"Kiva, kun sinulle ei ole jäänyt raskauskiloja" - miksi muilla on niin kova tarve kommentoida toisten painoa raskauden jälkeen?
"Kiva, kun sinulle ei ole jäänyt raskauskiloja" totesi eräs tuttu mies, kun tapasimme ekan kerran muutamaan vuoteen. Tässä välissä olen ollut raskaana ja saanut lapsen, lapsi on nyt 1 v. En käsitä, miksi mukavana ja fiksuna pitämäni keski-ikäinen mies möläytti tuollaisen kommentin kesken tavallisen keskustelun. Mies ei tiennyt, miltä olin näyttänyt vielä puoli vuotta aiemmin.
Minä olin normaalipainoinen ennen raskautta ja raskausaikana sain todella paljon kiloja, vaikkei radia ollut. Sain kuulla kiloista todella ilkeää kommentointia jo raskausaikana ja heti lapsen synnyttyä useampikin ihminen kehotti karistamaan raskauskilot. Oli vastasyntyneen vauvan kanssa ihan muuta mietittävää tuolloin eikä kilot eivät lähteneet imettämällä, kuten monille käy. Laihdutin lopulta tiukalla ruokavaliolla nuo raskauskilot ja painonpudotus vei monta kuukautta. Nykyään olen taas normaalipainoinen ja paino on pysynyt tavallisella ruokavaliollani normaalipainossa, eikä paino ole lähtenyt nousemaan. Minä voin parhaiten tässä painossa, mutta paino on oma asiani eikä sen pitäisi muita liikuttaa.
Tuli omasta kokemuksesta ja netistä lukemistani kokemuksista mieleen, miksi muilla on niin kova tarve kommentoida toisten raskauskiloja? Ja mitä sitten, jos synnyttänyt nainen ei ole samoissa mitoissa kuin joskus parikymppisenä tai ennen raskautta? Inhottaa ihan valtavasti, miten pienten lasten äitejä syyllistetään raskauskiloista, kun pikkulapsiperheissä on muutenkin jo paljon tekemistä eikä koskaan voit tietää, millaisia asioita joku äiti käy lävitse.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Miksi muilla on tarve kommentoida toisten kehoja ylipäätään? Se on ahdistavaa. Onneksi omassa lähipiirissä tätä harvoin tulee vastaan...
Että ahdistaa. Voi kyynel.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku raskauskilojen kyttääjä tuli ketjuun alapeukuttamaan
Sillä on 7 kännykkää 😂
Eikun se osaa alapeukuttaa monta kertaa samaa viestiä. Itsekin osaan, ei ole vaikeaa. Se tosin naurattaa, että tuo katkera mies jaksaa nähdä tuollaisen vaivan.😂
Luojan kiitos itse olin pulska jo ennen raskautta, niin ei ole kukaan ottanut asiakseen kommentoida millään lailla. Itse asiassa raskaana ollessani painoni nousi vaan 3 kiloa, ja synnytyksen jälkeen olin siis kevyempi kuin ennen raskautta, mutta loppujen lopuksi hyvä juttu, ettei kukaan kommentoinut tuotakaan mitenkään.
Aika monta kehopositiivista paikalla.
Mulla meni monta kuukautta ennen kuin raskaskiloja alkoi tippumaan. Loput muutama kilo lähti kun menin töihin. Ei ollut kiire pudottaa painoa.
Vierailija kirjoitti:
Että ahdistaa. Voi kyynel.
Ime parsaa.
Jotkut ihmiset eivät ajattele mitä suustaan päästäävät ja jotkut ajattevat, mutta silti on päästävä sanomaan ilkeästi.
Jos joku sanoo synnytyksen jälkeen että "oletpa saanu raskauskiloja", niin voi lohkasta että "kato, en huomannutkaan, mikset sanonu jo raskausaikana niin olisin voinu jo sillon laihduttaa". Voi olla että keskustelu saa uuden ulottuvuuden. Voi heittää tollasta tyhmää takasin, oikeasti siis ei nyt raskausaikana laihduteta.
Vierailija kirjoitti:
Samoja kokemuksia kuin aloittajalla. Ei ollut raskausdiabetestä, mutta tuli +20 kiloa viimeisten viiden odotuskuukauden aikana. Neuvolassa ei millään uskottu, että ei ole raskausdiabetestä tuolla painonnousulla. Joka kerta tentattiin asiasta ja testattiin moneen kertaan. Verenpaineet oli minulle tyypillisesti matalat ja muutenkin kaikki veriarvot kunnossa.
Pudotin kilot myöhemmin ja kilojen pudottamisenkin jälkeen neuvolassa on kyselty, että oliko minulla raskausdiabetestä, kun olin odotusaikana niin suuri. Voi hemmetti, kun joidenkin on niin vaikea käsittää, että ihmisten kehot reagoivat raskauteen eri tavalla. :D
Itselläkin tuli ekan raskauden aikana +20 kiloa. Raskausdiabeteksesta puhuttiin ja kävin kiltisti sokerirasitustestissä. Ei ollut mitään. Ja ultrankin mukaan ihan normaalikokoinen lapsi. Terveenä syntyi. Kilot lähti vuodessa itsestään ja imetyksellä, viimeiset 5 kiloa lähti kuntoilemalla.
Toisen raskauden kanssa sama juttu, painoa tuli jopa enempi. Ultran mukaan oli normaalipainoinen lapsi, joten en nähnyt tarvetta käydä sokerirasitustestissä kun viimeksikään ei ollut mitään ja ei minulla mitään riskitekijöitä ollut muuta kuin tuo että painoa on tullut normaalia enemmän. Tästä neuvolantäti pahastui, kun hän oli ihan lähetteenkin tehnyt ja kyllä sitä pitää mennä. Ja lääkärikin vielä yritti kääntää minun päätäni.
En jaksanut välittää lääkärin suosittelusta huolimatta, niin paljon raskauden aikana tehdään verikokeita ja tutkitaan pissaa ja mitä kaikkea, mitä sitä aikaa käyttämään turhiin testeihin. Ei ollut raskausdiabetesta ja terve normaalipainoinen (eikä raskausdiapeetikoille tyypillinen isokokoinen) lapsi syntyi.
Jotenkin olen ihan väsähtänyt tuohon tutkimiseen raskausaikana, jos kolmannen lapsen teen niin verikokeet ja muut testit haluan minimiin, vain pakolliset tyyliin raskausmyrkytyksen ennaltaehkäisy tuntuu järkevältä. Esim miksi minulta pitää jotain sukupuolitautitestejä tehdä kun olen parisuhteessa? Loukkaavaa kun siitäkin vänkäsivät, että pitää testit tehdä ja minä typeränä menin tekemään ja täysin turhaahan se oli. Ja loukkaavaa kun ilmeisesti epäiltiin, että minä tai mieheni olisi käynyt vieraissa.
Täsä teil: