En jaksa poikaystävääni
Olen 22-vuotias ja poikaystävä samanikäinen. Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa jo puolitoista vuotta. En vaan jaksa hänen käyttäytymistään enää. Hoidan kaikki raha-asiat suhteessamme. Opiskelen yliopistossa ja maksan kahden ihmisen menot osa-aikatyölläni. Poikaystäväni bilettää joka viikonloppu. Ja koskaan minun kanssa tekemiseen ei ole rahaa vaan kavereiden kanssa bilettämiseen. Toisekseen hänen vanhempansa olisivat kustantaneet lomamatkan meille kesällä, joka olisi tullut tarpeeseen sillä olen raatanut 3 vuotta ilman lomaa ja yhdistänyt yliopiston opiskelun töihin. Poikaystäväni päätti ottaa sitten juuri lomamatkan ajankohdaksi töitä vaikka olemme puhuneet asiasta jo puoli vuotta. Oikeasti itken. Niin ajattelematonta. Kävimme syömässä veljeni ja hänen tyttöystävänsä kanssa ja illan päätteksi poikaystäväni lähtee ystäviensä kanssa baariin. Vuosipäivänä meidän piti mennä ulos syömään mutta poikaystäväni makasi krapulassa kotonaan ja tarjosi pakastepizzan ja nauroi vielä miten läppä. Hän aina sanoo tarjoaa myöhemmin maksaa myöhemmin tehdään myöhemmin jotain. Ei ollla vieläkään tehty mitään! Hänkin siis opiskelee.
Ja vaikka voisi kuvitella toisin, hän on hyvin varakkaasta perheestä. Perhe ei vaan kustanna hänelle enää mitään johtuen poikaystäväni laiskuudesta.
Hän oli myös salaillut olevansa parisuhteessa kanssani naispuoliselle opiskelukavereilleen ja jäi siitä kiinni. Hän vain sanoi ei tiedä miksi niin teki. Siis esti nämä niin etteivät nähneet yhteiskuvia meistä sosiaalisessa mediassa. Olen puhunut kaikesta näistä hänen kanssaan hän vaan sanoo olen pahoillani, olen pahoillani siitä
En jaksa enää, onko tässä muita vaihtoehtoja kuin ero enää edessä? Ärsyttää olla taas sinkku mutta en kestä enää tällaista suhdetta. Lisäksi pidän hänen perheestään paljon.
Kommentit (34)
Herranen aika, älä nyt tuohon teinipoikaan aikaasi tuhlaa. Tuo sama meno jatkuu vuosikymmenet eteen päin. Ero on paras ratkaisu vaikka se surettaakin.
Jos et heti eroa teet sen jossain kohtaa kuitenkin. Sen helpompaa ja vähemmän tuhoavaa kun teet jättämisen asap.
Jokainen päivä, jonka vietät itsekeskeisen uuvatin kanssa, on yksi päivä vähemmän mahdollisuuksia löytää se mies, joka oikeasti välittää susta.
Eroa hulttiosta, mutta pidä edelleen yhteyttä hänen perheeseensä, jos se sopii myös heille.
Poika käyttää sinua hyväkseen, koska suostut siihen. Lakkaa heti maksamasta hänen kulujaan. Eroa.
Hän sanoo että rakastaa, välittää ja tekee kaikkensa minkä pystyy eteeni: ja nämä edellä mainitut niin ei tiedä miksi on tehnyt niin. Kuulemma. Ei nää omassa käytöksessään vikaa, osaa aina esittää asiat niin että on mun syy. Esimerkiksi no ei nyt mennä sinne lomalle ni teen kaks viikko töitä sun ei tarvitse elättää enää mua ja sitä paitsi tarviin rahaa
Sääntöjä suhteeseen, suoraveloitus kaikkiin laskuihin, poikaystävä siirtää sun tilille rahaa jos sä vastaat perheen hankinnoista. Lomaa varmaan voi siirtää kun keskustelet asiasta.
Olette vielä tosi nuoria, ei todellakaan kaikilla ole vielä hirveästi kykyä hoitaa omaa taloutta, mutta siihen voi oppia.
Puolitoista vuotta on lyhyt aika elämässä, mutta pitkä aika olla hyväksikäytettynä. Aviomiesainesta tuo ei ole. Helpompaa erota kuin yrittää saada asioita muuttumaan. Hän ei vain halua tajuta.
