeen, ehkä ei.
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka olette alapeukuttaneet aloitusta - miksi? Tunnistitteko itsenne aloituksen "ystäväksi"? Jos tunnistitte, voisitteko osaltanne selittää, miksi toimitte tavoin, joka saa toisen tuntemaan olevansa varasijoilla?
Tässä tän näkee, miten ihmiset ymmärtää ton peukuttamisen väärin, tein tästä alotuksen viime viikolla ja kakkendaalia sain niskaan. Itekin antaisin alapeukun koska mun mielestä kurja juttu. Eli ton peukutuksen voi todellakin käsittää väärin.
Vaikea on sivullisena sanoa, mikä olisi juuri tässä tapauksessa oikea ratkaisu.
Itse olen valmis sietämään aika paljon huonoa käytöstä sellaisilta ystäviltä, joihin olen syvästi kiintynyt. Heidän pitäisi tehdä jotain tosi pahaa ennen kuin panisin välit poikki. Sitten taas joihinkin ystäviin olen katkaissut välini suhteellisen pienistä syistä, kuten jatkuvan haukkumisen tai seksuaalisen ahdistelun takia.
Rautalanka. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka olette alapeukuttaneet aloitusta - miksi? Tunnistitteko itsenne aloituksen "ystäväksi"? Jos tunnistitte, voisitteko osaltanne selittää, miksi toimitte tavoin, joka saa toisen tuntemaan olevansa varasijoilla?
Tässä tän näkee, miten ihmiset ymmärtää ton peukuttamisen väärin, tein tästä alotuksen viime viikolla ja kakkendaalia sain niskaan. Itekin antaisin alapeukun koska mun mielestä kurja juttu. Eli ton peukutuksen voi todellakin käsittää väärin.
No kun se alapeukku tarkoittaa, että olet eri mieltä siitä mitä siinä lukee.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan oo mikään seuralaispäivystäjä.
Erittäin hyvin sanottu.
Ei minusta välejä tarvitse mitenkään dramaattisesti pistää poikki. Ei vaan ota enää yhteyttä jos ei halua. Vai sanooko joku aikuinen ihminen oikeasti toiselle että "en oo ystäväsi enää"?
En ottaisi stressiä tuollaisesta. Tuumisin vain, että kaverilla oli varmaan jokin syy, miksi meni jonkun toisen kanssa tekemään sitä samaa asiaa jota minä ehdotin. Voihan olla, että hänellä oli jotain asiaa josta halusi puhua sen henkilön kanssa tms. Miksi kaikki pitää tulkita pahimmalla mahdollisella tavalla, kun voi olla paljon asioita, joita en tiedä ja jotka vaikuttavat kaverin käytökseen.
Me ihmiset olemme niin erilaisia. Minä tavallaan ymmärrän ystävääsi (en toki sitä että tekee sinun ehdottamia juttuja toisen kanssa) siinä että olen introverttina ihminen jolla on hyvin rajallisesti energiaa. Toiset ystävistäni tuovat minulle energiaa, toiset syövät sitä. Aina en jaksa nähdä jälkimmäistä. Lisäksi jaksamiseni menee vähän kausittain. Valitettavasti kaikki eivät tätä ymmärrä, sillä olen kuitenkin puhelias ihminen, ihmisten energiatasot vaan on erilaisia. Välitän kuitenkin kaikista ystävistäni, vaikka aina ei ole tarpeeksi jaksamista osalle heistä, varsinkin sellaisille joiden kanssa joudun kantamaan keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta välejä tarvitse mitenkään dramaattisesti pistää poikki. Ei vaan ota enää yhteyttä jos ei halua. Vai sanooko joku aikuinen ihminen oikeasti toiselle että "en oo ystäväsi enää"?
No, ehkä se toinen haluaisi tietää, ketkä ovat hänen ystäviään ja ketkä eivät.
Vierailija kirjoitti:
En ottaisi stressiä tuollaisesta. Tuumisin vain, että kaverilla oli varmaan jokin syy, miksi meni jonkun toisen kanssa tekemään sitä samaa asiaa jota minä ehdotin. Voihan olla, että hänellä oli jotain asiaa josta halusi puhua sen henkilön kanssa tms. Miksi kaikki pitää tulkita pahimmalla mahdollisella tavalla, kun voi olla paljon asioita, joita en tiedä ja jotka vaikuttavat kaverin käytökseen.
Olen kohta 40v vuotta ollut itse tuo "benefit of doubt" ihminen. Tuo on ihan hyvä pitää mielessä, mutta muistaa tässäkin rajat. Ihmiset venyy ja paukkuu halutessaan kyllä vaikka mihin jos on tärkeä ihminen kyseessä. Jos ei koskaan tällaista tapahdu, ole realisti ja totea että et ole tärkeä hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Me ihmiset olemme niin erilaisia. Minä tavallaan ymmärrän ystävääsi (en toki sitä että tekee sinun ehdottamia juttuja toisen kanssa) siinä että olen introverttina ihminen jolla on hyvin rajallisesti energiaa. Toiset ystävistäni tuovat minulle energiaa, toiset syövät sitä. Aina en jaksa nähdä jälkimmäistä. Lisäksi jaksamiseni menee vähän kausittain. Valitettavasti kaikki eivät tätä ymmärrä, sillä olen kuitenkin puhelias ihminen, ihmisten energiatasot vaan on erilaisia. Välitän kuitenkin kaikista ystävistäni, vaikka aina ei ole tarpeeksi jaksamista osalle heistä, varsinkin sellaisille joiden kanssa joudun kantamaan keskustelua.
