Lue keskustelun säännöt.
Miksi anoppi puhuu päiväkodista niin negatiivisesti?
03.06.2022 |
Häiritsee, kun anopille päiväkoti on kuin joku demonien pesä. En edes ymmärrä, mistä tämä negatiivinen suhtautuminen päiväkotiin on peräisin. Lapsemme on viihtynyt päiväkodissa vallan mainiosti ja siellä on ihania, osaavia ammattilaisia huolehtimassa lapsesta. Pelkään, että tämä mummon ikävä tapa puhua päiväkodista alkaa vaikuttaa lapseen. Samalla tuntuu, ettei mummolle jotenkin mene jakeluun, ettei nykyaikana lapsia hoideta kotona kymmentä vuotta kenellä sellaiseen on rahaa tai edes halua?
Kommentit (198)
Olen ollut kahdessa eri päiväkodissa töissä. Se riitti siihen etten omia lapsiani vienyt hoitoon. Näin hyvin ikäviä asioita jotka vieläkin vuosien jälkeen tuntuvat kurjilta. Hymyilevä hoitaja ei aina ole sitä miltä näyttää. Yksikin mätäpaise työyhteisössä riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tullut siihen tulokseen että nämä kolme vuotta -jankkaajat (tämä kolme vuotta ei perustu yhtään mihinkään ja on täysin suomalainen erikoisuus) ovat pääosin jossain töissä kunnallisella puolella joihin pääsee takaisin vaikka olisi kymmenen vuoden aukko cv:ssä, tai sitten täysin miehensä rahoilla eläviä trophy wifeja. Olen lakannut kuuntelemasta koska heillä ei ole mitään käsitystä nykyajan yritysmaailmasta.
Kerros nyt siitä nykyajan yritysmaailmasta. Mä olen jäänyt siitä kelkasta kun asun ulkomailla enkä täällä ole huomannut mitään erityistä muutosta 🤔
Okei. Nykyajan yritysmaailmassa aukot cv:ssä ovat useille rekrytoijille hälytysmerkki (ei toki kaikille, mutta jostain syystä vuosien poissaoloa työstä pidetään merkkinä motivaation puutteesta). Hain 38-vuotiaana omaa alaani sivuavaan (bioala) yritykseen, rekryssä ihmeteltiin haluanko näin vanhana aloittaa ns. junioritasolta. Ohjelmistot ja työntekotavat ovat jatkuvassa muutoksessa. Jos olet ollut kymmenen vuotta pois yrityselämästä et luultavasti ole kuullutkaan liinaamisesta, scrummauksesta tai agilesta, ja olet auttamatta kalkkis. Sinulla ei tarvitse olla kuin kaksi lasta kolmen vuoden ikäerolla ja olet ollut työelämästä pois kuusi vuotta. Jos lapset on hankittu päälle kolmekymppisenä niinkuin nykyään on yleistä, lähestyt neljääkymppiä, etkä vanhentuneella työkokemuksella ole enää kovin kuumaa kamaa työmarkkinoilla. Ikäisesi miehet ovat jo johtoportaassa ja junnut menee rekryssä sinun ohitsesi. Eli jos tarkoitus on olla vuosikausia kotona niin toivottavasti olet päässyt vakkarityöhön ennen sitä. Harva nykyään on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.
Päiväkoti ei ole alle kolmevuotiaan paikka.
Ja moni päiväkoti on tosi surkea.
Millaista kokemusta sinulla on päiväkodeista? Mihin perustat näkemyksesi? En myöskään oikeasti ymmärrä tuota ajatusta, että lapsia pitäisi hoitaa kotona vuosikausia. Huhuu, naisten oikeudet? Vai oletko sitä mieltä, että naisen paikka on kotona ja miehen töissä?
Ap
Se on muuten jännä juttu se, etten tunne yhtään päiväkodin tätiä, joka olisi laittanut lapsensa pienenä päiväkotiin. Sinnittelevät vaikka väkisin vähintään kaksivuotiaaksi.
