Kuinka moni myöntää työnsä olevan täysin turha?

Uskomatonta että yliopisto opiskelu johtaa vain hyvään palkkaan eikä mielenkiintoiseen työhön

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olisinkin turha, en silti ole arvoton. Mutta itse kyllä siitäkin viime kädessä päätän.

Ihmisten leimaaminen turhiksi on ylipäänsä aika outoa. Mikä motiivi?

Sinällään tämä olisi todella tärkeä keskustelu. Ap ehkä tarkoitti, että organisaation näkökulmasta turha? Mutta erityisesti olisi tärkeää päästä sellaiseen keskusteluun, mitkä organisaatiot ja jopa alat ovat turhia, saati että ovat jopa todella haitallisia. Tästä voitaisiin päästä siihen, että keskityttäisiin oikeasti välttämättömään, tarpeelliseen ja näiden lisäksi hyvää tuottavaan, pois tuhoavasta. Ja joo - en tiedä, olenko kovin toiveikas.

Ja mikä tärkeintä: Tietenkään se, että työ on turhaa ei tee ihmisistä turhia. Ihmisellä on itseisarvo. Tämä on lähtökohta.

Jos asuisin Suomessa ja työskentelisin alalla jolla työskentelen täällä Norjassa, minua pidettäisiin täysin turhana ja ilman meikäläisiä pärjättäisiin aivan hyvin.

Olen sairaanhoitaja. 

Täällä ala on arvostettu ja se näkyy kaikessa, mm. palkassa. Varsinkin me suomalaiset hoitajat olemme täällä kysyttyjä hyvän koulutuksen ja työmoraalin takia.

Koko ajan saa lukea näiltä keskustelupalstoilta kuinka olemme turhia ja loisivia laiskureita.

Riippuu siis täysin missä maassa asuu, ja asun onneksi täällä jossa minulle annetaan arvoa. Sanomattakin selvää että en palaa koskaan Suomeen.

Minä! Täysin turhaa.

No joo. Päivästä toiseen yritän mm. tolkuttaa aikuisille ihmisille et miten tärkeää on mm. maksaa sähkölaskut ja vuokra, mut ei ne opi. Ja mikään ei muutu, vaikka tähän käyttäisi aikaa ja rahaa.

Mä olen palkanlaskija. Ei kukaan huomasi jos mä olisin pois töistä.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olisinkin turha, en silti ole arvoton. Mutta itse kyllä siitäkin viime kädessä päätän.

Ihmisten leimaaminen turhiksi on ylipäänsä aika outoa. Mikä motiivi?

Työn ja itsensä leimaaminen turhaksi on eri asia. AP:han voi olla vaikka äiti. Ei se turha ihminen ole lapselleen, vaikka sen työ olisi turha.

Kadehdin aloittajaa. Itellä työ todella hektistä. 07 alkaa ja 07.15 jo työmaalla. Siitä kävelyä, seisoskelua ja tekemistä koko päivän ulkona. Välillä turhaa odottelua työmaalla, mutta kun 8h pitäis olla ja joku päättänyt et 7-16 on 8h. Itellä menee oma elämä ihan solmuun kun edes pakollisia oman asian puhelinsoittoja ei pysty työajalla hoitaa. Monesti pitää palkatonta vapaata ottaa jotta esim. Auton huollon saa järjestettyä. Lisäksi koko kroppa väsynyt, jalat varsinkin kun ulkona on. Kyllä itelle rento työ sopisi todella hyvin, ehtisi hoitaa omia asioita työpäivän aikana.

Aloittajalla on omasta mielestäni unelmaduuni. Rahaa tulee eikä paljoa tarvitse tehdä ja omaa aikaakin näyttäisi olevan. vaihdetaan hommia kuule, voin tulla sähköposteja lähettää. Jännitystä elämään voi sitten vapaalla hakea, ei tässäkää mitään järkee oo että ihan poikki työpäivän jälkee ja aamulla herätys 5.25 ja kiire autolla töihin jotta on varaa autoa pitää.. Kunnon oravanpyörä. Mistäs löytyis mulle maksaja etätyöhommiin ja sähköpostien lähettelyyn, tuun heti töihin helpompaan hommaan. Nykyään vaa fyysisempiä hommia tarjolla. Fyysinen homma ei sovi mulle,

Työpaikallani on aikaansaanti rajallista kaikkien sääntöjen vuoksi. Pomojen aika menee jatkuvissa palavereissa ja työntekijöitten töittensä kirjaamisessa. Vaikka minun näkökulmasta ei mitään tarvitse tehdäkään ja saan asiasta jonkinlaisen korvauksen. Tekisin mieluummin töitä enkä oleskelisi työpaikalla. Saisi ehkä enemmän rahaakin. Se on tosin hieman toiveajattelua nykymaailmassa. 

Vierailija kirjoitti:

Missä ihmeessä aloittaja on töissä?

Koska siitä maksetaan?

Työni on arvokasta. Tutkijana tuotan uutta tietoa maailmaan ihmiskunnan sivistämiseksi ja auttamiseksi. Ja mikä tärkeintä, henkilökohtaisesti rakastan työtäni suuresti. 

Vierailija kirjoitti:

Jos asuisin Suomessa ja työskentelisin alalla jolla työskentelen täällä Norjassa, minua pidettäisiin täysin turhana ja ilman meikäläisiä pärjättäisiin aivan hyvin.

Olen sairaanhoitaja. 

Täällä ala on arvostettu ja se näkyy kaikessa, mm. palkassa. Varsinkin me suomalaiset hoitajat olemme täällä kysyttyjä hyvän koulutuksen ja työmoraalin takia.

Koko ajan saa lukea näiltä keskustelupalstoilta kuinka olemme turhia ja loisivia laiskureita.

Riippuu siis täysin missä maassa asuu, ja asun onneksi täällä jossa minulle annetaan arvoa. Sanomattakin selvää että en palaa koskaan Suomeen.

Ymmärrettävää. Minäkin olen sh, ja olen jo vuosia harkinnut ulkomaille lähtemistä. Juurikin Norja olisi vahva vaihtoehto. Olen suomenruotsalainen, joten kielikin olisi kohtuullisen helppo opetella. En nyt vielä toistaiseksi ole jostain syystä saanut aikaiseksi siirtyä ajatuksista tekoihin, mutta nyt kun meidän hallitus on säätämässä lakia, joka jatkossa estäisi käytännössä kokonaan palkkojen kehityksen suhteessa muihin aloihin, niin kyllähän se taas pistää aktiivisemmin pohdiskelemaan vaihtoehtoja. Eteläinen Ruotsikin voisi olla vaihtoehto, mutta Norjan palkkataso kyllä houkuttelee.

Lukitsen julkisella sektorilla informaatiota write-only pdf:iin. Niihin laitetaan nettisivuille linkit, mutta tuskin kukaan avaa. En ainakaan suosittele. Iso osa ajasta ollaan myös Teams palavereissa porukalla pohtimassa, kuinka muokkaillaan ja mitä seuraavaksi tutkitaan. Verovaroista saadaan palkkaa, mutta toisaalta yksityiselle ei kelvattais enää.