Voiko karismaa opetella?
Olen nelikymppinen akateeminen nainen, ja tuntuu että työelämässä pärjäisi paljon paremmin, jos olisi paljon karismaa. Ammattitaitoni on ihan hyvä, vastaava kuin saman alan kollegoillani. Mutta se ei taida tänä päivänä riittää. Joten: voiko karismaa opetella?
Kommentit (281)
Tottahan toki sitä voi oppia, kuten lapset oppivat yrityksen ja erehdyksen sekä muiden esimerkin kautta. Jotkin luonteenpiirteet varmasti vaikuttaa myös karisman kehitykseen. Vaikeaa se on aikuisena kun on jo vuosien ajan aivoihin iskostuneet käytösmallit, joita pitäisi muuttaa.
Joo, kyllä Sims-pelin hahmot voivat opetella karismaa.
Narsistiko kyselee? Juuri narsisti ei voi oikeasti olla karismaattinen, koska on niin riippuvainen muiden huomiosta. Esittää toki voi mutta oikeasti karismaattiset ei esitä.
Mielestäni voi opetella tiettyyn pisteeseen asti esimerkiksi seuraamalla jonkin karismaattiseksi koetun henkilön puhetapaa ja käyttäytymistä. Pitää olla kuitenkin tarkkana, ettei ala imitoimaan tällaisen ihmisen käytöstä. Hyvä myös muistaa, että joillakin karismaattiseksi koetuilla ihmisillä saattaa olla psykopaatin tai sosiopaatin piirteitä.
Jotenkin tuntuu että karisma on yhdistelmä innostusta, tervettä itseluottamusta ja positiivista asennoitumista.
Tuota kannattaa kysäistä Freddieltä tai Elvikseltä, eli ei voi. Sitä joko on tai ei ole.
Dirk Diggler kirjoitti:
Tuota kannattaa kysäistä Freddieltä tai Elvikseltä, eli ei voi. Sitä joko on tai ei ole.
Olen täysin eri mieltä! Joillakin ihmisillä (kuten vaikkapa Elvis) sitä karismaa on jo hyvin nuoresta lähtien: tällainen henkilö voi kyvyillään nousta helpommin pinnalle kuin ujompi ja rajoittuneempi taiteilija. Sen sijaan joillain ihmisillä elämä kasvattaa: lapsuus ja nuoruus on ollut epävarmaa ja stressaavaa eikä sitä ole vielä oppinut rentoutumaan ja luottamaan itseensä täysin.
Myöhempinä vuosina voi olla että nuo "estot" vähenevät ja henkilö käyden erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa oppii alitajuisesti "seuramiehen/seurahenkilön elkeet". Karisma ei tietenkään ole pelkkiä käytöstapoja ja toimintamalleja, vaan myös empatiaa, sosiaalista pelisilmää, hyvää itsetuntoa ja esiintymistaitoa.
Mitä luonteenpiirteitä on karismaattisella ihmisellä? Täällä on jo lueteltu ja kiistelty niistä, mutta on varmaan joitain, joista ollaan samaa mieltä.
Esim. ystävällinen suhtautuminen muihin. En ole koskaan tavannut ylimielistä ja karismaattista.
Mielestäni ei, ystävällisyyttä ja hyvää käytöstä voi optetella ja pitää huolta itsestään ja habituksestaan samoin tietysti ammattaidosta, mutta minun mielestä karisma on sisäsyntyinen ominaisuus, jota ko. henkilö ei yleensä itse tiedä paitsi, jos se on hänelle kerrottu. Sitä joko on tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ei, ystävällisyyttä ja hyvää käytöstä voi optetella ja pitää huolta itsestään ja habituksestaan samoin tietysti ammattaidosta, mutta minun mielestä karisma on sisäsyntyinen ominaisuus, jota ko. henkilö ei yleensä itse tiedä paitsi, jos se on hänelle kerrottu. Sitä joko on tai ei.
Karismaattisen ihmisen tunnistaa jo siitä, kun hän tulee huoneeseen. Se on säteilyä, valoa ja tyyneyttä. Sitä ei voi harjoitella, se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ei, ystävällisyyttä ja hyvää käytöstä voi optetella ja pitää huolta itsestään ja habituksestaan samoin tietysti ammattaidosta, mutta minun mielestä karisma on sisäsyntyinen ominaisuus, jota ko. henkilö ei yleensä itse tiedä paitsi, jos se on hänelle kerrottu. Sitä joko on tai ei.
