Voiko karismaa opetella?

Käyttäjä39995 kirjoitti:

Mielestäni ei voi opetella. Sitä on, tai ei ole. Esim. kun katselee laulajia lavalla, niin heti sen huomaa, jos menee näyttelemiseksi :)

Riippuu minkä luokittelee karismaksi. Musta se vaatii kykyä puhua, nokkeluutta, heittäytyvää asennetta, fiksuutta, mielenkiintoista luonnetta ja ajatusmaailmaa, itsevarmuutta ja aitoutta. Noista osaa on vaikea opetella päälleliimatusti, vaan niiden täytyy tulla luonnostaan.

Moni täällä tuntuu sekoittavan karisman ja viehätysvoiman, ne ovat kuitenkinkaksi eri asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä39995 kirjoitti:

Mielestäni ei voi opetella. Sitä on, tai ei ole. Esim. kun katselee laulajia lavalla, niin heti sen huomaa, jos menee näyttelemiseksi :)

Riippuu minkä luokittelee karismaksi. Musta se vaatii kykyä puhua, nokkeluutta, heittäytyvää asennetta, fiksuutta, mielenkiintoista luonnetta ja ajatusmaailmaa, itsevarmuutta ja aitoutta. Noista osaa on vaikea opetella päälleliimatusti, vaan niiden täytyy tulla luonnostaan.

Väärin ymmärretty, sinulta voi puuttua nuo kaikki ja voit silti olla karismaattinen. Puhut enemmänkin esiintymiskyvystä tai -taidosta, sitä voi toki opetella jos haluaa, mutta ei sillä ole karisman kanssa mitään tekemistä.

Myös karismaton voi menestyä esim Angela Merkel. Amber Heard on karismaton, vaikka on rankattu maailman kauniimpiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi. Karisma on olemukseltaan lämpöä, läsnäoloa, itsevarmuutta. Nämä on opittavissa olevia asioita. Vinkki teatteriharrastuksesta oli ihan hyvä. Käytännön keinoja on esim. äänenkäytön harjoittelu, mutta paljon muutakin asiaan liittyy. Kun etsit netistä, tietoa kyllä löytyy, mutta mammapalsta ei ole siihen paras.

Karismaa on tapana mystifioida ja väittää että sitä joko on tai ei ole, eikä asialle voi tehdä mitään. Se ei pidä paikkaansa. 

Esiintymistaito on vähän eri asia kuin karisma. Esiintymiskoulutuksessa harjoitellaan äänenkäyttöä ja retorisia keinoja. Karismaa on vaikeampi opetella. Mielestäni se on pitkälle aitoa itsevarmuutta vailla pöyhkeyttä. Voiko aitoutta harjoitella?

Miten voi olla karismaattinen omaamatta hyviä esiintymistaitoja? Mielestäni ei mitenkään. 

Miten selität sen, että joku on astuu huoneeseen ja kaikki huomaavat hänet, vaikka hän ei olisi komea/kaunis tai olisi sanonut sanaakaan. Kyllä se on jotain ihmeellistä voimaa, jota se ihminen pystyy huokumaan tekemättä tai sanomatta mitään.

Anteeksi nyt mutta tämä kuulostaa vähän höpöhöpöltä. Elokuvissa kuvataan toki tämmöisiä tapahtumia jossa musiikki vaimenee ja valot osuvat yhteen hehkeään ihmiseen hänen astuessa huoneeseen, mutta en ole pannut merkille ilmiötä normielämässä. Toki erittäin kaunista ihmistä monet kääntyvät katsomaan, ja erittäin mielenkiintoista tai karismaattista henkilöä voi jäädä kuuntelemaan, mutta että jonkun karisma auran lailla herättäisi tuntemattoman väkijoukon mielenkiinnon niin en usko.

Montaa esiintyjää voidaan pitää karismaattisena. Yleensä he ovat ihmisiä jotka rakastavat olla huomion keskellä, ja jotka säteilevät esiintyessään. Näillä henkilöillä voi olla loistavaa lavakarismaa, mutta keskustelijoina he voivat yllättää olevansa tylsiä ja mitättömiä. Joidenkin karisma on vahvasti kytköksissä johonkin tilanteeseen tai aiheeseen (kuten esiintyminen tai ulkonäkö).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi. Karisma on olemukseltaan lämpöä, läsnäoloa, itsevarmuutta. Nämä on opittavissa olevia asioita. Vinkki teatteriharrastuksesta oli ihan hyvä. Käytännön keinoja on esim. äänenkäytön harjoittelu, mutta paljon muutakin asiaan liittyy. Kun etsit netistä, tietoa kyllä löytyy, mutta mammapalsta ei ole siihen paras.

