Teini-ikä menee ohi hyvällä kasvatuksella??
Tutulla on lyhyillä ikäeroilla kaksi tyttöä ja juttelin hänen kanssaan, että pian alkaakin hulina heillä, kun tulee kaksi tyttöä yhtä aikaa murrosikään. Voi olla haasteelliset ja vaikeat vuodet edessä, kyllähän nuo teinineitojen jutut ja temput tiedetään.
No hän sanos mulle, että tyttönsä on niin hyvin kasvatettu ettei hän usko joutuvansa niiden kanssa ongelmiin edes teini ikäisinä! :D Uskomatonta. Mullahan on itsellä omakohtaista kokemusta, toinen kaksostytöistäni meni jopa vähäksi aikaa sijoitukseen miettimään elämää ja sen rajoja. Ja varmasti heidätkin on kasvattu hyvin, meillä oli / on hyvä koti.
Muilla kokemuksia, miten teini ikä menee kokonaan ohi ja sujuu ruusun lehtiä heitellen koska olet kasvattanut lapsesi niin hyvin??
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa..mulla on kaksi siskoa ja oltiin kaikki murkkuja kerralla. Sama kasvatus ja silti minä olin hirveä verrattuna toisiin. Oma lapsi on nyt teini ja kyllä se kuohuu kasvattamisesta huolimatta kuten murrosikäiset tekevät . Mulle joskus sanoi eräs ystävä että kotona ei suvaita heillä lasten myrskyjä joten niiden teinienkin piti niellä tunteensa ja olla kiltisti. Varmaan siellä aikuiset ajattelivat että hyvin kasvatettu kun ovat kilttejä.
Teinin mielenterveydelle parempi näyttää tunteensa kuin niellä ne. Murkkujen vanhemmille jaksamista ja pitkää pinnaa 😳
- ohis
Miksi ne pitää aina saada näyttää? Tunteet pitää saada tuntea, sillä niissä ei ole mitään pahaa. Mutta se että ne pitäisi aina näyttää toisille, tuntuu oudolta.
Hehheh.. kerrankin totuudenmukainen keskustelu, ilman sädekehän sovitusta päänsä päälle.
t. kolmen nuorenaikuisen äiti.
Ps. yleensä niistä teineistä kuoriutuu lopulta mitä ihastuttava ja tolkun ihminen.
Vierailija kirjoitti:
olen asunut maissa joissa tätä teini ikää ei ole. on joko lapsi tai aikuinen. eli mitään teini iän ongelmia ei ole koska sellaisia ei luoda.
ELi heti kun tissit kasvaa niin naimisiin vaan.
No siis yleensä teini-ikä menee ohi hyvällä kasvatuksella, mutta menee se huonollakin kasvatuksella. Mitä ne sitten kenenkin mielestä ovatkaan. Teini-ikä menee siis yleensä aina ohi, kasvatuksesta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olen asunut maissa joissa tätä teini ikää ei ole. on joko lapsi tai aikuinen. eli mitään teini iän ongelmia ei ole koska sellaisia ei luoda.
ELi heti kun tissit kasvaa niin naimisiin vaan.
eli mielestäsi suomessa kaikki menee heti naimisiin 18 vuotiaina? en ymmärrä logiikkaasi.
Mut kasvatettiin pelolla. Turpaan olisi tullut jos olisin elänyt kuin normaali murrosikäinen. Pari kertaa paiskasin oven lujaa kiinni tai sanoin vähän rumasti ja heti tuli läpsy poskelle tai tukkapöllyä.
Auta armias jos olisin vaikka ottanut hatkat, ryypännyt tms.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelin erään äidin kanssa lapsen itsemurhasta. Hän omassa erinomaisuudessaan kertoi kuinka hän kokisi epäonnistuneensa kasvattajana jos hänen lapsensa tekisi itsemurhan. Mietin miten ihminen voi olla noin omahyväinen ja omaan kaikkivoipaisuuteensa uskova.
NO olipa kuvottavasti sanottu. Mut toiset on tommosia, uulevat olevansa jumalia.
Jaa. Meillä toinen kasvoi aikuiseksi kapinoimatta, toinen mellasti senkin edestä. Kasvatus oli sama molemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa..mulla on kaksi siskoa ja oltiin kaikki murkkuja kerralla. Sama kasvatus ja silti minä olin hirveä verrattuna toisiin. Oma lapsi on nyt teini ja kyllä se kuohuu kasvattamisesta huolimatta kuten murrosikäiset tekevät . Mulle joskus sanoi eräs ystävä että kotona ei suvaita heillä lasten myrskyjä joten niiden teinienkin piti niellä tunteensa ja olla kiltisti. Varmaan siellä aikuiset ajattelivat että hyvin kasvatettu kun ovat kilttejä.
Teinin mielenterveydelle parempi näyttää tunteensa kuin niellä ne. Murkkujen vanhemmille jaksamista ja pitkää pinnaa 😳
- ohisMiksi ne pitää aina saada näyttää? Tunteet pitää saada tuntea, sillä niissä ei ole mitään pahaa. Mutta se että ne pitäisi aina näyttää toisille, tuntuu oudolta.
Sulkeudutko huonojen tunteittesi kanssa sisäänpäin? Vai ilmaisetko ne muille ja saat tukea/apua?
Teini on vielä lapsi. Ei heitä pidä jättää heitteille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa..mulla on kaksi siskoa ja oltiin kaikki murkkuja kerralla. Sama kasvatus ja silti minä olin hirveä verrattuna toisiin. Oma lapsi on nyt teini ja kyllä se kuohuu kasvattamisesta huolimatta kuten murrosikäiset tekevät . Mulle joskus sanoi eräs ystävä että kotona ei suvaita heillä lasten myrskyjä joten niiden teinienkin piti niellä tunteensa ja olla kiltisti. Varmaan siellä aikuiset ajattelivat että hyvin kasvatettu kun ovat kilttejä.
Teinin mielenterveydelle parempi näyttää tunteensa kuin niellä ne. Murkkujen vanhemmille jaksamista ja pitkää pinnaa 😳
- ohis
Tämä. Ja parempi purkaa hormooni höyryjä vanhemmille ja kotona, kuin potkia kadulla mummoja.
Eikä ole vanhemman heikkoutta hakea ulkopuolista apua, oli se sitten lastensuojelu tai mikä tahansa muu viranomainen.
Kasvatus, asuinympäristö, harrastukset, lapsen ystäväpiiri, tuuri. Vaikea sanoa, että mistä mikin johtuu. Omien lasten teini-iät on menneet ohi varsin vaivattomasti ja lähes huomaamatta. Nyt ovat jo aikuisia.
Teini-iässä tunteet kuohuu ja mieli läikkyy, silti pitää pystyä käyttäytymään asiallisesti muut ihmiset huomioiden. Se ei tarkoita silti sitä, että lapsi jotenkin tukahdutettaisiin, tunteet on OK ja ne saa näyttää, mutta käyttäytyä voi silti,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa..mulla on kaksi siskoa ja oltiin kaikki murkkuja kerralla. Sama kasvatus ja silti minä olin hirveä verrattuna toisiin. Oma lapsi on nyt teini ja kyllä se kuohuu kasvattamisesta huolimatta kuten murrosikäiset tekevät . Mulle joskus sanoi eräs ystävä että kotona ei suvaita heillä lasten myrskyjä joten niiden teinienkin piti niellä tunteensa ja olla kiltisti. Varmaan siellä aikuiset ajattelivat että hyvin kasvatettu kun ovat kilttejä.
Teinin mielenterveydelle parempi näyttää tunteensa kuin niellä ne. Murkkujen vanhemmille jaksamista ja pitkää pinnaa 😳
- ohisMiksi ne pitää aina saada näyttää? Tunteet pitää saada tuntea, sillä niissä ei ole mitään pahaa. Mutta se että ne pitäisi aina näyttää toisille, tuntuu oudolta.
Sulkeudutko huonojen tunteittesi kanssa sisäänpäin? Vai ilmaisetko ne muille ja saat tukea/apua?
Teini on vielä lapsi. Ei heitä pidä jättää heitteille.
Teini on nuori aikuinen ei lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Mut kasvatettiin pelolla. Turpaan olisi tullut jos olisin elänyt kuin normaali murrosikäinen. Pari kertaa paiskasin oven lujaa kiinni tai sanoin vähän rumasti ja heti tuli läpsy poskelle tai tukkapöllyä.
Auta armias jos olisin vaikka ottanut hatkat, ryypännyt tms.
Jostain syystä nämä pelolla/väkivallalla kasvattaneet kuvittelevat olevansa hyviä vanhempia ja lastensa kunnioittavan heitä. Totuus on sitten jotain muuta.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa..mulla on kaksi siskoa ja oltiin kaikki murkkuja kerralla. Sama kasvatus ja silti minä olin hirveä verrattuna toisiin. Oma lapsi on nyt teini ja kyllä se kuohuu kasvattamisesta huolimatta kuten murrosikäiset tekevät . Mulle joskus sanoi eräs ystävä että kotona ei suvaita heillä lasten myrskyjä joten niiden teinienkin piti niellä tunteensa ja olla kiltisti. Varmaan siellä aikuiset ajattelivat että hyvin kasvatettu kun ovat kilttejä.
Teinin mielenterveydelle parempi näyttää tunteensa kuin niellä ne. Murkkujen vanhemmille jaksamista ja pitkää pinnaa 😳
- ohisMiksi ne pitää aina saada näyttää? Tunteet pitää saada tuntea, sillä niissä ei ole mitään pahaa. Mutta se että ne pitäisi aina näyttää toisille, tuntuu oudolta.
Sulkeudutko huonojen tunteittesi kanssa sisäänpäin? Vai ilmaisetko ne muille ja saat tukea/apua?
Teini on vielä lapsi. Ei heitä pidä jättää heitteille.Teini on nuori aikuinen ei lapsi.
Kyllä yläkouluikäiset ovat vielä lapsia. Moni aikuinen vain mieluusti kuvittelee heidät jo lähes aikuisiksi, mikä on virhe ja lapsi jää yksin isoon murrokseen.
Sillä kasvtuksella on varmasti merkitystä sille, minkälainen tyyppi sieltä tunnekuohuista sitten kasvaa ja onko millaiset resurssit käsitellä sitä omaa kasvua. Onko se tie aikuiseksi kivinen vai todella kivinen.
Teen töitä ongelmanuorten parissa, mutta omia lapsia ei ole.
Kotikasvatuksella ei ole erityisen suurta merkitystä tuleeko teinistä vaikea vai helppo.
Enemmän vaikutusta on kodin tahdolla tehdä yhteistyötä meidän ammattilaisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa..mulla on kaksi siskoa ja oltiin kaikki murkkuja kerralla. Sama kasvatus ja silti minä olin hirveä verrattuna toisiin. Oma lapsi on nyt teini ja kyllä se kuohuu kasvattamisesta huolimatta kuten murrosikäiset tekevät . Mulle joskus sanoi eräs ystävä että kotona ei suvaita heillä lasten myrskyjä joten niiden teinienkin piti niellä tunteensa ja olla kiltisti. Varmaan siellä aikuiset ajattelivat että hyvin kasvatettu kun ovat kilttejä.
Teinin mielenterveydelle parempi näyttää tunteensa kuin niellä ne. Murkkujen vanhemmille jaksamista ja pitkää pinnaa 😳
- ohisMiksi ne pitää aina saada näyttää? Tunteet pitää saada tuntea, sillä niissä ei ole mitään pahaa. Mutta se että ne pitäisi aina näyttää toisille, tuntuu oudolta.
Sulkeudutko huonojen tunteittesi kanssa sisäänpäin? Vai ilmaisetko ne muille ja saat tukea/apua?
Teini on vielä lapsi. Ei heitä pidä jättää heitteille.Teini on nuori aikuinen ei lapsi.
Kyllä yläkouluikäiset ovat vielä lapsia. Moni aikuinen vain mieluusti kuvittelee heidät jo lähes aikuisiksi, mikä on virhe ja lapsi jää yksin isoon murrokseen.
Teini ei ole vielä aikuinen muttei lapsikaan. Vanhemman on hyvä opettaa, että kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja, sekä antaa välineitä käsitellä niitä. Ei vanhempikaan ole silti mikään roskasäiliö, johon voi purkaa estoitta kaikki v*tutukset. Kyllä teinejäkin voi opettaa käyttäytymään, samalla kuunnellen ja tukien. Ei se ole mitään heitteillejättöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mut kasvatettiin pelolla. Turpaan olisi tullut jos olisin elänyt kuin normaali murrosikäinen. Pari kertaa paiskasin oven lujaa kiinni tai sanoin vähän rumasti ja heti tuli läpsy poskelle tai tukkapöllyä.
Auta armias jos olisin vaikka ottanut hatkat, ryypännyt tms.
Jostain syystä nämä pelolla/väkivallalla kasvattaneet kuvittelevat olevansa hyviä vanhempia ja lastensa kunnioittavan heitä. Totuus on sitten jotain muuta.
-ohis
Kaverini kasvatti kilttiä, omaa lastani 6v nuorempaa lastaan ehdottomuudella ja lapsen ei ollut sopivaa sanoa mistään vasaan, vaan koko ajan piti totella täydellisesti. Oma lapseni oli villi, ja tosiaan tuon 6v aiemmin murkkuiässäkin. Kun purin kaverilleni pahaa oloani siitä että murkkuikä oli todella myrskyissä, niin hän joka kerta muisti sanoa että oneksi hänen lapsi ei ole tuollainen. Siis vertasi 14 v ja 8v keskenään. Ja ku sanoi ettei hän voi tietää millaista hänen lapsensa murkkuilusta tulee, niin hän oli ihan varma että hänen lapsensa on niin hvin kasvatettu, ja muutenkin hieno ihminen ettei minun lapseni kaltainen murkkuikä ole edes mahdollista.
No, hänen lapsensa murkkuiässä lopetti koulunkäynnin ja jäi omaan sänkyynsä makaamaan. On nyt maannut siellä 4 vuotta, kun taas minun lapseni elää nuoren ihmisen elämää tyytyväisenä vaikeasta murkkuiästä huolimatta.
Niin, ja tämä kaverini katkaisi minuun välit selittelemättä. ymmärrän että nolotti.
Ehkä sitä v*tutti kun maalailit kuvaa tuttavan teineistä samanlaisina laitoslapsina, kuin omasi.
Mielestäni nuorella tulisi olla mahdollisuus teini-ikään. Hakea omia rajojaan ja oppia arvostamaan niitä sekä muita ihmisiä, joka taas tulee hyvästä kasvatuksesta, ettei poljeta muita, vaikka kiukuttaa.
Olen niitä, jotka on aina olleen kiltti. Jouduin kantapään kautta aikuisena ns. kasvattamana munat. En ollut oppinut pitämään puoliani osittain hyvin määrätietoisen ja vahvaluontoisen isäni vuoksi. Älkää ymmärtäkö kuitenkaan väärin, olen elänyt, mutta aikuisuuteen kasvaminen tapahtui keskimäärin muita myöhemmin ja valitettavasti edelleen joudun keskustelemaan itseni kanssa siitä, että on tasapainoisempaa pitää omat puolensa kuin olla puhumatta ja tehdä selän takana juuri niin kuin itse oli jo päättänyt. Koska en ole pahasisuinen, selän takana puuhaaminen ei ole koskaan ollut muiden ihmisten luottamuksen pettämistä vaan lähinnä oman rajattomuuden testaamista ilman tervettä suojeluvaistoa.
Se, miksi otin tämän puheeksi niin on se, että jos olisin saanut kapinoida kuten normaali nuori niin ei olisi tarvinnut ehkä kaikkea kokeilla pää edellä vielä vähän reilu kolmekymppisenä ja olisin todennäköisesti pystynyt pitämään puoleni jo aiemmin työelämässä ilman väsymistä, jota kuvaa hyvin kiltin tytön syndrooma. Sitä eli niin ristiriitaisesti hyvin kauan...