Miten varmistan et miehen lapsi ei saa minulta mitään jos molemmat kuolemme
yhtäaikaa? Meillä 2 yhteistä ja kaikki isoin omaisuus minun nimissä mutta miten käy esim. kodin tavaroiden kanssa?
Kommentit (35)
joku oli tietävinään, että avioehto koskee vain avioeroa. Ymmärsin niin, että pitäisi tehdä myös testamentti, jolla rajaa miehen ko. omaisuuden perijöistä -silloinhan miehen lapsikaan ei tule sitä perimään.
Olen itse ajatellut mennä lakimiehen juttusille asiaa selvittämään, että menee niin kuin itse haluan.
Ihan vaan mielenkiinnosta: miten teidän miehet ovat suhtautuneet ajatuksiinne? Meillä on ollut puhetta avioehdosta (ja se on miehelle ihan ok), mutten ole kyllä paljastanut, että nimenomaan miehen lapsen vuoksi haluan sen tehdä.
Kun menemme naimisiin, teemme avioehdon, jonka mukaan myös kuolemantapauksessa rahat jää meidän yhteiselle lapselle.
Mies ei pidä ollenkaan että puhun asiasta, mutta ymmärtää kyllä että se on tarpeen. Minulla oli pääomaa paljon kun hankimme yhteisen asunnon (miehellä ei euroakaan). Jos omistussuhteita ei olisi tarkoin määritelty, joutuisin kadulle lapsieni kanssa jos asunto menisi jakoon jos miehelle sattusi jotain. Meillä ei ole vielä testamenttia. Vain asianajajan luona laadittu sopimus joka määrittelee omistussuhteet ja mahd. arvonnousun jakamisen perusteet. Emme ole naimisissa.
5
Kun tapasimme miehen kanssa, hän oli melkein 40-vuotias, ikänsä töitä tehnyt ja nuukasti elänyt -> ja täysin tyhjätasku. Erossa eksälle jäi talo, auto, mökki, sijoitukset ja kaikki. Mies halusi auttaa työtävieroksuvaa eksäänsä alkuun pitkän avioliiton jälkeen ja taata lapsille pienituloisen äitinsä kanssa hyvän elämän. Tämä nainen asuu edelleen siinä talossa ja käyttää mökkiä jne. Ei ole tehnyt päivääkään töitä ja ei ole myöskään perinyt mitään merkittäviä summia. Idea oli jalo ja hyvä niin. Mutta kun minä tulin kuvioihin ja saimme yhteisen lapsen, alkoi tuntua aika kurjalta, että miehen perintömökit ja kaikki on yhteisen lapsemme ulottumattomissa. Minulta löytyi alkupääoma asuntoon ja autoon. Minä tienaan hyvin ja olen saanut jo ennakkoperintöjä. Siksi olemme sopineet, että kaikki tässä taloudessa kertyvä jää yhteiselle lapselle. Pelkään vaan, että miehen lapset eivät tätä tajua, koska äitinsä myy pikkuhiljaa omaisuutta elääkseen ja tullee kuolemaan tyhjänä.
- pelkästään avioeroa
- pelkästään kuolemaa
- molempia
ihan siitä riippuen, mitä siihen kirjataan. Täten testamentti ei siis ole pakollinen. Tosin jos haluaa säädellä pelkästään kuolemaan liittyviä omistusasioita, kannattaa varmaan tehdä ensin testamentti ja sitten miettiä onko avioehto vielä tarpeen sen lisäksi.
Tietty joka tapauksessa kannattaa lakimiehen kanssa tehdä.
Silloinhan sitä tilannetta ei pääse syntymään.
Silloinhan sitä tilannetta ei pääse syntymään.
Odotinkin, että koska joku pölvästi laukoo jotain tällaista! Kerrotko vielä, että mikä sinua nyt tässä ketjussa mättää?
Toki tavallaan ymmärrän halun suojella omia lapsia, mutta kyllähän tämä kertoo aika karusti mistä uusperheissä on kyse.
periä kaksi "äitiä"? Eihän minunkaan lapseni peri kuin minut (ja isänsä) eivät miehen entistä vaimoa.
He perivät isänsä omaisuuden riippumatta siitä miten se on hankittu. Joten oikeastaan sun pitäisi estää miestäsi perimästä sinua.
helppoa- tilaa aika oikeusapoutoimistosta jo huomenna- keskituloiset saa edullisen palvelun
He perivät isänsä omaisuuden riippumatta siitä miten se on hankittu. Joten oikeastaan sun pitäisi estää miestäsi perimästä sinua.
Siis, kun estän mieheni perimästä minua (omalta osaltani vain omaisuutta, jonka tulen EHKÄ perimään omilta vanhemmiltani), estän silloin samalla, että miehen lapsi perisi isänsä kautta minun omaisuuttani. Eikö niin?
puolisoiden avio-oikeus kokonaan ulkopuolelle, tai tehdä testamentin lastenlasten hyväksi jolloin lapsesi perivät suoraan ja yksi perintövero jää välistä pois (sinulla on tietysti oikeus vaatia lakiosaa)
mutta kuitenkin välttämättömiä monelle uusperheessä elävälle varsinkin jos on jo omaisuutta. Pidän miehen lapsista ja haluan että saavat aikanaan sen mikä heille kuuluu. Mutta niin kiltti en ole, että saavat sen minkä minä olen perinyt ja työlläni ansainnut. Haluan myös että asiat on selkeitä. Ettei miehen lasten välit mene tapellessa rahoista aikanaan.
5
Mitä siinä on niin surullista jos joku haluaa omaisuutensa pysyvän vain omassa suvussa?
Toki tavallaan ymmärrän halun suojella omia lapsia, mutta kyllähän tämä kertoo aika karusti mistä uusperheissä on kyse.
Mitä siinä on niin surullista jos joku haluaa omaisuutensa pysyvän vain omassa suvussa?
Oma suku on kuitenkin oma suku, ja koska jokaisella on oma suku, ei miehen lapset jää siis OMAN SUKUNSA perintöjä vaille.
Sittenhän se on tietty ikävää, jos ja kun lapset ja lapsipuolet perii huomattavan erisuuruisia perintöjä, mutta elämä on aika usein epäoikeudenmukaista.
sitten ole ihan sisaruksia, ja niistä toisen lapsista ei kuitenkaan välitetä ihan niinkuin omista.
Vaikka se on ymmärrettävääkin, ja ihan ok, jos kaikki lapset sitten saavat suurinpiirtein samat eväät elämään.
Kuulostaa kurjan ikävälle puhua näin, mutta esimerkiksi siinä tapauksessa, että miehelle tapahtuu jotain, on pakko olla mustaa valkoisella esim. asunnon omistussuhteista. En usko että muulla kuin testamentilla voi määrätä, että jäljelle jäävä puoliso voi asua talossa niin kauan kuin elää (korjatkaa jos olen väärässä) ja omaisuus menee jakoon esim. minun kuoleman jälkeen.
Minusta lapsille ehdottomasti kuuluu se mikä heidän isältään jää. Mutta minäkään en halua, että mahdolliset perinnöt omalta suvultani tai itse ansaitsemani rahat menevät miehen lapsille.