Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten rakentaa uusi itsetunto ja identiteetti, kun krooniset sairaudet ovat vieneet kaiken, mille on itsensä rakentanut?
30.05.2022 |
Otsikko kiteyttää sen, mihin tarvitsen apua. Itsetuntoni ja koko identiteettini ovat rakentuneet asioille, jotka pari kroonista sairautta ovat nyt ottaneet pois. Ihan viime viikkoihin asti uskoin, että "kyllä tämä tästä, tokenen kyllä ennalleni kun vaan yritän tarpeeksi", mutta olen joutunut toteamaan, että pikemminkin heikkenen. Joten en voi enää laskea sen varaan, että se vanha minä tulisi joskus takaisin.
Sairauteni vaikuttavat kaikkeen fyysisestä suorituskyvystä kognitiiviseen. Yritän nyt kuntoutua opiskelemalla, ja on ollut katkera kalkki nieltäväksi päätyä erityisen tuen opiskelijaksi, joka on paikalla ehkä puolet ajasta. Ehkä. Vanhalle minälle se olisi toisen asteen koulutuksessa riittänyt, mutta sairauteni vie minulta todella paljon "kaistaa": muistini ja keskittymiskykyni ovat heikentyneet merkittävästi.
Naisia aina varoitellaan siitä, ettei pidä rakentaa itsetuntoaan ulkonäölle ja muiden ihailulle, kun se on niin katoavaista. Joku olisi voinut varoittaa siitä, että sinulta voidaan ottaa parhaassa iässä pois myös kaikki kyvyt, joille kuulemma on hyvä rakentaa itsetuntonsa. Jonain päivänä et ehkä enää olekaan se älykäs, tehokas, supermuistinen ja nopeaoppinen haamumaileri.
Joten, mille minä nyt rakennan itseni? Mitä ei voida ottaa pois?
Kommentit (25)
Okei. Mulla pirstaloitiin psyyke ihan noin niinku tarkoituksella kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. En ole saanut siitä korvauksia. Loppuelämän vahinko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua jollain tapaa ärsyttää nämä terapeuttien hokemat että ihmisarvosi ei riipu siitä mitä pystyt tekemään, olemaan, suorittamaan, antamaan muille jne. Koitappa olla ihan ameebana ja tarjota itseäsi jonnekin ystäväksi, kaveriksi, puolisoksi. Hei tässä mä nyt olen, täysin ei mitään. Ei niin mitään. Ja nyt minä olen näin rakastettu, arvostettu ja hyväksytty. Kaikkien on vaan pakko nyt hyväksyä mun ei mitään.
No et varmasti ole. Koko ihmisyys perustuu siihen että tuotat jotain arvoa joko itsellesi tai yhteisöllesi/läheisillesi. Kun et pysty tuottamaan mitään niin olet turha. Olemassaoloasi ei voi perustella mitenkään.
mielenkiintoinen keskustelu. tekemisen kautta itseensä hahmottaneen on vaikea ymmärtää itseään sairauden tilassa.pitää miettiä asiat uudelleen.youtubessa on englanniksi potilas tarinoita. jotkut kertovat elämästään sairauden kanssa. osa kerää rahaa parantumattomien sairauksien tutkimiseen. pelkkä oleminen voi olla vaikeaa ,vaikeasti sairaalle.tuo henkinen puoli on toinen vaikeus.tästä aiheesta olisi kiva lukea artikkeleita tai kirja joskus.mitä vastauksia on löytynyt. se ettei vaadi itseltään jotain sairauden suorittamista.olemisen riittäminen itselle.
Alue: Aihe vapaa
Itseltäni meni/särkyi kaikki lapseni kuoleman myötä. Mitään fyysisiä sairauksia ei ollut, mutta kaikki oli pirstana kuin hävityksen/tulipalon jäljiltä.
Jouduin kelaamaan kaikkea vuosikaupalla. Arvojani, historiaani jne. Uuden rakentamiseen meni monta vuotta. Kävin aluksi myös terapiassa, mutta se oli ensiapua. Sitten vasta alkoi työ. Nyt monen (6) vuoden jälkeen koen olevani "uusi". Prosessi on ollut pitkä ja vaivalloinen. Yksinäinenkin. Enää ei ole.
En osaa neuvoa, mutta toivotan sinulle kaikkea hyvää ja jaksamista.