Karismaa on tapana mystifioida ja väittää että sitä joko on tai ei ole, eikä asialle voi tehdä mitään. Se ei pidä paikkaansa. 

No miksi sitten esimerkiksi Sanna Marin ei ole onnistunut opettelemaan karismaattisuutta, vaan käyttäytyy usein kun joku kylmäkiskoinen robotti. Onko antaa joku esimerkki, missä joku julkisuuden henkilö olisi selkeästi oppinut olemaan karismaattinen? Elokuvakin kelpaa, missä joku epäkarismaattinen näyttelijä, näyttelee onnistuneesti karismaattisen ihmisen roolia.

Mielestäni monesta esiintyjästä huomaa kuinka esiintymiskokemus on lisännyt tai jopa luonut karismaa jossain määrin. PMMP oli alkuvuosinaan hyvä muttei loistava. Loppuvuosinaan he olivat yksi parhaista suomiesiintyjistä - piti musiikista tai ei - nimenomaan läsnäolonsa ja karismansa vuoksi. Hyvin monella kyse on pitkälti itsevarmuudesta ja oman tien kulkemisesta - itsensä tuntemisesta. Tavallisinta on että iän mukana kokemus ja itsevarmuus hiljalleen kertyy.

Samaa huomaa ulkomaisissakin näyttelijöissä välillä. Joku inhokki jota on pitänyt teennäisenä tai keskinkertaisena näyttelijänä saattaa vuosikymmeniä myöhemmin yllättää lahjoillaan. Itselle esimerkiksi Hugh Grant oli näyttelijä jota pidin pitkään yliarvostettuna yhden roolin näyttelijänä, mutta ihan viime vuosina olen huomannut hänen vuosien saatossa kehittyneen yllättävän paljon sekä näyttelijänä että karismaattisena esiintyjänä.

Vierailija kirjoitti:

Karismaa ei voi opetella, tai tietysti VOI, mutta tuloksia ei tule.  Karisma on aina myötäsyntyistä ja sillä on aina tekemistä myös ulkonäön kanssa.  Ulkonäkö ei tarkoita sitä, että olisi kaunis tai komea, vaan siis karismaattinen eli tavalla tai toisella näyttävän näköinen, voi olla jopa ruma, niin kuin tiedämme.

Varmasti karismaattisin suomalainen mies kautta aikojen on ollut Tapio Rautavaara, ja on hirveän vaikea ajatella, että hän olisi karismansa jotenkin rakentanut.  

Omaa viehätysvoimaansa voi tietysti lisätä ja opetella hyvät käytöstavat ja  kaikkea sellaista.  

Karismaa voi opetella mutta toki ihan tyhjästä sitä ei voi luoda ihmiselle jolla ei ole siihen edellytyksiä. Useimmilla meistä kuitenkin on. Yllättävän moni henkilö on loistava seuramies/nainen pienessä tutussa piirissä niin että häntä pitäisi karismaattisena, mutta isommassa seurueessa sulkeutuu kuin simpukka. Etenkin näiden henkilöiden olettaisi pystyä kehittämään itsetuntoa ja itseluottamusta niin että pystyisivät olemaan avoimia itsejään myös tuntemattomien parissa.

Sen sijaan ihminen jolla ei ole mitään käytöstapoja, sivistystä tai mielipiteitä, voi olla melko haastava henkilö tämmöiseen projektiin. Esiintymistaitoja voi kehittää, mutta ihmisen pitää luottaa itseensä ja myös itse ymmärtää sisäisesti jotain siitä miten sosiaaliset tilanteet toimivat ja miten ryhmässä muita kuunnellaan ja ollaan läsnä. Jos maneereja ja fraaseja suorittaa vain mekaanisesti, eivät ne vaikuta lainkaan kuin jos ihminen itse ajattelisi ja toimisi niin luonnostaan.

Ei voi se tulee ihmiseen lahjoista ja älystä. Se vetää ihmisiä kuin magneetti. Joko sitä on tai ei.

Voi alkaa tule itseään ja opetella missä on hyvä, opetella arvostamaan itse itseään.