Tästä otin oppia ja tein itse samoin, kolmevuotiaana vasta laitoin hoitoon. Oli kivempi laittaa sen ikäinen, että hän osaa oikeasti kertoa päivistä ja meiningistä ja mikä on hyvin tai huonosti. Kyllä siellä ihan tarpeeksi ehti silti olla.
Miksi kutsut päiväkodin ammattilaisia tädeiksi? Ovatko tätisi tai lapsesi tädit siellä töissä?
Itse tiedän lukuisia päiväkodissa työskenteleviä opettajia ja lastenhoitajia, jotka ovat laittaneet lapsensa päiväkotiin alle 2-vuotiaana. Tiedän, että monet ammattilaiset kokevat myös voimakasta moraalista ristiriitaa siinä, jos laittaisivat oman pienen lapsen hoitoon ja menisivät itse töihin hoitamaan muiden pieniä lapsia. Mutta kyllä, minulla on tiimikaveri, joka laittoi oman lapsensa 1-vuotiaana hoitoon ja tuli itse takaisin töihin alle 3-vuotiaiden ryhmään.
Täti on normaali vieraan aikuisen nimitys lapsiyhteyksissä. Esimerkiksi tarhan täti tai neuvolan täti. Se, että sen tädin virallinen työtitteli voi sitten olla joku early education specialist manager tai mikä lie on eri juttu.
No ei kyllä ole normaalia kutsua ketään vieraita ihmisiä tädeiksi enää nykypäivänä. Sitä paitsi minun molempien lasten päiväkodeissa on aina ollut myös mieshoitajia/opeja (miespuolista neuvolaterkkaria en ole kyllä tavannut). Lapset itse puhuu päiväkodin aikuisista ihan sujuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Meillä loppui vihjailu kotihoidosta kun pyysin äitiäni maksamaan meidän asuntolainan useampana kuuna peräkkäin.
Oletpa mainio äiti kun omaisuuden kerryttäminen menee lasten hyvinvoinnin edelle.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodit ovat lasten aivopesukeskuksia joissa lapset on heitteillä vierasmaalaisten mukuloiden keskellä.
Ja ne muutamat pk-seudun tuollaiset alueet, missä noin on, ilmeisesti sinusta on pätevä syy alkaa dissata päiväkotiin laittamista koko Suomea koskevassa keskustelussa? Asun itsekin pk-seudulla. Onhan se tosiaan ihan kamalaa, että toisen lapseni ryhmässä on yksi Väli-Amerikasta tullut lapsi (osaa jo Suomea) ja toisen lapsen ryhmässä yksi jostakin Aasian maasta (en tiedä tarkalleen, perheen ulkonäöstä päättelin ja vanhempi puhui englantia opettajalle).
Tätä aspektia ei kuitenkaan ole ehkä riittävästi tuotu tässä esille, eli olisi kiva tietää, että perustuuko niiden, joiden mielestä päiväkodit on kamalia paikkoja, ajatukset esim. juuri näiden monikulttuuristen alueiden päiväkoteihin? Siellä varmaan onkin kaoottisempaa ihan jo siksi, ettei lasten kanssa ole välttämättä yhteistä kieltä, mikä tietysti aiheuttaa levottomuutta lapsissa (eivät esim. ymmärrä luettavaa satua, joten eivät voi keskittyä siihen).
Itse tosiaan asun vähän hintavammalla alueella ja meillä on oikein mukava meno päiväkodissa. Kaikki perheet on tavallisia, asioista huolehtivia, lapset pääsääntöisesti hyväkäytöksisiä ja henkilökuntakin vaikuttaa viihtyvän. Tietysti meilläkin näkyy ongelmat saada sijaisia esim. flunssakaudella, että joskus on vajaamiehitystä tai tulee pyyntöjä hakea lapsi aiemmin, koska vajausta henkilöstössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä loppui vihjailu kotihoidosta kun pyysin äitiäni maksamaan meidän asuntolainan useampana kuuna peräkkäin.
