Lue keskustelun säännöt.
Miksi anoppi puhuu päiväkodista niin negatiivisesti?
03.06.2022 |
Häiritsee, kun anopille päiväkoti on kuin joku demonien pesä. En edes ymmärrä, mistä tämä negatiivinen suhtautuminen päiväkotiin on peräisin. Lapsemme on viihtynyt päiväkodissa vallan mainiosti ja siellä on ihania, osaavia ammattilaisia huolehtimassa lapsesta. Pelkään, että tämä mummon ikävä tapa puhua päiväkodista alkaa vaikuttaa lapseen. Samalla tuntuu, ettei mummolle jotenkin mene jakeluun, ettei nykyaikana lapsia hoideta kotona kymmentä vuotta kenellä sellaiseen on rahaa tai edes halua?
Kommentit (198)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan päivähoitoaika laadukkaampaa lapselle, kun ruoan laittaa päiväkodissa keittäjä ja leikkiä saa ihan koko päivän. Kotona vanhemman ajasta menee merkittävä osa siivoamiseen ja ruoan laittoon.
Miksi menisi???
Päiväkodin ruoka on laitosmoskaa ja lapsilta menee suurin osa ajasta jonotteluun.
Ruoka valmistetaan kuitenkin päiväkodin keittiössä ja ihan normaalia puuroa ym. se on. Mikä siitä tekee huonon? Lapset saavat ruuan valmiiksi pöytään. Sinulla ei selvästikään ole edes kokemusta aiheesta.
Ei todellakaan valmisteta vaan se on sitä halvinta mahdollista laitosmoskaa joka jaellaan laitoksiin keskuskeittiöstä.
Sinulta se kokemus näyttää puuttuvan.
Kyllä osassa päiväkodeista ainakin Helsingissä on ihan oma keittiö, jossa ruoka valmistetaan. Eivät puurot todellakaan tule valmiina jostain keskuskeittiöstä...
Ja miten se keskuskeittiössä valmistettu puuro olisi ravintoarvoiltaan jotenkin erilaista kuin vaikka kotona tehty puuro? Se on puuroa! Ei se siitä hienommaksi muutu, vaikka ne kotiäidit mitä selittää. Ja kyllä siihen puuron päälle päiväkodissakin saa halutessaan voisilmää, omenasosetta jne.
Tajuatko sinä mitä on keinoaineksista tehty laitosruoka jola on tehty olemattomalla budjetilla? Kyllästetty lisäaineilla, säilöntäaineilla mutta mausteita tai suolaa ei ole.
Ja missä muka on rahaa voisilmiin, soseisiin tai yksilölliseen tarjoiluun???😂
Espoon kaupungilla. Meidän päiväkodissa on keittiövastaava, joka keittää aamulla puuron ja erityispuuron lapselle, jolla on tiukka erikoisruokavalio terveyssyistä. Lounas ja välipalat tulevat saman varhaiskasvatusalueen keskuskeittiöstä, joka on toisen, suuren päiväkodin yhteydessä. Puuro keitetään samoista hiutaleista kuin suomalaisissa kodeissa. Sosetta, voisilmää ja höystettä on jos jonkinlaista. Joka aamu eri. Maito on samaa maitoa kuin kaupasta kotiin kantamalla. Ja jokaisella aterialla on tarjolla jälkiruoaksi / lisäksi hedelmiä, kuten banaania, omenaa, sitrushedelmiä ja vesimelonia.
Varhaiskasvattajan unelma: saan toimia keittiövastaavana! Tuossa on taas yksi käsipari pois lasten kanssa touhuamisesta ja sylittelystä.
Ei, vaan Espoon kaupungin catering ei ole palkannut päiväkotiin keittäjää, koska päiväkoti on niin pieni, ettei täysipäiväiselle keittiöhenkilölle ole tarvetta. Sen sijaan on palkattu vastaava, jonka tehtäviin kuuluu mm. aamupuuron keittäminen, ruokien esille laittaminen, pöytien pyyhkiminen, tiskaaminen, pyykin peseminen ja muu yleishyödyllinen auttaminen. Keittiövastaava hän on siksi, että suurin osa työajasta kuluu keittiössä. Hän ei ole kasvatusalan ammattilainen eikä työskentele lapsiryhmissä tai osallistu lasten hoitamiseen. Hän hoitaa yleisiä aputehtäviä, joita monissa päiväkodeissa hoitavat opettajat ja lastenhoitajat, koska tällaisia apukäsiä ei Espoossa juurikaan ole.