Karismaattisen ihmisen tunnistaa jo siitä, kun hän tulee huoneeseen. Se on säteilyä, valoa ja tyyneyttä. Sitä ei voi harjoitella, se on.
Epäilen, että koska yleensä karismaattinen luonnehdinta tulee ulkopuolelta, (kukaan ei itse ilmoittaudu karismaattiseksi), niin karismaattinen ihminen on aidosti kiinnostunut muista ihmisistä, hymyilee heille ja huomio heidät luonnostaan. Tästä johtuen hänen seurassaan viihdytään ja hänet koetaan karismaattiseksi. Itsevarmuus on myös kaikilla tuntemillani karismaattisilla henkilöillä kohdallaan, ei liikaa, eikä liian vähän.
Jos on introvertti, voi kuitenkin tarkkailla ympäristöään, aidosti kuunnella henkilöä jonka seurassa on, tehdä hyviä kysymyksiä. Vastapuoli kokee sen karismaattisena, koska olet läsnä ja avoin.
Vierailija kirjoitti:
Narsistiko kyselee? Juuri narsisti ei voi oikeasti olla karismaattinen, koska on niin riippuvainen muiden huomiosta. Esittää toki voi mutta oikeasti karismaattiset ei esitä.
Totta. Esitys menee varmasti läpi hetken aikaa. Mutta kylmä laskelmointi kuultaa sieltä läpi, ja saa kuulijan olon epämukavaksi. Sitä on usein vaikea tarkasti selittää, mistä se syntyy, että "hurmaavasta" ihmisestä tuleekin vähän vaaran tuntu.
Karismaa ei voi opetella. Voit opetella esilläolotaitoja (kuinka kannat itsesi muiden katseen kohteena ja silloin, kun olet julkisella paikalla mutta et varsinaisesti "esillä"), esiintymistaitoja (puhetekniikka, kehonkieli) ja small talkia sekä hioa käytöstapoja. Näiden avulla sinusta voi tulla todella hyvä, kiinnostava ja mukava johtaja, luennoitsija ja/tai työkaveri. Karismaa vain ei voi opetella. Se on se jokin salainen ainesosa, joka tekee joistakin ihmisistä vain niin äärimmäisen puoleensavetäviä (huom! Ei liity ulkonäköön!). Hyvä juttu kuitenkin on, ettei tarvitse olla karismaattinen pärjätäkseen hyvin.
T. Näyttelijä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistiko kyselee? Juuri narsisti ei voi oikeasti olla karismaattinen, koska on niin riippuvainen muiden huomiosta. Esittää toki voi mutta oikeasti karismaattiset ei esitä.
Totta. Esitys menee varmasti läpi hetken aikaa. Mutta kylmä laskelmointi kuultaa sieltä läpi, ja saa kuulijan olon epämukavaksi. Sitä on usein vaikea tarkasti selittää, mistä se syntyy, että "hurmaavasta" ihmisestä tuleekin vähän vaaran tuntu.
Luulen, että tunnistin täällä aiemmin varoitellun tamperelaisen. Hänen suurieleisyytensä siihen nähden, mikä alistaja kuoren alta nopeasti paljastui, olivat teatteria eikä lainkaan karismaattista. Lavalla hän oli hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla niillä karismaattisilla ihmisillä, joita tunnen, on mielestäni yksi selkeä piirre: kyky viihdyttää. Heillä on huumorintajua, tilannekomiikan tajua ja uskallusta olla se porukan viihdyttäjä. Ei tarvitse olla pelle tyyliin Jim Carrey (vaikka hänkin toki on karismaattinen), vaan säteillä jotain niin vetoavaa energiaa, että muut seuraavat lumoutuneina. Karismaattisuus vaatii myös älyä. Joillain maailman hauskimmilla ja kiinnostavimmilla ihmisillä onkin huippukorkea äo. Joku Kim Kardashian esimerkiksi on täysin karismaton. Ei persoonallisuutta, ei mitään kiinnostavaa eikö vaikuta kovin älykkäältä (Joo meni oikikseen mutta ei ole sielläkään oikein pärjännyt).