Oletpa mainio äiti kun omaisuuden kerryttäminen menee lasten hyvinvoinnin edelle.
Asuntolainan maksu = omaisuuden kerryttämistä, ok.
Mikset puhu isästä mitään? Miksi vain äiti on mainio?
Itse työskentelin ennen päiväkodissa pääkaupunkiseudulla ja sen pohjalta päättelin ettei lapsen pitäisi olla päiväkodissa ennen kuin on niin iso ja reipas ettei tarvitse paljon syliä.
Muutin myöhemmin pieneen varakkaaseen kuntaan, ja kuopus meni päiväkotiin 2,5 vuotiaana. Nyt kun tiedän, että tuossa päiväkodissa on jokaista alle 3 vuotiasta kohti n. 2 hoitajaa, voisin pistää lapsen hoitoon jo nuorempanakin mikäli vielä yhden lapsen saisin.
Erot päiväkotien välillä voi siis olla suuria. Plus, kuten joku jo sanoi, kaikilla ei ehkä ole vaihtoehtoja mikäli haluaa pystyä laskunsa maksamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tullut siihen tulokseen että nämä kolme vuotta -jankkaajat (tämä kolme vuotta ei perustu yhtään mihinkään ja on täysin suomalainen erikoisuus) ovat pääosin jossain töissä kunnallisella puolella joihin pääsee takaisin vaikka olisi kymmenen vuoden aukko cv:ssä, tai sitten täysin miehensä rahoilla eläviä trophy wifeja. Olen lakannut kuuntelemasta koska heillä ei ole mitään käsitystä nykyajan yritysmaailmasta.
Kerros nyt siitä nykyajan yritysmaailmasta. Mä olen jäänyt siitä kelkasta kun asun ulkomailla enkä täällä ole huomannut mitään erityistä muutosta 🤔
Okei. Nykyajan yritysmaailmassa aukot cv:ssä ovat useille rekrytoijille hälytysmerkki (ei toki kaikille, mutta jostain syystä vuosien poissaoloa työstä pidetään merkkinä motivaation puutteesta). Hain 38-vuotiaana omaa alaani sivuavaan (bioala) yritykseen, rekryssä ihmeteltiin haluanko näin vanhana aloittaa ns. junioritasolta. Ohjelmistot ja työntekotavat ovat jatkuvassa muutoksessa. Jos olet ollut kymmenen vuotta pois yrityselämästä et luultavasti ole kuullutkaan liinaamisesta, scrummauksesta tai agilesta, ja olet auttamatta kalkkis. Sinulla ei tarvitse olla kuin kaksi lasta kolmen vuoden ikäerolla ja olet ollut työelämästä pois kuusi vuotta. Jos lapset on hankittu päälle kolmekymppisenä niinkuin nykyään on yleistä, lähestyt neljääkymppiä, etkä vanhentuneella työkokemuksella ole enää kovin kuumaa kamaa työmarkkinoilla. Ikäisesi miehet ovat jo johtoportaassa ja junnut menee rekryssä sinun ohitsesi. Eli jos tarkoitus on olla vuosikausia kotona niin toivottavasti olet päässyt vakkarityöhön ennen sitä. Harva nykyään on.
Cv:ssä ei kyllä ole mitään aukkoa jos on perhevapaalla vakituisesta työstä tai vaikka omasta firmastaan.