Voi olla kiinnostunut itsestään.

Pikkuhiljaa sitä

Kasvaa itsekseen, eikä enää niin pyytele anteeksi olemassa oloaan. On se mikä on. Se näkyy muillekin.

Sen aistimuksensa ja sen aistii kanssaihmiset.

Ole oma ittes. Olet just hyvä.

Se karisma siinä sitten kasvaa, jos on kasvaakseen.

Narsisti ei ainakaan voi olla aidosti karismaattinen, koska on niin riippuvainen muiden reaktioista.

Karisma on tervettä itsetuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Moni täällä tuntuu sekoittavan karisman ja viehätysvoiman, ne ovat kuitenkinkaksi eri asiaa.

Ja samoin moni tuntuu sekoittavan karisman ja puhe-/esiintymistaidot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni täällä tuntuu sekoittavan karisman ja viehätysvoiman, ne ovat kuitenkinkaksi eri asiaa.

Ja samoin moni tuntuu sekoittavan karisman ja puhe-/esiintymistaidot.

Olen eri mieltä. Ihmiset vain lukevat kommentteja kuin piru raamattua. Liian moni romantisoi ja mystifioi karismaa, vaikka se on pitkälti ominaisuus joka on kehitettävissä - ei ehkä tyhjästä, mutta kyvykkäälle ihmiselle ihan mahdollista.

Puhe- ja esiintymistaidot ovat olennainen osa myöskin karismaa siinä mielessä että tällainen lahjakas esiintyjä osaa ottaa huomioon yleisönsä ja on sen kanssa vuorovaikutuksessa. Esiintymistaidoista puhuttaessa ei keskitytä vain tekniikan hiomiseen virheettömäksi, vaan juuri tuohon yleisön vangitsemiseen. Jonglööri voi heitellä keilojansa hienosti viihdyttäen yleisöä tuppisuuna, mutta karismaattinen jonglööri pystyy samalla luomaan kontaktin yleisöönsä niin etteivät ne keilat ole enää pääasiassa.

Kuten monessa muissakin sosiaalisissa ja persoonallisuuteen liittyvissä taidoissa, näitä asioita voi olla vaikea tuputtaen opettaa kenellekään, mutta lahjakas henkilö hoksaa asian yrityksen ja erehdysten kautta.

Itsetunto pitää olla kohdillaan ja mielestäni omata tietynlaisia luonteenpiirteitä.

Ei voi. Sitä joko on tai ei.

Karisman voi mielestäni myös "kääntää päälle ja pois". Joskus näkee tilanteita, joissa joku esim. näyttelijä tai muu esiintyjä istuu rivistössä ihan perus taviksena, mutta sitten kun tulee hänen vuoronsa, hän alkaa ikään kuin sädehtiä ja hän vetää kaikkien huomion puoleensa, ilman että hän tekee mitään erityistä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei karismaa voi opetella! Se tulee sen myötä miten olet, miten suhtaudut itseesi, omiin tekemisiisi ja ympäröivään maailmaan ja muihin ihmisiin. Se on jollain lailla siis "sinuutesi" ilmentymä, se mikä näkyy muille. Et siis voi opiskella miten olla karismaattinen, se on feikkiä jos yrität matkia jotain karismaattisten ihmisten olemuksesta.

Kehitä siis itseäsi ihmisenä ja ammattilaisena ja usko tekemisiisi, karisma sitten tulee tai on tulematta sen myötä.

Eli karismaa voi kehittää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskinpa voi juurikaan opiskella tai harjoitella. Itsevarmuus ja yleinen esiintymisen harjoittelu voi tapauksessasi auttaa, mutta karisma on jotain syvempää.

Ymmärrän, että se on jotain syvempää kuin mikään päälleliimattu tai teennäisesti opeteltu. Mutta miksi sitä on joillain niin paljon? Miten he sen oikein tekevät? Ap

Ei sitä 'tehdä' mitenkään tietoisesti. Se on aitoa kiinnostusta elämää ja muita ihmisiä kohtaan, aitoutta, usein myös luovuutta kaikessa siinä mitä tekee. Sen lisäksi jotain myötäsyntyisyyttä, joka näkyy jo lapsena.

Kyllä se on osin itsetuntoa ja erittäin paljon esiintymistaitoa.

