Lue keskustelun säännöt.
Teini-ikä menee ohi hyvällä kasvatuksella??
29.05.2022 |
Tutulla on lyhyillä ikäeroilla kaksi tyttöä ja juttelin hänen kanssaan, että pian alkaakin hulina heillä, kun tulee kaksi tyttöä yhtä aikaa murrosikään. Voi olla haasteelliset ja vaikeat vuodet edessä, kyllähän nuo teinineitojen jutut ja temput tiedetään.
No hän sanos mulle, että tyttönsä on niin hyvin kasvatettu ettei hän usko joutuvansa niiden kanssa ongelmiin edes teini ikäisinä! :D Uskomatonta. Mullahan on itsellä omakohtaista kokemusta, toinen kaksostytöistäni meni jopa vähäksi aikaa sijoitukseen miettimään elämää ja sen rajoja. Ja varmasti heidätkin on kasvattu hyvin, meillä oli / on hyvä koti.
Muilla kokemuksia, miten teini ikä menee kokonaan ohi ja sujuu ruusun lehtiä heitellen koska olet kasvattanut lapsesi niin hyvin??
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mut kasvatettiin pelolla. Turpaan olisi tullut jos olisin elänyt kuin normaali murrosikäinen. Pari kertaa paiskasin oven lujaa kiinni tai sanoin vähän rumasti ja heti tuli läpsy poskelle tai tukkapöllyä.
Auta armias jos olisin vaikka ottanut hatkat, ryypännyt tms.
Jostain syystä nämä pelolla/väkivallalla kasvattaneet kuvittelevat olevansa hyviä vanhempia ja lastensa kunnioittavan heitä. Totuus on sitten jotain muuta.
-ohisKaverini kasvatti kilttiä, omaa lastani 6v nuorempaa lastaan ehdottomuudella ja lapsen ei ollut sopivaa sanoa mistään vasaan, vaan koko ajan piti totella täydellisesti. Oma lapseni oli villi, ja tosiaan tuon 6v aiemmin murkkuiässäkin. Kun purin kaverilleni pahaa oloani siitä että murkkuikä oli todella myrskyissä, niin hän joka kerta muisti sanoa että oneksi hänen lapsi ei ole tuollainen. Siis vertasi 14 v ja 8v keskenään. Ja ku sanoi ettei hän voi tietää millaista hänen lapsensa murkkuilusta tulee, niin hän oli ihan varma että hänen lapsensa on niin hvin kasvatettu, ja muutenkin hieno ihminen ettei minun lapseni kaltainen murkkuikä ole edes mahdollista.
No, hänen lapsensa murkkuiässä lopetti koulunkäynnin ja jäi omaan sänkyynsä makaamaan. On nyt maannut siellä 4 vuotta, kun taas minun lapseni elää nuoren ihmisen elämää tyytyväisenä vaikeasta murkkuiästä huolimatta.
Niin, ja tämä kaverini katkaisi minuun välit selittelemättä. ymmärrän että nolotti.
Ehkä häntä hävetti se miten oli sinua kohdellut silloin kun sinulla oli vaikeaa? Tajusi tämän vasta nyt kun oma lapsi on ongelmanuori, vaikka itse kokee tehneensä kaikkensa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa..mulla on kaksi siskoa ja oltiin kaikki murkkuja kerralla. Sama kasvatus ja silti minä olin hirveä verrattuna toisiin. Oma lapsi on nyt teini ja kyllä se kuohuu kasvattamisesta huolimatta kuten murrosikäiset tekevät . Mulle joskus sanoi eräs ystävä että kotona ei suvaita heillä lasten myrskyjä joten niiden teinienkin piti niellä tunteensa ja olla kiltisti. Varmaan siellä aikuiset ajattelivat että hyvin kasvatettu kun ovat kilttejä.
Teinin mielenterveydelle parempi näyttää tunteensa kuin niellä ne. Murkkujen vanhemmille jaksamista ja pitkää pinnaa 😳
- ohisMiksi ne pitää aina saada näyttää? Tunteet pitää saada tuntea, sillä niissä ei ole mitään pahaa. Mutta se että ne pitäisi aina näyttää toisille, tuntuu oudolta.
Sulkeudutko huonojen tunteittesi kanssa sisäänpäin? Vai ilmaisetko ne muille ja saat tukea/apua?
Teini on vielä lapsi. Ei heitä pidä jättää heitteille.Teini on nuori aikuinen ei lapsi.
Kyllä yläkouluikäiset ovat vielä lapsia. Moni aikuinen vain mieluusti kuvittelee heidät jo lähes aikuisiksi, mikä on virhe ja lapsi jää yksin isoon murrokseen.
Teini ei ole vielä aikuinen muttei lapsikaan. Vanhemman on hyvä opettaa, että kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja, sekä antaa välineitä käsitellä niitä. Ei vanhempikaan ole silti mikään roskasäiliö, johon voi purkaa estoitta kaikki v*tutukset. Kyllä teinejäkin voi opettaa käyttäytymään, samalla kuunnellen ja tukien. Ei se ole mitään heitteillejättöä.
kasvatus on tukemista ja opastusta ja rajojen osoittamista ja....