Ja esim 1-1,5 vuotta ei ole vuosia. Eikä aika ole pidempi jos jakaa vapaan isän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta voisiko joku näistä päiväkodin vastustajista ihan aidosti kertoa, mikä siellä päiväkodissa on niin kamalaa? Ihan eritellen, mikä siinä on niin kamalaa ja miten se on lapselle huonoksi? Ei nimittäin ole olemassa mitään absoluuttisesti oikeaksi osoitettua tutkimustulosta, että päiväkodit olisivat alle kolmivuotiaille huonoksi. Jos näin olisi, ne olisivat varmasti kiellettyjä kaikissa sivistysmaissa.
Meidän lapsemme jää iloisesti päiväkotiin, hänellä on siellä kavereita ja puuhaa ja mielekästä ohjattua toimintaa, jonka ovat suunnitelleet kasvatusalan ammattilaiset. Iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin vietämme perheaikaa. Minun on hirveän vaikea ymmärtää, miten tilanteemme olisi parempi niin, että olisin vuosikausia kotona hoitamassa lasta. Siinä tapauksessa joutuisimme esimerkiksi myymään kotimme ja muuttamaan vuokralle. Minä putoaisin alani kehityksestä, palkkakehitykseni pysähtyisi ja olisin suuressa vaarassa syrjäytyä koko alalta.
Ap
Olen miettinyt tuota samaa eli mitä vikaa on päivähoidossa etenkin nyt, kun meillä on jo muutaman sukupolven verran hoidettu suurin osa lapsista päiväkodeissa ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat roihahtaneet oikein kunnolla. Voiko päivähoidolla, ahdistuksella ja masennuksella olla jotain yhteyttä? Onko varhainen ero vanhemmista todella toivottava asia vai onko jotain, mitä me emme ihan oikeasti ole hoksanneet ja joka aiheuttaa sen, että nuoret aikuiset uupuvat omista odotuksistaan.
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä enää mitään päivähoitoa. Varhaiskasvatus lähtee lapsen omista tarpeista.
Tämä on se teoria.
Sitten on todellisuus jossa 30 lasta on yhden epäpätevän vastuulla ia tämä vapaa-aikanaan keräilee leluja jotta olisi edes jotain mitä tehdä.
Todellisuudessa yhden aikuisen vastuulla ei voi olla 30:a lasta edes poikkeustapauksessa suomalaisessa päiväkodissa. Olet vetänyt aivan hatusta. Et tiedä todellisuudesta mitään. Ja kun päivän päätteeksi työt on tehty, suurin osa työntekijöistä ei mieti töitään tai työpaikkaansa vapaa-ajalla ollenkaan. Ei kukaan järkevä opettaja tai hoitaja haali vapaa-ajallaan tavaraa päiväkotiin.
Miten määrität vastuun? Lapseni päiväkodissa työkokeilija on yksin ulkoilemassa 30 lapsen kanssa, vakiväellä on samaan aikaan palaverinsa. Jos jotain sattuu, niin se ainoa pihalla ollut aikuinen on niistä lapsista vastuussa, koska kukaan muu ei nähnyt mitään tai tehnyt mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan päivähoitoaika laadukkaampaa lapselle, kun ruoan laittaa päiväkodissa keittäjä ja leikkiä saa ihan koko päivän. Kotona vanhemman ajasta menee merkittävä osa siivoamiseen ja ruoan laittoon.
Miksi menisi???
Päiväkodin ruoka on laitosmoskaa ja lapsilta menee suurin osa ajasta jonotteluun.
Ruoka valmistetaan kuitenkin päiväkodin keittiössä ja ihan normaalia puuroa ym. se on. Mikä siitä tekee huonon? Lapset saavat ruuan valmiiksi pöytään. Sinulla ei selvästikään ole edes kokemusta aiheesta.
Ei todellakaan valmisteta vaan se on sitä halvinta mahdollista laitosmoskaa joka jaellaan laitoksiin keskuskeittiöstä.
Sinulta se kokemus näyttää puuttuvan.
Kyllä osassa päiväkodeista ainakin Helsingissä on ihan oma keittiö, jossa ruoka valmistetaan. Eivät puurot todellakaan tule valmiina jostain keskuskeittiöstä...