Helsingin puolella tällaista keittiövastaavaa kutsutaan yleisesti laitoshuoltajaksi, mutta Espoossa se on jostain syystä jätetty pois tittelivalikoimasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä keskustelu on tosi kehittymätön.
Päiväkotien laatu vaihtelee kautta maan tosi merkittävästi. On olemassa sellaisia päiväkoteja, joissa tarjotaan lapsille paljon erilaista toimintaa, henkilökunta on vakinaista, pätevää, ammattitaitoista ja innostunutta, ja lapset saavat tarvitsemaansa tukea. Sitten on olemassa sellaisia päiväkoteja, joissa henkilökunta on vaihtuvaa, epäpätevää, ylikuormittunutta, erityislapset tavallisissa ryhmissä ilman tukitoimia, eikä lapsille pystytä tarjoamaan edes päivittäistä ulkoilua.
Tähän väliin mahtuu hyvin paljon variaatiota ja vaihtoehtoja. Se, että täällä puhutaan omasta kokemuksesta tai naapurin perheen kokemuksesta ainoana oikeana totuutena, ei kerro varhaiskasvatuksen tasosta vielä mitään. Sellainen kapeakatseisuus kertoo vain kirjoittajasta itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Ai että, nyt päästään sitten myös tähän aiheeseen. :) Olenhan ikivanha ensisynnyttäjä, koska sain esikoiseni 35-vuotiaana. Vanhan polven mielestä lapset kun pitää hankkia parikymppisenä...
Anoppini oli kotiäitinä 80-luvulla ja 90-luvun alussa. Kyllä kotiäitejä oli silloin vielä varsin paljon, ei siinä mielessä mikään harvinaisuus.
Ap
Ap. Tuota sinun pitää kysyä anopilta.
Eniten mua opettajana ärsyttää se, kun vanhemmat vyöryy pitkin linjoja päiväkodin johtajalle saakka ja kysyy, miksei pienten ryhmä käy retkellä kauempana kuin lähimetsässä 100 metrin päässä päiväkodilta. Ja eikö ne lapset saa muovailla, onko teillä edes muovailuvahaa siellä. Toinen äiti kysyy jäätävä hymy kasvoillaan iltapäivällä lasta hakiessaan: "Oottekste ajatellu leipoa?" ja "Eihän siihen kaikkia tarvitse mukaan ottaa" (mutta kunhan minun lapseni pääsisi).
Ottaa päähän, että vanhemmat vertaavat toimintaa 3-5-vuotiaiden ryhmään, jossa on isompia lapsia, joiden kanssa aikaa ei mene perushoitoon. Lisäksi, kun olen seurannut naapuriryhmän toimintaa, olen todennut, että siellä opettajat askartelevat ja tekevät juttuja, jotka näyttävät vanhemmille mahdollisimman hyviltä. Ihan oikeasti opettajat askartelevat, kun lapset istuvat pöydän ääressä katsomassa, kuinka niillä kuviosaksilla leikataan.
Meidän ryhmässä keskitytään perushoitotilanteisiin ja perustaitojen harjoitteluun. Siihen, että lapset oppivat vähitellen pukemaan, käymään potalla, pitämään lusikkaa kädessä ja syömään itse. Opettelemme leikkitaitoja ja kaveritaitoja. Tunteiden ilmaisemista ja tunnistamista. Pidämme sylissä ja pohdimme uhmaikäisen harmitusta ja tyynnyttelemme. En ymmärrä sitä, että tämän arvokkaan perustyön arvoa ei nähdä. Ei alle 3-vuotiaiden ryhmä voi oikeasti minnekään pitkälle retkelle lähteä. Lähimetsä on heille sopiva kohde. Kyllä meillä muovaillaan, lauletaan, lorutellaan, jumpataan ja leivotaankin, mutta pienten ryhmässä aikaa perushoitoon ja perustaitojen harjoitteluun menee niin paljon isojen ryhmää enemmän, ettei "työnäytteitä" valmistu lasten eikä opettajien käsistä ihan päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.
Päiväkoti ei ole alle kolmevuotiaan paikka.
Ja moni päiväkoti on tosi surkea.
Millaista kokemusta sinulla on päiväkodeista? Mihin perustat näkemyksesi? En myöskään oikeasti ymmärrä tuota ajatusta, että lapsia pitäisi hoitaa kotona vuosikausia. Huhuu, naisten oikeudet? Vai oletko sitä mieltä, että naisen paikka on kotona ja miehen töissä?
Ap
Naisten oikeudet? Miten se mitenkään liittyy nyt tähän?