Miten hitossa sinut on kasvatettu, että tuollaista töppöä kestät? Eikö ole itsetuntoa ollenkaan? Mihin kuvittelet oman käyttäytymisesi johtavan, jos tuon kanssa pidemmälle suunnittelet? Että hoidat kaiken edelleen yksin? Kodin, vauvan, maksut? Olet oman onnesi seppä. Jätä se itsekäs tyyppi nyt heti ja nauti siitä, että huolehdit vain itsestäsi!
Kaikkea sitä saa lukea!
Vierailija kirjoitti:
Hän sanoo että rakastaa, välittää ja tekee kaikkensa minkä pystyy eteeni: ja nämä edellä mainitut niin ei tiedä miksi on tehnyt niin. Kuulemma. Ei nää omassa käytöksessään vikaa, osaa aina esittää asiat niin että on mun syy. Esimerkiksi no ei nyt mennä sinne lomalle ni teen kaks viikko töitä sun ei tarvitse elättää enää mua ja sitä paitsi tarviin rahaa
Joopa joo, et kai usko noita hänen juttujaan? Sanat ei ratkaise vaan teot.
Lupaan sulle, että elämänlaatusi tulee parantumaan huomattavasti, kunhan hankkiudut tuosta tyypistä eroon. Ihana vapaus odottaa sinua!
Vierailija kirjoitti:
Hän sanoo että rakastaa, välittää ja tekee kaikkensa minkä pystyy eteeni: ja nämä edellä mainitut niin ei tiedä miksi on tehnyt niin. Kuulemma. Ei nää omassa käytöksessään vikaa, osaa aina esittää asiat niin että on mun syy. Esimerkiksi no ei nyt mennä sinne lomalle ni teen kaks viikko töitä sun ei tarvitse elättää enää mua ja sitä paitsi tarviin rahaa
Onko siinä lomassa ollut joku syy miksi ei halua mennä? Kannattaa kysellä, jos on huonot välit vanhempiin tai jotain muuta mikä vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Hän sanoo että rakastaa, välittää ja tekee kaikkensa minkä pystyy eteeni: ja nämä edellä mainitut niin ei tiedä miksi on tehnyt niin. Kuulemma. Ei nää omassa käytöksessään vikaa, osaa aina esittää asiat niin että on mun syy. Esimerkiksi no ei nyt mennä sinne lomalle ni teen kaks viikko töitä sun ei tarvitse elättää enää mua ja sitä paitsi tarviin rahaa
Ja sinä olet nyt nähnyt mihin hän pystyy. Kirjoittamasi perusteella ei kovin paljoon.
Olen lopettanut hänen elättämisensä ja tuloksena siitä emme koskaan tee mitään koska hänellä ei ole rahaa
Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon, että huono ennuste. Tietysti, kun sanot erosta, voi tulla kaikenlaista liirumlaarumia. Miksi tuhlaisit enää mitään, aikaa tai rahaa häneen? Älä liity niiden naisten joukkoon jotka ymmärtävät, antavat anteeksi ja uskovat lupaukset. PUHEET JA LUPAUKSET OVAT YHTÄ TYHJÄN KANSSA, TARVITAAN TEKOJA!
Miksi sua ärsyttää olla sinkku? Oot just parhaassa iässä sinkkuiluun, ei sinun tarvitse kenenkään kanssa olla. Varsinkaan huonossa suhteessa.
No nyt ihan ekana kannattaisi miettiä, miksi sinua "ärsyttää olla taas sinkku". Onko seurustelu sinulle siis joku statusjuttu, vai miksi pitää mieluummin olla huonossa suhteessa kuin sinkku?
Kun tämä ongelma on ratkaistu, niin todennäköisesti muutkin ongelmasi ratkeavat.
Herranjestas, eroa nyt tuollaisesta surkimuksesta! Jos jotain voisin sanoa 22-vuotiaalle itselleni, niin se olisi se, ettei todellakaan kannata jäädä roikkumaan huonoon suhteeseen sen vuoksi, että pelottaa jäädä yksin. Sinulla on elämä edessä ja maailmasta löytyy fiksujakin miehiä!