Ja miten se keskuskeittiössä valmistettu puuro olisi ravintoarvoiltaan jotenkin erilaista kuin vaikka kotona tehty puuro? Se on puuroa! Ei se siitä hienommaksi muutu, vaikka ne kotiäidit mitä selittää. Ja kyllä siihen puuron päälle päiväkodissakin saa halutessaan voisilmää, omenasosetta jne.
Tajuatko sinä mitä on keinoaineksista tehty laitosruoka jola on tehty olemattomalla budjetilla? Kyllästetty lisäaineilla, säilöntäaineilla mutta mausteita tai suolaa ei ole.
Ja missä muka on rahaa voisilmiin, soseisiin tai yksilölliseen tarjoiluun???😂
Espoon kaupungilla. Meidän päiväkodissa on keittiövastaava, joka keittää aamulla puuron ja erityispuuron lapselle, jolla on tiukka erikoisruokavalio terveyssyistä. Lounas ja välipalat tulevat saman varhaiskasvatusalueen keskuskeittiöstä, joka on toisen, suuren päiväkodin yhteydessä. Puuro keitetään samoista hiutaleista kuin suomalaisissa kodeissa. Sosetta, voisilmää ja höystettä on jos jonkinlaista. Joka aamu eri. Maito on samaa maitoa kuin kaupasta kotiin kantamalla. Ja jokaisella aterialla on tarjolla jälkiruoaksi / lisäksi hedelmiä, kuten banaania, omenaa, sitrushedelmiä ja vesimelonia.
Varhaiskasvattajan unelma: saan toimia keittiövastaavana! Tuossa on taas yksi käsipari pois lasten kanssa touhuamisesta ja sylittelystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan päivähoitoaika laadukkaampaa lapselle, kun ruoan laittaa päiväkodissa keittäjä ja leikkiä saa ihan koko päivän. Kotona vanhemman ajasta menee merkittävä osa siivoamiseen ja ruoan laittoon.
Päiväkodissa leikitään todella vähän!
On aamupala, aamupiiri/-tuokio ja sitten ulos, takaisin sisälle lounaalle ja päiväunet, päiväunien jälkeen välipala, max 30 min leikkiä ja sitten ulos. Kaikissa nivelvaiheissa vessatus ja käsienpesu. Päiväkodissa ruokaa ei yleensä laita keittäjä, ruoka tulee keskuskeittiöstä eli se on sellaista vähän jo muhinutta ja salaatti kaikkea muuta kuin tuoretta.
Ruoka on kuitenkin suunniteltu monipuoliseksi ja ravitsemussuositusten mukaiseksi, vaikka se ei mikään gourmet-elämys olekaan. Se on tärkeintä. Aika moni kotihoidettu lapsi elää jollain valmisruuilla myöskin eli ei se ruoka siellä kotonakaan mitään ihmeellistä ole. Jotkut on toki niitä superäitejä jotka kokkaa tuoreista raaka-aineista aina herkullista ja terveellistä ruokaa ja ehtii silti leikkiä lasten kanssa ja keksiä kaiken moisia virikkeitä päiviin ja ulkoilee ja pitää kodin siistinä siinä sivussa. Suurin osa vaan on ihan normaaleja epätäydellisiä äitejä jotka joskus ostaa valmispöperöä eikä aina jaksa lähteä ulos sateeseen.
Päiväkodin ruoka on eineksiä, jotka lämmitetään keskuskeittiössä ja pakataan samaan lämpölaukkuun niin kasvismakkaralaatikko kuin salaattikin. Sellaiset 3 tuntia lämpimässä muhineet kurkunpalat voivat olla ravitsemussuositusten mukaisia, mutta ei ne mitään hyviä ja maukkaita enää ole.
Epätäydellinen äiti voi ollaa kurkun viileäkaapista, pestä sen ja viipaloida, lapsi saa kurkun tuoreena eikä nahistuneena mössönä.