On täysin fakta, että alle 4-vuotias ei hyödy varhaiskasvatuksesta. Minä olen ollut kotona kohta 10 vuotta eikä oikeuksiani naisena ole poljettu mitenkään. Mulla on oikeus olla kotona lasteni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.
Päiväkoti ei ole alle kolmevuotiaan paikka.
Ja moni päiväkoti on tosi surkea.
Millaista kokemusta sinulla on päiväkodeista? Mihin perustat näkemyksesi? En myöskään oikeasti ymmärrä tuota ajatusta, että lapsia pitäisi hoitaa kotona vuosikausia. Huhuu, naisten oikeudet? Vai oletko sitä mieltä, että naisen paikka on kotona ja miehen töissä?
Ap
Naisten oikeudet? Miten se mitenkään liittyy nyt tähän?
On täysin fakta, että alle 4-vuotias ei hyödy varhaiskasvatuksesta. Minä olen ollut kotona kohta 10 vuotta eikä oikeuksiani naisena ole poljettu mitenkään. Mulla on oikeus olla kotona lasteni kanssa.
Taidat olla juuri sellainen kapeakatseinen vastaaja kuten joku edellinen tuossa kirjoitti.. Tiedätkö että lapset ovat erilaisia, päiväkodit ovat erilaisia ja perheet ovat erilaisia? Toiset hyötyy, toiset ei.
Toki olet oikeutettu olemaan kotona, mutta kenenkään ei ole pakko. Se, että SINÄ olet ollut 10 vuotta kotona ei kerro mitään muiden tilanteesta.
Ap oli kiinnostunut kuulemaan miksi päivähoito olisi huono asia lapsen kehitykselle. Varsin tunnettu psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut aiheesta kirjassaan Pienen lapsen sosiaalisuus alkaen sivulta 75:
"Tuskin minkään muun yhteiskunnan instituution vaikutuksesta lapsen kaikinpuoliseen kehitykseen on yhtä paljon tutkimusta kuin on päivähoidon vaikutuksesta. Systemaattiset tutkimukset alkoivat jo 70-luvulla."
Tiivistettynä oletus oli se, että koulutettujen hoitajien antama päivähoito näkyy positiivisena lapsen kehityksenä ja päivähoito myös tasaa perheiden välisiä eroja. Tutkimustulokset kuitenkin paljastivat nämä asiat:
1. Kokopäiväinen päivähoito on fysiologisesti stressaavaa alle 3v. lapselle. Pitkään luultiin, että pieni lapsi ei voi kokea stressiä koska lapsi ei ilmaise stressin tuntemusta kuten aikuinen. Tutkimuksessa mitattiin lasten kortisolivaihtelua pitkin hoitopäivää eli stressihormonitasoja.
Päiväkodissa olevalla alle 3v lapsella stressihormonin taso oli korkealla koko hoitopäivän ajan ja säilyi kohonneena koko päivän. Kotona hoidetuilla lapsilla ei aivojen stressitaso noussut. Kun sama tutkimus tehtiin loma-aikoina niin myös päiväkodissa hoidettujen lasten stressitaso laski niinä päivinä kun lapsi sai olla kotona. Kaikista korkeimmat stressitasot löytyivät taaperoilta.
Isoon lapsiryhmään liittyminen ei ole alle 3v. lapsen kehitystehtävä. Näin ollen meteli ja iso kaottinen lapsiryhmä lisää lapsen stressiä, vaikka se ei ulospäin näkyisikään. Nelilapsisessa perhepäivähoidossa ei stressitason nousua tapahdu.
Taaperoikäisillä edes hoidon hyvä laatu ei kumoa tätä tutkimustulosta eli isossa lapsiryhmässä oleminen on heille joka tapauksessa stressi. Korkea aivojen srtessitaso vaikuttaa oppimiseen, sairastuvuuteen, muistamiseen, käytöksen kontollointiin muun muassa. Yksi syy miksi päiväkoti-ikäiset lapset sairastelevat niin paljon on siinä, että stressi laskee puolustuskykyä. Kortisolin nousu heikentää immuunisysteemiä.
Jos stressiherkkyys ja korkea kortisoli aktivoituu jo pienellä lapsella, on sama ihminen myös aikuisena helpommin stressaantuva.