Vierailija kirjoitti:
Keskustelin erään äidin kanssa lapsen itsemurhasta. Hän omassa erinomaisuudessaan kertoi kuinka hän kokisi epäonnistuneensa kasvattajana jos hänen lapsensa tekisi itsemurhan. Mietin miten ihminen voi olla noin omahyväinen ja omaan kaikkivoipaisuuteensa uskova.
Niin minäkin kokisin. En siten kuin ilmeisesti kuvittelet
Miettisin mitä tein väärin kun en pystynyt antamaan hänelle uskallusta pyytää apua tai puhua minulle asiasta, miten en nähnyt hänen hätäänsä, miten en onnistunut muistuttamaan että huominen tulee ja saattaa olla parempi. Miten en pystynyt jakamaan rakkauttani tarpeeksi tehdäkseni hänestä vahvan taistelijan.
Onko tuo omahyväistä?
Meillä on 4 lasta ja päästy todella vähällä murrosiästä (ainakin jos vertaan omaani).
Esikoispoika oli rauhallisin, urheilijatyyppi jota kiusattiin yläasteella ihan fyysisesti koska koulu oli hänelle helppoa ja mieluisaa mutta remuaminn ei kiinnostanut. Tuo aika oli hänelle varmasti tuskallista. Onneksi muutimme toiselle paikkakunnalle mistä löysi ihania ystäviä. Nämä ystävät ovat hänen elämässään vielä 23v myöhemminkin.
Vanhin tyttäristä on aina ollut tekijäluonne ja jo teininä teki töitä, urheili ja piti kiinni omista mielipiteistään. Koulutuksesta keskusteltiin aika hartaasti mutta tämän riidan me vanhemmat hävisimme. Joskus paiskottiin ovea ja 5 min myöhemmin tuli sohvalle kainaloon katsomaan tv:tä.
Kolmas, meidän älykkömme totesi 13 vuotiaan että olimme tyhmiä. Rehellisesti - seuraavan kerran tyttäremme jutteli meidän kanssamme asuttuaan 2 vkoa omillaan 19 vuotiaana:) Siitä lähtien on juttua riittänyt, kuulemma ei ollut mitään sanottavaa meille teininä:D
Kuopus lähti vuosi sitten opiskelemaan oltuaan jo 13v ainokaisena tässä kotona.
Me olemme päässeet todella helpolla kuten ystäväperheemmekin. Vaikka lapsillamme on hyvin erilaiset tempperamentit ei koskaan ole tullut sellaista uhmaa tai radikaalia irroittautumisen pakkoa kuin esim itselläni oli.
Toisaalta kuulin juuri eilen yhdestä ihanasta sukulaisperheestämme että heidän 4. poikansa, kuopus, oli sortunut huumeisiin ja menettänyt otteen lukiossa tänäkeväänä. Tällaiselle ei vaan ole selitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelin erään äidin kanssa lapsen itsemurhasta. Hän omassa erinomaisuudessaan kertoi kuinka hän kokisi epäonnistuneensa kasvattajana jos hänen lapsensa tekisi itsemurhan. Mietin miten ihminen voi olla noin omahyväinen ja omaan kaikkivoipaisuuteensa uskova.
Niin minäkin kokisin. En siten kuin ilmeisesti kuvittelet
Miettisin mitä tein väärin kun en pystynyt antamaan hänelle uskallusta pyytää apua tai puhua minulle asiasta, miten en nähnyt hänen hätäänsä, miten en onnistunut muistuttamaan että huominen tulee ja saattaa olla parempi. Miten en pystynyt jakamaan rakkauttani tarpeeksi tehdäkseni hänestä vahvan taistelijan.
Onko tuo omahyväistä?
Kyllä se on. Kuvittelet että sinulla on toisen ihmisen elämään ja ratkaisuihin avaimet, vaikka sinulla ei ole. Onhan se omahyväistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ihmisellä on vaikea murkkuikä, niin se on silloin vaikea, riippumatta kasvatuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolme lapsista sen iän ohittaneet ongelmitta, 2 poikaa ja tyttö.
No kyllä hyvin kasvatettu osaa kapinoidessaankin pitää käytöstapoja yllä. Esim ei kiroile vaikka kiukuttelee yms. Olen nähnyt tuon kaverreilla. Ja meillä murrosikä on mennyt lapsen persoonan mukaan. Eli erakoitunut entistä enemmän. Välillä oikein läheinen ja kiva ja onneksi hyväkäytöksinen julkisesti. Välillä tulee haistattelua ja i en nenän edestä kiinni vetämistä. Kyllä se kasvatus auttaa murrosishjhädä, vaikka se ei poista sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kolme lapsista sen iän ohittaneet ongelmitta, 2 poikaa ja tyttö.
Mun kaikki 4 lasta on myös. Lisäksi minulla on helkkarin komea mies, ja molempien meidän vuositulot on 200 000/pää.
Mitä enemmän ongelmia vanhempien parisuhteessa sitä rankempaa murrosiän oireilua mitä tuttavaperheistä nähnyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä myrskysi 6-11v tyttö. Nyt 15v kanssa tulee oikeen mukavasti juttuun.
lapsi ei voi lisääntyä. sukukypsyyden saavuttanut voi eli murrosikäinen.