Jostain syystä se päiväkodin nahistunut mössö vaan tuntuu maistuvan paremmin lapsille kuin äidin huolella ja rakkaudella viipaloimat tuoreet kurkkupalaset. Luultavasti se on se ryhmäpaine. Aikuisille se ruuan mössöisyys on isompi ongelma kuin niille lapsille.
Tai sitten se on se syömispakko. Kun lasta pakkosyötetään tai häneltä kielletään välipala, jos hän ei syö lounasta, niin se nahistunut ja ravintoarvoltaan täysin mitätön kurkku syödään oksennusta pidätellen.
Tiesithän, että anoreksiaa on huomattavasti enemmän päiväkodissa vähintään 2 vuotta olleilla kuin niillä lapsilla, joilla on tuota lyhyempi päiväkotiura tai jotka on hoidettu kokonaan kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurimmalla osalla päiväkodin vastustajista on selvästi epätodellinen kuva kotona hoidettujen lapsien elämästä ja päiväkoteja verrataan johonkin täydelliseen vanhemmuuteen.
Todellisuudessa lapsi viettää ison osa päivästä ruudun edessä tai tv huutaa koko ajan taustalla. Vanhempi on väsyny ja kiukkuinen, eikä jaksa leikkiä lapsen kanssa. Ulkoilla jaksetaan vaan hyvällä säällä. Ruokana syödään halpaa ja nopeaa makaronia ja eineslihapullia.
Tai sitten toinen ääripää: Vanhempi ylisuorittaa koko ajan ja jatkuvasti ravataan siellä ja täällä kehittävissä harrastuksissa sekä koti on kuin tunnekylmä näyttelypaikka, jossa lapset ei todellakaan saa leikkiä. Päällä lapsilla on muotivaatteet, joita ei saa sotkea.
Tuo on sen päiväkotiin lapsensa vieneen vanhemman kuvitelmaa. Kun oma lapsi tulee kotiin mustelmilla ja täynnä puremajälkiä, voi aina huokaista helpottuneena, että onneksi en ole tunnekylmä vanhempi, vaan sallin lapselleni kokemuksia, joita kotihoidetut lapset eivät koskaan saa!
No teit niin tai näin, aina jonkun mielestä väärin päin. Itseäni lähes pakotettiin sukulaisten toimesta laittamaan esikoista päiväkotiin 1-v:nä ja yritettiin sanoa kun sisarus syntyi esikoisen ollessa 2.5 v, että olisi hyvä pitää päiväkodissa.
Laitoinkin loppujen lopuksi esikoiseni päiväkotiin 1 v, mutta vain muutamaksi tunniksi silloin tällöin, sillä olin opiskelija eikä lähiopiskelua ollut paljoa. Otin esikoisen kotiin kun nuorempi sisarus syntyi, ja se oli täsmälleen oikea ratkaisu meille. Olimme 1.5 v kotona kaikki kolme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta voisiko joku näistä päiväkodin vastustajista ihan aidosti kertoa, mikä siellä päiväkodissa on niin kamalaa? Ihan eritellen, mikä siinä on niin kamalaa ja miten se on lapselle huonoksi? Ei nimittäin ole olemassa mitään absoluuttisesti oikeaksi osoitettua tutkimustulosta, että päiväkodit olisivat alle kolmivuotiaille huonoksi. Jos näin olisi, ne olisivat varmasti kiellettyjä kaikissa sivistysmaissa.
Meidän lapsemme jää iloisesti päiväkotiin, hänellä on siellä kavereita ja puuhaa ja mielekästä ohjattua toimintaa, jonka ovat suunnitelleet kasvatusalan ammattilaiset. Iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin vietämme perheaikaa. Minun on hirveän vaikea ymmärtää, miten tilanteemme olisi parempi niin, että olisin vuosikausia kotona hoitamassa lasta. Siinä tapauksessa joutuisimme esimerkiksi myymään kotimme ja muuttamaan vuokralle. Minä putoaisin alani kehityksestä, palkkakehitykseni pysähtyisi ja olisin suuressa vaarassa syrjäytyä koko alalta.