Tuttu sanoi Arja Korisevan konsertissa käytyään: "itsellekin tuli hyvä olo siitä, että on myös nainen". Luulen että kyse läsnäolosta ja lämmöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa voi juurikaan opiskella tai harjoitella. Itsevarmuus ja yleinen esiintymisen harjoittelu voi tapauksessasi auttaa, mutta karisma on jotain syvempää.
Ymmärrän, että se on jotain syvempää kuin mikään päälleliimattu tai teennäisesti opeteltu. Mutta miksi sitä on joillain niin paljon? Miten he sen oikein tekevät? Ap
He syntyvät sen kanssa. Karismaa ei voi tehdä, se joko on, tai ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi. Karisma on olemukseltaan lämpöä, läsnäoloa, itsevarmuutta. Nämä on opittavissa olevia asioita. Vinkki teatteriharrastuksesta oli ihan hyvä. Käytännön keinoja on esim. äänenkäytön harjoittelu, mutta paljon muutakin asiaan liittyy. Kun etsit netistä, tietoa kyllä löytyy, mutta mammapalsta ei ole siihen paras.
Karismaa on tapana mystifioida ja väittää että sitä joko on tai ei ole, eikä asialle voi tehdä mitään. Se ei pidä paikkaansa.
Esiintymistaito on vähän eri asia kuin karisma. Esiintymiskoulutuksessa harjoitellaan äänenkäyttöä ja retorisia keinoja. Karismaa on vaikeampi opetella. Mielestäni se on pitkälle aitoa itsevarmuutta vailla pöyhkeyttä. Voiko aitoutta harjoitella?
Miten voi olla karismaattinen omaamatta hyviä esiintymistaitoja? Mielestäni ei mitenkään.
Miten selität sen, että joku on astuu huoneeseen ja kaikki huomaavat hänet, vaikka hän ei olisi komea/kaunis tai olisi sanonut sanaakaan. Kyllä se on jotain ihmeellistä voimaa, jota se ihminen pystyy huokumaan tekemättä tai sanomatta mitään.
Anteeksi nyt mutta tämä kuulostaa vähän höpöhöpöltä. Elokuvissa kuvataan toki tämmöisiä tapahtumia jossa musiikki vaimenee ja valot osuvat yhteen hehkeään ihmiseen hänen astuessa huoneeseen, mutta en ole pannut merkille ilmiötä normielämässä. Toki erittäin kaunista ihmistä monet kääntyvät katsomaan, ja erittäin mielenkiintoista tai karismaattista henkilöä voi jäädä kuuntelemaan, mutta että jonkun karisma auran lailla herättäisi tuntemattoman väkijoukon mielenkiinnon niin en usko.
Montaa esiintyjää voidaan pitää karismaattisena. Yleensä he ovat ihmisiä jotka rakastavat olla huomion keskellä, ja jotka säteilevät esiintyessään. Näillä henkilöillä voi olla loistavaa lavakarismaa, mutta keskustelijoina he voivat yllättää olevansa tylsiä ja mitättömiä. Joidenkin karisma on vahvasti kytköksissä johonkin tilanteeseen tai aiheeseen (kuten esiintyminen tai ulkonäkö).
Siinä ei ole mitään höpöhöpöä.
On ihmisiä, jotka tuovat valon tullessaan tilaan. Ja ihmisiä, jotka tuovat zenin, tyynen rauhan tullessaan tilaan. Nämä ovat ominaisuuksia, joita he säteilevät. He ovat, älykkäitä, vaatimattomia, huumorintajuisia ja hyviä keskustelijoita - lähes mistä tahansa asiasta.
He eivät tuo, eivätkä nosta itseään esiin, koska he ovat esillä kun he tulevat tilaan ja kun heidän seurastaan saa nauttia.
Kun ja jos tapaat sellaisen ihmisen, ymmärrät heti mitä karisma tarkoittaa. Ja ymmärrät myös sen, että sitä ei ole mahdollista "opetella" millään tavalla.
"Harjoiteltu" karisma on vain noloa käytöstä.
Karisma tulee elätystä elämästä. Sitä ei ostaa.