2. Varhain alkaneet pitkät hoitopäivät kodin ulkopuolella ennustivat levottomuutta, sopeutumattomuutta ja aggressiivista käytöstä myöhempinä ikävuosina. Luulona oli, että ohjattu leikki ja suuri määrä sosiaalista vuorovaikutusta lisää sosiaalisia taitoja. Mitä enemmän hoitotunteja päiväkodissa lapsella oli kertynyt 4.5v. ikään mennessä, sitä enemmän hänellä on tutkimusten mukaan konflikteja muiden kanssa ja enemmän käytösongelmia. Iso kaoottinen ja meluisa lapsiryhmä ei aina opetakaan lapselle hyvää käytöstä vaan enemmänkin viidakon lait.
Yhteys hoidon tuntimäärään oli suoraviivainen. Mitä enemmän hoitounteja, sitä enemmän aggressiivisuutta. On siis pienempi riski tulla hoitoon 1 vuotiaana 20h/vko kuin 2 vuotiaana 10h/päivä.
Tulokset hämmensivät koska vanhemmat luulivat hoidon nimenomaan opettavan yllä olevia taitoja, mutta vaikutus olikin päinvastainen. Ongelmat tulivat esiin jos lapsiryhmässä on yli 12 lasta ja hoito kesti yli 6 tuntia päivässä. Perhepäivähoito siis on lapselle paljon päiväkotia parempi hoitomuoto. Päivähoidon riskitekijöitä ovat lapsen varhainen ikä hoitoon tullessa, pitkät hoitopäivät, liian suuret lapsiryhmät ja vaihtuvat hoitajat.
Tämä kaikki koskee vain alle 3v lapsia, jos lapsi aloittaa hoidon 3v. tai sen jälkeen, ei mitään riskitekijöitä ole havaittu.
Eli jos aiheeseen liittyvään tutkimustietoon on yhtään perehtynyt niin alle 3v. lapselle paras hoitopaikka on koti tai perhepäivähoito. Asia on aivan selvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoin lapsi tarvitsee yksivuotiaaksi asti yhden samana pysyvän kiintymyskohteen eli sinä aikana eivät vanhemmat voi hoitajina vuorotella. Harva tuntuu tämän keskustelun perusteella olevan näihin asioihin perehtynyt.
Vierailija kirjoitti:
Mutta voisiko joku näistä päiväkodin vastustajista ihan aidosti kertoa, mikä siellä päiväkodissa on niin kamalaa? Ihan eritellen, mikä siinä on niin kamalaa ja miten se on lapselle huonoksi? Ei nimittäin ole olemassa mitään absoluuttisesti oikeaksi osoitettua tutkimustulosta, että päiväkodit olisivat alle kolmivuotiaille huonoksi. Jos näin olisi, ne olisivat varmasti kiellettyjä kaikissa sivistysmaissa.
Meidän lapsemme jää iloisesti päiväkotiin, hänellä on siellä kavereita ja puuhaa ja mielekästä ohjattua toimintaa, jonka ovat suunnitelleet kasvatusalan ammattilaiset. Iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin vietämme perheaikaa. Minun on hirveän vaikea ymmärtää, miten tilanteemme olisi parempi niin, että olisin vuosikausia kotona hoitamassa lasta. Siinä tapauksessa joutuisimme esimerkiksi myymään kotimme ja muuttamaan vuokralle. Minä putoaisin alani kehityksestä, palkkakehitykseni pysähtyisi ja olisin suuressa vaarassa syrjäytyä koko alalta.
Ap
Olen päiväkodissa töissä.
Päiväkodeissa ja niiden sisällä olevista ryhmissä on suuria eroja! Meillä esim useampi pienten ryhmä(Isotalo) ja vain yhden ryhmän toiminta on sellaista mihin voisin oman alle 3v lapseni laittaa.
Päiväkoti on laumakasvatusta, ja kuten kehityspsykologia sanoo, ei alle 3v lapsella ole taitoja selviytyä siitä.
Päiväkodit ovat nykyään kasvattajien näkökulmasta rakennettua toimintaa. Lobbaus kasvatukseen/koulutukseen tulee työnantajilta sekä ministereiltä jotka katsovat vain työllisyys lukemaa, eikä heillä ole mitään tietoa/halua ymmärtää lasta ja hänen kehitystään.
Lastenpsykologeilta tulee kaikissa haastatteluissa ilmi, ettei päiväkoti ole sopiva kasvuympäristö alle 3v lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten anoppi aikanaanhoisi lapset ja oman työnsä? Haluaako hän sinut kotiin? Katkeruutta takana? Oma elämä elämättä? Joskus tuollainen kumpuaa ihansieltä kommentoijan omasta menneisyydestä.