Ap
Minä olen ajatellut, että lapsella ei ole vaihtoehtoja kuin viihtyä. Olisi varmaan psyykelle tosi hajottavaa ymmärtää, että vanhemmat vievät paikkaan, joka ei ole hyväksi. Opintojen ohella olen ollut muutamassa päiväkodissa töissä ja kaikissa on ollut ongelmia. Tauteja jatkuvalla syötöllä, kiusaamista, sylin puutetta, suoranaista pienimpien välttelyä hoitajien taholta, joissain jopa vaipanvaihdon välttelyä hankalille lapsille, päiväohjelman puutetta (esim. aamupiirit hyvin satunnaisia..) jne. Itse pyrin siihen, ettei lapsia tarvitse päiväkotiin laittaa.
En laittaisi lapsiani päiväkotiin.
Isot ryhmäkoot, kiusaaminen, hoitsujen pätevyys työhönsä ja kaikki paskauutiset päiväkodeista on meillä syyt. On muitakin syitä, mutta nämä nyt tuli ekana mieleen.
Onneksi meillä tilanne se, että ollaan molemmat vanhemmat kotona lasten kanssa. Koen että lapsille meidän antama aika on paljon arvokkaampaa kuin työnteko. Maailma pyörii kyllä ilman minun työpanostanikin😊
Päiväkoti on aikuisia varten, jotta pääsee töihin. Lapsi kaipaisi tuossa iässä paljon yksilöllisempää hoitoa, mutta taloudellisista syistä mennään minimeillä. Tämä nyt ainakin kannattaa tiedostaa, kun asiaa ihmettelee. Monilla ei silti ole vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan päivähoitoaika laadukkaampaa lapselle, kun ruoan laittaa päiväkodissa keittäjä ja leikkiä saa ihan koko päivän. Kotona vanhemman ajasta menee merkittävä osa siivoamiseen ja ruoan laittoon.
Miksi menisi???
Päiväkodin ruoka on laitosmoskaa ja lapsilta menee suurin osa ajasta jonotteluun.
Ruoka valmistetaan kuitenkin päiväkodin keittiössä ja ihan normaalia puuroa ym. se on. Mikä siitä tekee huonon? Lapset saavat ruuan valmiiksi pöytään. Sinulla ei selvästikään ole edes kokemusta aiheesta.
Ei todellakaan valmisteta vaan se on sitä halvinta mahdollista laitosmoskaa joka jaellaan laitoksiin keskuskeittiöstä.
Sinulta se kokemus näyttää puuttuvan.
Kyllä osassa päiväkodeista ainakin Helsingissä on ihan oma keittiö, jossa ruoka valmistetaan. Eivät puurot todellakaan tule valmiina jostain keskuskeittiöstä...
Ja miten se keskuskeittiössä valmistettu puuro olisi ravintoarvoiltaan jotenkin erilaista kuin vaikka kotona tehty puuro? Se on puuroa! Ei se siitä hienommaksi muutu, vaikka ne kotiäidit mitä selittää. Ja kyllä siihen puuron päälle päiväkodissakin saa halutessaan voisilmää, omenasosetta jne.
Tajuatko sinä mitä on keinoaineksista tehty laitosruoka jola on tehty olemattomalla budjetilla? Kyllästetty lisäaineilla, säilöntäaineilla mutta mausteita tai suolaa ei ole.
Ja missä muka on rahaa voisilmiin, soseisiin tai yksilölliseen tarjoiluun???😂
Vantaalla kunnallinen päiväkoti. Kerran olin aika myöhässä suhteessa aamupala-aikaan tuomassa lasta ja siellä oli työntekijöillä juuri muuta meneillään, niin halusin varmistaa, että muksuni ehtii syödä ja tarjouduin kasaamaan sen annoksen hänelle ennen kuin lähdin töihin. Oli puuroa, voita, omenasosetta ainakin.
Täyttä puppua. Oikeasti jos lapsi myöhästyy, ei saa edes sitä puuroa.
Aamupala-aikaa oli vielä n. 15min jäljellä, mutta kuten sanottu, työntekijöillä oli siinä muuta menossa, ja jos lapsi olisi joutunut odottamaan 5 minuuttiakin, olisi tullut aika kiire syödä. Siksi tungin itse antamaan sen puuron lapselle. Yleensä vien puoli tuntia aikaisemmin kuin silloin.
Ja mitä tämä vesipuuro tarkoittaa? Veteen keitettyä puuroa? Aika moni keittää kuulkaas kotonakin puuron veteen. Suomessa käytetään olikohan kolme kertaa enemmän maitoa kuin vaikka keski-Euroopassa, ihmekään kun on laktoosi-intoleranssia. Ihan turha sitä maitoa joka paikkaan on tunkea. Aasiassa ei käytetä maitotuotteita ollenkaan.
Tämä olen esimerkiksi asunut Tanskassa ja siellä ei kellekään tulisi mieleenkään keittää jotain kaurapuuroa maitoon. Ja täällä se on joku ruuan heikon laadun kriteeri, jos kaurapuuro on keitettu veteen. Kaikkialla muualla se keitetään veteen ja uskoisin myös, että aika monessa suomalaisessakin perheessä. Tähän maidon käytön hillitsemiseen tarvittaisiin varmasti jotain valistusta Suomessa. Ei muualla tosiaankaan ole laktoosi-intoleranssi mitenkään yleinen.
Pääkaupunkiseudulla päiväkodeissa työskenneleenä voin sanoa että omaa lastani en päiväkotiin laittaisi, ainakaan alle 3 vuotiaana. Päiväkoidessa on hirveä resurssipula, liikaa lapsia aikuisiin nähden. Kokoajan erilaisia koulutuksia ja projekteja, jotka olisi hyvin toimivassa varhaiskasvatuksessa hyvä asia. Mutta näillä resursseilla se ei vaan toimi. Erityislapsia ryhmissä, ilman lisäresursseja. Jatkuvasti eri sijaisia, kaamea paikka työskennellä, siksi lopetinkin lastenhoitajan työt. Ainoa mitä jäin kaipaanmaan oli ihanat kollegat, jotka antoivat 110% panoksen joka päivä työhönsä.
Anoppisi on typerä, kun puuttuu teidän perheen asioihin noin paljon, että se häiritsee sinua.
Muuten olen anoppisi kanssa samaa mieltä. Omat lapseni laitoin hoitoon, kun vanhempi oli yli 4 v ja nuorempi 2 v 5 kk. Se oli oikein hyvä hetki. Nuorempi mm. puhui hyvin ja kävi potalla ilman vahinkoja. Lisäksi menivät samaan paikkaan, joten saivat toisistaan turvaa alkujännityksessä.
Kotiäitivuodet toki viivästyttivät urakehitystäni, mutta sittemmin olen kyllä päässyt hyviin töihin. Nyt olen 40 eikä se tunnu missään, olinko kotona ikävuodet 25-29, vai olisinko palannut töihin jo 1,5 vuotta aikaisemmin. Nykyään myös opiskelen työn ohella. Siihen on hyvää aikaa, kun lapset ovat teini-iässä.
Täti on normaali vieraan aikuisen nimitys lapsiyhteyksissä. Esimerkiksi tarhan täti tai neuvolan täti. Se, että sen tädin virallinen työtitteli voi sitten olla joku early education specialist manager tai mikä lie on eri juttu.