Minäkin olen introvertti, toki tiedostan että sillä on vaikutusta, mutta en ole vuosiin lähentynyt ystävänä energiasieppojen kanssa. Juuri tänä viikonloppuna lopetin yksipuolisesti "ystävyyden" ihmisen kanssa joka oli jo vuosia roikottanut itseä samalla tavalla kuin aloittajan "ystävä". Sitten kun en reagoi hänen tarpeisiinsa salamana, oltiin tivaamassa syytä ja interventiota. Hän kyllä pystyi ignooraamaan vaikka kymmenen viestiä kuukauden sisään putkeen. Tästä johtuen tuttavan irtisanominen tapahtui blokkaamalla. En ole selitystä velkaa, jos menee tarpeeksi syvälle itseensä niin ymmärtää kyllä, fiksu ihminen. Itsellä ei tosiaan introverttinä ole montaa ystävää, mutta ei myöskään sijaa tämän tyyppisille. Se nimittäin vaikuttaa todella paljon mielenterveyteen ja itsetuntoon, että pitää lähellään vastaavia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta välejä tarvitse mitenkään dramaattisesti pistää poikki. Ei vaan ota enää yhteyttä jos ei halua. Vai sanooko joku aikuinen ihminen oikeasti toiselle että "en oo ystäväsi enää"?
No, ehkä se toinen haluaisi tietää, ketkä ovat hänen ystäviään ja ketkä eivät.
Ehkä tuo olisi sille toiselle hyvä paikka alkaa miettimään onko itse ollut oikeasti ystävä vai ei. Minä olen tehnyt noin aloittajan kaverin tyyliselle ihmiselle, ei ole ottanut itsekään enää yhteyttä, eli taidetaan olla molemmat tyytyväisiä tilanteeseen. Itseäni lähinnä nolotti etten tajunnut tilannetta aiemmin. Mikäli hän haluaisi niin voisin toki keskustella asiasta mutta minä en aio ottaa enää yhteyttä.
Rautalanka. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka olette alapeukuttaneet aloitusta - miksi? Tunnistitteko itsenne aloituksen "ystäväksi"? Jos tunnistitte, voisitteko osaltanne selittää, miksi toimitte tavoin, joka saa toisen tuntemaan olevansa varasijoilla?
Tässä tän näkee, miten ihmiset ymmärtää ton peukuttamisen väärin, tein tästä alotuksen viime viikolla ja kakkendaalia sain niskaan. Itekin antaisin alapeukun koska mun mielestä kurja juttu. Eli ton peukutuksen voi todellakin käsittää väärin.
Mä näin sen aluksi niin että alapeukku on negatiivisuus kirjoittajaa kohtaan. Sitten tajusin että se saattaa myös tarkoittaa "kurja juttu minunkin mielestä".
Jos ystäväsi ottaa yhteyttä silloin kun itse et, etkö voi vaan olla vähemmän aktiivinen? Eikö ystävä silloin huomioi sinua kuten haluat?
Hanki joku toinen ystävä, jota voit nähdä välillä.
Minulla on ystävä, jonka suuntaan piti aina olla aloitteellinen. Ystävältä kuului joka kerta soittaessani aina sama kommentti: "Just olin soittamassa sulle, mutta kerkesit ensin.". Ystävyys oli tauollakin pari vuotta, kun ystävä lupasi soittaa ja jäin odottamaan yhteydenottoa (jota ei koskaan tullut). Kaupungilla sitten törmättiin ja ystävä halusi selvittää, miksi meillä ei enää ole yhteyttä. Totesin suoraan, että odottelen edelleen sitä hänen lupaamaansa yhteydenottoa. Ystävä korjasi hetkeksi tapojaan ja vaivautui jonkin aikaa olemaan itsekin aloitteellinen. Nyt on taas lipsunut vanhoihin tapoihinsa. Viimeksi tämän vuoden huhtikuussa lupasi, että toukokuun alun matkansa jälkeen soittelee. Eipä ole kuulunut. Ehkä olin hölmö, kun en varmistanut, minkä vuoden toukokuuta hän tarkoitti... Itselleni ei ole enää tämän kaiken jälkeen niin väliä, miten ystävyys jatkuu. Ehkä vaihdetaan kuulumisia pari kertaa vuodessa. Enää en laske häntä lähipiiriini, mitä hän ehdottomasti oli aiemmin.
Sanoisin suoraan nämä asiat mitä ilmaisit tekstissä. Et voi antaa kenenkään kohdella sua noin. Kyseisestä ihmisestä näkee, ettei oikeasti kiinnosta olla tekemisissä. Jätä tommonen täysin omaan arvoonsa...
Minäkin olen introvertti mutta en todellakaan ymmärrä tuollaista käytöstä. Itsekään en tykkää olla mikään varakaveri, niin en toisiakaan sellaisena pidä. Nämä jotka tuntuu pitävän minua varalla on tiputettu jo elämästä. Esimerkiksi päätin että en ota enää yhteyttä, ottakoon toinen välillä. Ei ottanut. Voi kyllä mennä varmaan itseensä jos ihmettelee miksei minusta ole kuulunut. Mutta tuskin kaipailee, muuten olisi alun perinkin käyttäytynyt minua kohtaan arvostavammin.
Se on nyt sitten moro ja näkemiin.