Viestissä 168 on selitetty asian tieteellinen puoli. Mitä ajatuksia herättää ap ssä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.
Päiväkoti ei ole alle kolmevuotiaan paikka.
Ja moni päiväkoti on tosi surkea.
Millaista kokemusta sinulla on päiväkodeista? Mihin perustat näkemyksesi? En myöskään oikeasti ymmärrä tuota ajatusta, että lapsia pitäisi hoitaa kotona vuosikausia. Huhuu, naisten oikeudet? Vai oletko sitä mieltä, että naisen paikka on kotona ja miehen töissä?
Ap
Naisten oikeudet? Miten se mitenkään liittyy nyt tähän?
On täysin fakta, että alle 4-vuotias ei hyödy varhaiskasvatuksesta. Minä olen ollut kotona kohta 10 vuotta eikä oikeuksiani naisena ole poljettu mitenkään. Mulla on oikeus olla kotona lasteni kanssa.
Taidat olla juuri sellainen kapeakatseinen vastaaja kuten joku edellinen tuossa kirjoitti.. Tiedätkö että lapset ovat erilaisia, päiväkodit ovat erilaisia ja perheet ovat erilaisia? Toiset hyötyy, toiset ei.
Toki olet oikeutettu olemaan kotona, mutta kenenkään ei ole pakko. Se, että SINÄ olet ollut 10 vuotta kotona ei kerro mitään muiden tilanteesta.
Ei lapsi hyldy varhaiskasvatuksesta vaikka se tapahtuisi missä. Perhe saattaa hyötyä niin, mutta lapsi ei.
Olenko väittänyt, että jonkun olisi pakko olla kotona? En ole. Vastasin vain tuohon aivopieruun, jossa väitetään kotona olon olevan naisen oikeuksista pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tullut siihen tulokseen että nämä kolme vuotta -jankkaajat (tämä kolme vuotta ei perustu yhtään mihinkään ja on täysin suomalainen erikoisuus) ovat pääosin jossain töissä kunnallisella puolella joihin pääsee takaisin vaikka olisi kymmenen vuoden aukko cv:ssä, tai sitten täysin miehensä rahoilla eläviä trophy wifeja. Olen lakannut kuuntelemasta koska heillä ei ole mitään käsitystä nykyajan yritysmaailmasta.
Jaa jaa. Kummasti mulla on ihan oma yritys vaikka mulla ole mitään käsitystä yritysmaailmasta. On se jännä.
-se 10 vuotta kotona ollut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai että, nyt päästään sitten myös tähän aiheeseen. :) Olenhan ikivanha ensisynnyttäjä, koska sain esikoiseni 35-vuotiaana. Vanhan polven mielestä lapset kun pitää hankkia parikymppisenä...
Anoppini oli kotiäitinä 80-luvulla ja 90-luvun alussa. Kyllä kotiäitejä oli silloin vielä varsin paljon, ei siinä mielessä mikään harvinaisuus.
Ap
Kyllä se oli silloin jo harvinaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.
Päiväkoti ei ole alle kolmevuotiaan paikka.
Ja moni päiväkoti on tosi surkea.
Millaista kokemusta sinulla on päiväkodeista? Mihin perustat näkemyksesi? En myöskään oikeasti ymmärrä tuota ajatusta, että lapsia pitäisi hoitaa kotona vuosikausia. Huhuu, naisten oikeudet? Vai oletko sitä mieltä, että naisen paikka on kotona ja miehen töissä?
Ap
Naisten oikeudet? Miten se mitenkään liittyy nyt tähän?
On täysin fakta, että alle 4-vuotias ei hyödy varhaiskasvatuksesta. Minä olen ollut kotona kohta 10 vuotta eikä oikeuksiani naisena ole poljettu mitenkään. Mulla on oikeus olla kotona lasteni kanssa.
Sinulla on yksilönä oikeus jäädä kotiin vaikka loppuelämäksi lapsia hoitamaan. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta se on ongelma, jos et kerrytä kotona ollessasi eläkettä. Naisten eläkekertymät ovat Suomessa huomattavasti miesten eläkekertymiä pienempiä, sillä naisille tulee enemmän taukoja ja poissaoloa työelämästä. Yksi hyvin merkittävä syy tähän on, että naiset hoitavat lapsia kotona jopa useita vuosia, kun mies on töissä. Tämä ei välttämättä näyttädy yksilötasolla ongelmana, jos mies tuo riittävän tulotason, jolla perhe tulee toimeen, mutta tutkitusti sillä, joka tuo rahan taloon, on valta päättää siitä, miten se käytetään. Vaikka vaimo (perheen äiti) päättääkin, mitä ruokakaupasta ostetaan ja millainen talvihaalari lapselle hankitaan, mies (perheen työssä käyvä isä) päättää budjetin. Tämä on tietysti karkea yleistys, mutta keskimäärin se menee näin.