Tunnen loistavan ja menestyneen puhujan joka osaa ottaa yleisönsä, ja joka vapaa-aikanaan lähinnä mumisee ja on muutenkin aika mietteliäs. Ei toki tylsä ihminen silloinkaan mutta aika hiton kaukana valovoimaisesta.

Samoin tule mieleen ihmisiä jotka ovat aika arkisia, mutta jotka loistavat seuraelämässä ja keräävät ympärilleen vastakkaista sukupuolta. Voisi sanoa että nämä yksilöt syttyvät kuin soihdut silloin kun tilanne on sopiva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi. Karisma on olemukseltaan lämpöä, läsnäoloa, itsevarmuutta. Nämä on opittavissa olevia asioita. Vinkki teatteriharrastuksesta oli ihan hyvä. Käytännön keinoja on esim. äänenkäytön harjoittelu, mutta paljon muutakin asiaan liittyy. Kun etsit netistä, tietoa kyllä löytyy, mutta mammapalsta ei ole siihen paras.

Karismaa on tapana mystifioida ja väittää että sitä joko on tai ei ole, eikä asialle voi tehdä mitään. Se ei pidä paikkaansa. 

No miksi sitten esimerkiksi Sanna Marin ei ole onnistunut opettelemaan karismaattisuutta, vaan käyttäytyy usein kun joku kylmäkiskoinen robotti. Onko antaa joku esimerkki, missä joku julkisuuden henkilö olisi selkeästi oppinut olemaan karismaattinen? Elokuvakin kelpaa, missä joku epäkarismaattinen näyttelijä, näyttelee onnistuneesti karismaattisen ihmisen roolia.

Mielestäni monesta esiintyjästä huomaa kuinka esiintymiskokemus on lisännyt tai jopa luonut karismaa jossain määrin. PMMP oli alkuvuosinaan hyvä muttei loistava. Loppuvuosinaan he olivat yksi parhaista suomiesiintyjistä - piti musiikista tai ei - nimenomaan läsnäolonsa ja karismansa vuoksi. Hyvin monella kyse on pitkälti itsevarmuudesta ja oman tien kulkemisesta - itsensä tuntemisesta. Tavallisinta on että iän mukana kokemus ja itsevarmuus hiljalleen kertyy.

Samaa huomaa ulkomaisissakin näyttelijöissä välillä. Joku inhokki jota on pitänyt teennäisenä tai keskinkertaisena näyttelijänä saattaa vuosikymmeniä myöhemmin yllättää lahjoillaan. Itselle esimerkiksi Hugh Grant oli näyttelijä jota pidin pitkään yliarvostettuna yhden roolin näyttelijänä, mutta ihan viime vuosina olen huomannut hänen vuosien saatossa kehittyneen yllättävän paljon sekä näyttelijänä että karismaattisena esiintyjänä.

Vihasin kaikkea esiintymistä vielä joitain vuosia sitten. Vain poikkeuksellisesti pystyin jossain perhejuhlassa jotain änkyttämään. Töissäkin oli vaikea puhua palavereissa.

Iän myötä sitten tilanne parani. Sain hyvää palautetta kiinnostavasta puheesta, ja heitin jonkun läpän jolle ihmiset nauroivat...nykyään pystyn puhumaan jopa ex tempore. Tärkeintä on keksiä pointti, punchline ja lopettaa ajoissa.

Mielestäni karismaa voi kehittää ja se tapahtuu ennen kaikkea itsevarmuuden kautta. Esimerkki omalta kohdaltani: olen ollut aina hyvännäköinen ja ihan hyvä esiintyjä, mutten ollut nuorena tippaakaan karismaattinen. Tavallinen miellyttäjä ja mietin klassisesti mitähän muut minusta ajattelevat. 

Vasta yli nelikymppisenä, kun olin oivaltanut olevani oikeasti pätevä ammatissani, ikäisekseni erittäin hyvässä kunnossa ja varsin näyttävän näköinen, itsetuntoni jotenkin loksahti kohdilleen ja aloin huomata ja tuntea ihmiset ympärilläni. Tämä kuulostaa oudolta, mutta oikeasti "tunnen" ihmisten läsnäolon ja minun on helppo kohdata ja ottaa ihmiset huomioon. Olen vapautuneempi, ystävällisempi ja itsevarmempi kuin koskaan. 

Nykyään tilanne on se, että kun tulen huoneeseen, minut huomataan ja minun luokseni tullaan. En keksi muuta selitystä kuin sen, että minulla on niin hyvä olla itseni kanssa.