En jaksa poikaystävääni
Olen 22-vuotias ja poikaystävä samanikäinen. Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa jo puolitoista vuotta. En vaan jaksa hänen käyttäytymistään enää. Hoidan kaikki raha-asiat suhteessamme. Opiskelen yliopistossa ja maksan kahden ihmisen menot osa-aikatyölläni. Poikaystäväni bilettää joka viikonloppu. Ja koskaan minun kanssa tekemiseen ei ole rahaa vaan kavereiden kanssa bilettämiseen. Toisekseen hänen vanhempansa olisivat kustantaneet lomamatkan meille kesällä, joka olisi tullut tarpeeseen sillä olen raatanut 3 vuotta ilman lomaa ja yhdistänyt yliopiston opiskelun töihin. Poikaystäväni päätti ottaa sitten juuri lomamatkan ajankohdaksi töitä vaikka olemme puhuneet asiasta jo puoli vuotta. Oikeasti itken. Niin ajattelematonta. Kävimme syömässä veljeni ja hänen tyttöystävänsä kanssa ja illan päätteksi poikaystäväni lähtee ystäviensä kanssa baariin. Vuosipäivänä meidän piti mennä ulos syömään mutta poikaystäväni makasi krapulassa kotonaan ja tarjosi pakastepizzan ja nauroi vielä miten läppä. Hän aina sanoo tarjoaa myöhemmin maksaa myöhemmin tehdään myöhemmin jotain. Ei ollla vieläkään tehty mitään! Hänkin siis opiskelee.
Ja vaikka voisi kuvitella toisin, hän on hyvin varakkaasta perheestä. Perhe ei vaan kustanna hänelle enää mitään johtuen poikaystäväni laiskuudesta.
Hän oli myös salaillut olevansa parisuhteessa kanssani naispuoliselle opiskelukavereilleen ja jäi siitä kiinni. Hän vain sanoi ei tiedä miksi niin teki. Siis esti nämä niin etteivät nähneet yhteiskuvia meistä sosiaalisessa mediassa. Olen puhunut kaikesta näistä hänen kanssaan hän vaan sanoo olen pahoillani, olen pahoillani siitä
En jaksa enää, onko tässä muita vaihtoehtoja kuin ero enää edessä? Ärsyttää olla taas sinkku mutta en kestä enää tällaista suhdetta. Lisäksi pidän hänen perheestään paljon.
Kommentit (34)
Paska poikaystävä. Itsekäs possu, joka ei rakasta sinua, eikä varmaan ketään muutakaan.
Minun on vaikea löytää poikaystävää, löydän kyllä paljon seuraa mutta sellaista josta itse pidän ja joka haluaisi seurustella. Lisäksi perheeni asuu kaukana ja minulla ei ole oikeastaan muuta seuraa :( jäisin todella yksin
Sanat on halpoja! Aina voi vakuuttaa rakkauttaan, jos sillä saa jonkun maksamaan kaikki kulunsa.
Yök mikä tyyppi. Tähän sopii klassinen viisaus kuin nyrkki silmään: jätä se sika, ansaitset parempaa.
Erot on keksitty juuri tällaisia tilanteita varten.
Vierailija kirjoitti:
Minun on vaikea löytää poikaystävää, löydän kyllä paljon seuraa mutta sellaista josta itse pidän ja joka haluaisi seurustella. Lisäksi perheeni asuu kaukana ja minulla ei ole oikeastaan muuta seuraa :( jäisin todella yksin
NO pidätkö sinä sitten tästä seurasta?
Niin kauan kuin olet kiinni tässä, et löydä parempaa.
Millainen hän oli kun tapasitte/suhteen alkuaikoina? Jos oli samanlainen urpo niin ihan itse hänet valitsit.
Lomassa ei ollut mitään vikaa. Ainut syy miksei halunnut mennä on että on bilettänyt kaikki rahansa ja haluaa siksi tehdä töitä
Aluksi oli erilainen, todella huomaavainen ja ihana. Järkevä ja muuta mukavaa. Nyt olen huomannut kuinka huomionhakuinen persoona hän on muilta naisilta ja ihmisiltä ( täytyy olla aina keskipisteenä)
Vierailija kirjoitti:
Minun on vaikea löytää poikaystävää, löydän kyllä paljon seuraa mutta sellaista josta itse pidän ja joka haluaisi seurustella. Lisäksi perheeni asuu kaukana ja minulla ei ole oikeastaan muuta seuraa :( jäisin todella yksin
Siis pidätkö oikeasti poikaystävästäsi? Miten se on mahdollista, jos hän on oikeasti tuollainen kuin aloituksessa kuvailit?
En pidä hänestä enää, hetkittäin joskus kyllä mutta olen niin täynnä
Älä tuhlaa nuoruuttasi tuollaisen kanssa. Ei se uuden kumppanin löytäminen välttämättä helpotu, kun tulee ikää lisää.
T. N53
Ymmärrän täysin yksinäisyyttäsi ja miksi pelottaa joutua sinkuksi. Minulla on vastaavanlaisia kokemuksia. Minulla ei ole ketään läheistä ihmistä, joka välittää - ei edes kaukana. On varmasti vaikeaa tehdä päätös ja erota. Mutta olet vielä nuori ja sinun iässäsi on tarjolla vielä hyviäkin miehiä. Myöhemmin mahdollisuudet vähenevät. Ansaitset parempaa <3
T. N40, jolla se juna meni jo
Miehesi on todennäköisesti narsisti, todella tyypillistä käytöstä, että ensin käyttäytyy täydellisesti ja saa sinut rakastumaan, mutta kun olet kiikissä, hän paljastaa todellisen itsensä. Varo, kun yrität erota - hän yrittää taas puhua ummet ja lammet, että saisi pidettyä sinut narsistisena lähteenään.
Huhhuh täällä vastaan itselleni kaksi vuotta vanhaan ketjuun. Poikaystävästä pääsin tosiaan eroon, hän muuttui vaan pahempaan suuntaan ja lopulta tajusin, ettei hän rakastanut minua laisinkaan! Elämä hymyilee kun ei ole perässä vedettävää riippakiveä. Ex edelleen samanlainen eli ei ne odottamalla muutu.
Veikkaisin, että ero on sille pojallekin palvelus siinä mielessä, että todennäköisemmin sama meno ei jatku vuosikymmeniä eteen päin, jos pääsee välillä aikuistumaan ilman kaikesta huolehtivaa tyttöystävää.