Ongelma tästä voi tulla, jos pariskunta eroaa. Jos tulot ja varallisuus ovat miehen, nainen tippuu tyhjän päälle.
Viimeistään tulotason erot näkyvät eläkeiässä. Miehet kuolevat tilastollisesti nuorempina kuin naiset. Useimmissa parisuhteissa mies on naista vanhempi, tai sitten puolisot ovat saman ikäisiä, mutta harvemmin mies on naista useita vuosia nuorempi. Miesten eläkkeet ovat naisten eläkkeitä korkeammat, koska miesten tulotaso on jo työuran aikana naisia korkeampi ja työvuosia kertyy enemmän kuin naisille. Ja vaikka köyhyysrajan alapuolelle tippuminen on eläkeiässä riskinä kaikilla, köyhyysrajan alapuolella ovat useammin eläkeikäiset naiset kuin miehet. Tämä johtuu siitä, että lesket ovat useimmiten naisia ja heidän eläkkeensä ovat pieniä. Vaikka mies jäisikin leskeksi, hänen eläkkeensä on usein korkeampi. Samoin säästöt ja varallisuus.
Tämä ei johdu pelkästään naisten ja miesten yksilöllisistä valinnoista 20-50-vuotiaina, vaan ongelma on rakenteellinen ja vaatisi poliittisia ratkaisuja. Lasten kotona hoitamista ei pidä missään tapauksessa kieltää, mutta sen tulisi jakautua miesten ja naisten välillä tasa-arvoisemmin. Perhevapaauudistus, joka elokuussa tulee voimaan, on huikean hyvä. Väitän, että ansiosidonnaisen jatkuessa pidempään vanhemmilla ei ole tarvetta laittaa enää lapsia hoitoon heti 1-vuotissynttäreiden aikaan tai jopa ennen niitä. Uskon, että se vähän myöhentää päivähoidon aloitusta niissäkin perheissä, joissa molemmat vanhemmat työskentelevät ja haluavat palata töihin. Ja kun ansiosidonnaisella isiä houkutellaan kotiin, se tekee myös lapsiperhearjesta siellä kotona tasa-arvoisempaa.
Mä olin kerran vastuussa noin 20 lapsesta täysin yksinäni. Olin työkkäristä laitetulla harjoittelulla. Olin tuolloin alle 18 vuotias eikä kouluja käyty alalta. Aika pelottava kokemus kun lapset olivat melkoisen energisiä kun oli yhdistetty ryhmät siksi aikaa kun hoitajat olivat palaverissa tunnin eri osastolla. Iältään lapset olivat 3-5 vuotiaita. Aika huiske ja melske sisätiloissa oli. Onneksi ei tapaturmia sattunut eikä yksikään lapsista keksinyt karata!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että, nyt päästään sitten myös tähän aiheeseen. :) Olenhan ikivanha ensisynnyttäjä, koska sain esikoiseni 35-vuotiaana. Vanhan polven mielestä lapset kun pitää hankkia parikymppisenä...
Anoppini oli kotiäitinä 80-luvulla ja 90-luvun alussa. Kyllä kotiäitejä oli silloin vielä varsin paljon, ei siinä mielessä mikään harvinaisuus.
Ap
Kyllä se oli silloin jo harvinaista.
Mutta kyllä sitä näki. Asuimme 5 asunnon rivitaloyhtiössä, jossa 3 asunnossa asui alle kouluikäisten lasten perhe. Minun äitini kävi töissä ja me lapset olimme perhepäivähoidossa. Naapurissa kahden muun perheen äidit saivat molemmat 3 lasta melko samoihin aikoihin ja olivat kotona molemmat, kunnes nuorin meni kouluun. Sitten palasivat töihin.
Tätä tapahtuu edelleen, mutta se on harvinaisempaa, ja erityisen harvinaista se on silloin, jos äiti on korkeasti koulutettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.
Päiväkoti ei ole alle kolmevuotiaan paikka.
Ja moni päiväkoti on tosi surkea.
Millaista kokemusta sinulla on päiväkodeista? Mihin perustat näkemyksesi? En myöskään oikeasti ymmärrä tuota ajatusta, että lapsia pitäisi hoitaa kotona vuosikausia. Huhuu, naisten oikeudet? Vai oletko sitä mieltä, että naisen paikka on kotona ja miehen töissä?
Ap
Naisten oikeudet? Miten se mitenkään liittyy nyt tähän?
On täysin fakta, että alle 4-vuotias ei hyödy varhaiskasvatuksesta. Minä olen ollut kotona kohta 10 vuotta eikä oikeuksiani naisena ole poljettu mitenkään. Mulla on oikeus olla kotona lasteni kanssa.
Sinulla on yksilönä oikeus jäädä kotiin vaikka loppuelämäksi lapsia hoitamaan. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta se on ongelma, jos et kerrytä kotona ollessasi eläkettä. Naisten eläkekertymät ovat Suomessa huomattavasti miesten eläkekertymiä pienempiä, sillä naisille tulee enemmän taukoja ja poissaoloa työelämästä. Yksi hyvin merkittävä syy tähän on, että naiset hoitavat lapsia kotona jopa useita vuosia, kun mies on töissä. Tämä ei välttämättä näyttädy yksilötasolla ongelmana, jos mies tuo riittävän tulotason, jolla perhe tulee toimeen, mutta tutkitusti sillä, joka tuo rahan taloon, on valta päättää siitä, miten se käytetään. Vaikka vaimo (perheen äiti) päättääkin, mitä ruokakaupasta ostetaan ja millainen talvihaalari lapselle hankitaan, mies (perheen työssä käyvä isä) päättää budjetin. Tämä on tietysti karkea yleistys, mutta keskimäärin se menee näin.
Ongelma tästä voi tulla, jos pariskunta eroaa. Jos tulot ja varallisuus ovat miehen, nainen tippuu tyhjän päälle.
Viimeistään tulotason erot näkyvät eläkeiässä. Miehet kuolevat tilastollisesti nuorempina kuin naiset. Useimmissa parisuhteissa mies on naista vanhempi, tai sitten puolisot ovat saman ikäisiä, mutta harvemmin mies on naista useita vuosia nuorempi. Miesten eläkkeet ovat naisten eläkkeitä korkeammat, koska miesten tulotaso on jo työuran aikana naisia korkeampi ja työvuosia kertyy enemmän kuin naisille. Ja vaikka köyhyysrajan alapuolelle tippuminen on eläkeiässä riskinä kaikilla, köyhyysrajan alapuolella ovat useammin eläkeikäiset naiset kuin miehet. Tämä johtuu siitä, että lesket ovat useimmiten naisia ja heidän eläkkeensä ovat pieniä. Vaikka mies jäisikin leskeksi, hänen eläkkeensä on usein korkeampi. Samoin säästöt ja varallisuus.
Tämä ei johdu pelkästään naisten ja miesten yksilöllisistä valinnoista 20-50-vuotiaina, vaan ongelma on rakenteellinen ja vaatisi poliittisia ratkaisuja. Lasten kotona hoitamista ei pidä missään tapauksessa kieltää, mutta sen tulisi jakautua miesten ja naisten välillä tasa-arvoisemmin. Perhevapaauudistus, joka elokuussa tulee voimaan, on huikean hyvä. Väitän, että ansiosidonnaisen jatkuessa pidempään vanhemmilla ei ole tarvetta laittaa enää lapsia hoitoon heti 1-vuotissynttäreiden aikaan tai jopa ennen niitä. Uskon, että se vähän myöhentää päivähoidon aloitusta niissäkin perheissä, joissa molemmat vanhemmat työskentelevät ja haluavat palata töihin. Ja kun ansiosidonnaisella isiä houkutellaan kotiin, se tekee myös lapsiperhearjesta siellä kotona tasa-arvoisempaa.
Ei se ole yhteiskunnalle mikään ongelma, jos eläkekertymä jää huonoksi. Päinvastoin. Kukaan ei ole kotona vuosia, jos se on ongelma parisuhteelle tai työlle. Eläkejärjestelmä on kaatumassa meidän elinaikanamme joka tapauksessa ja eläkkeensä kerää jokainen tulevaisuudessa ihan itse. Mulla on eläkesijoitustilillä tällä hetkellä noun 100000, joten kyllä sillä elää. En ole elätti enkä alistetussa asemassa, en olisi tehnyt lapsia sellaisen miehen kanssa joka käyttäisi taloudellista väkivaltaa tai alentaisi minut alisteiseen asemaan koska hoidan lapsia kotona. Jos mieheni olisi sellainen, hän olisi sika vaikka kävisin töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.
Päiväkoti ei ole alle kolmevuotiaan paikka.
Ja moni päiväkoti on tosi surkea.
Millaista kokemusta sinulla on päiväkodeista? Mihin perustat näkemyksesi? En myöskään oikeasti ymmärrä tuota ajatusta, että lapsia pitäisi hoitaa kotona vuosikausia. Huhuu, naisten oikeudet? Vai oletko sitä mieltä, että naisen paikka on kotona ja miehen töissä?
Ap
Naisten oikeudet? Miten se mitenkään liittyy nyt tähän?
On täysin fakta, että alle 4-vuotias ei hyödy varhaiskasvatuksesta. Minä olen ollut kotona kohta 10 vuotta eikä oikeuksiani naisena ole poljettu mitenkään. Mulla on oikeus olla kotona lasteni kanssa.
Sinulla on yksilönä oikeus jäädä kotiin vaikka loppuelämäksi lapsia hoitamaan. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta se on ongelma, jos et kerrytä kotona ollessasi eläkettä. Naisten eläkekertymät ovat Suomessa huomattavasti miesten eläkekertymiä pienempiä, sillä naisille tulee enemmän taukoja ja poissaoloa työelämästä. Yksi hyvin merkittävä syy tähän on, että naiset hoitavat lapsia kotona jopa useita vuosia, kun mies on töissä. Tämä ei välttämättä näyttädy yksilötasolla ongelmana, jos mies tuo riittävän tulotason, jolla perhe tulee toimeen, mutta tutkitusti sillä, joka tuo rahan taloon, on valta päättää siitä, miten se käytetään. Vaikka vaimo (perheen äiti) päättääkin, mitä ruokakaupasta ostetaan ja millainen talvihaalari lapselle hankitaan, mies (perheen työssä käyvä isä) päättää budjetin. Tämä on tietysti karkea yleistys, mutta keskimäärin se menee näin.
Ongelma tästä voi tulla, jos pariskunta eroaa. Jos tulot ja varallisuus ovat miehen, nainen tippuu tyhjän päälle.
Viimeistään tulotason erot näkyvät eläkeiässä. Miehet kuolevat tilastollisesti nuorempina kuin naiset. Useimmissa parisuhteissa mies on naista vanhempi, tai sitten puolisot ovat saman ikäisiä, mutta harvemmin mies on naista useita vuosia nuorempi. Miesten eläkkeet ovat naisten eläkkeitä korkeammat, koska miesten tulotaso on jo työuran aikana naisia korkeampi ja työvuosia kertyy enemmän kuin naisille. Ja vaikka köyhyysrajan alapuolelle tippuminen on eläkeiässä riskinä kaikilla, köyhyysrajan alapuolella ovat useammin eläkeikäiset naiset kuin miehet. Tämä johtuu siitä, että lesket ovat useimmiten naisia ja heidän eläkkeensä ovat pieniä. Vaikka mies jäisikin leskeksi, hänen eläkkeensä on usein korkeampi. Samoin säästöt ja varallisuus.
Tämä ei johdu pelkästään naisten ja miesten yksilöllisistä valinnoista 20-50-vuotiaina, vaan ongelma on rakenteellinen ja vaatisi poliittisia ratkaisuja. Lasten kotona hoitamista ei pidä missään tapauksessa kieltää, mutta sen tulisi jakautua miesten ja naisten välillä tasa-arvoisemmin. Perhevapaauudistus, joka elokuussa tulee voimaan, on huikean hyvä. Väitän, että ansiosidonnaisen jatkuessa pidempään vanhemmilla ei ole tarvetta laittaa enää lapsia hoitoon heti 1-vuotissynttäreiden aikaan tai jopa ennen niitä. Uskon, että se vähän myöhentää päivähoidon aloitusta niissäkin perheissä, joissa molemmat vanhemmat työskentelevät ja haluavat palata töihin. Ja kun ansiosidonnaisella isiä houkutellaan kotiin, se tekee myös lapsiperhearjesta siellä kotona tasa-arvoisempaa.
Naiset myös tekevät osa-aikatyötä useammin kuin miehet. Joissain maissa se on huomattavan silmiin pistävää. Esim. Alankomaissa kaikista työssä käyvistä naisista 75 % tekee osa-aikatyötä. Suomessa osa-aikatyötä tehdään vähemmän, mutta suurimman osan siitä tekevät naiset. Sekin pienentää eläkettä.
Niin tai meillä jolla on korkeakoulututkinto ja järkevä ura, on se työpaikka odottamassa hoitovapaalta pääsyä.