Nyt keittiöpsykologit - miten tulla toimeen loukkaavan hlön kanssa
Nyt psykologisen sodankäynnin asiantuntijat ääneen! Muten tulla toimeen henkilön kanssa, joka loukkaa sarkastisilla kommenteilla ja passiivisaggressiivisilla jutuilla.
Jos annan juttujen mennä ohi, ja olen reagoimatta - tilanteet eskaloituu ja tapa kommentoida vain pahenee ajan kuluessa.
Jos vedän rajan siihen, että miten minulle puhutaan (mielestäni neutraaliin tapaan, en itse hermostu) tai pyydän selventämään mitä tuo passiivisagressiivinen kommentti tarkoitti - hän suuttuu, vaihtaa puheenaihetta niin monta kertaa etten pysy perässä mistä alunperin edes puhuttiin tai kunnes hän löytää sen jonkin aiheen jolla minut saa oikeasti suuttumaan/joudun itse puolustuskannalle.
Jos pysyn kylmänä enkä hermostu, hän alentuvaan tapaan kääntää kaiken minun viakseni Tiedän että sinulla on rankkaa ja olet niin stressaantunut, ja siksi reagoit näin.
Hänen luonnettaan tyydyttäisi eniten se, että itkisin ja romahtaisin hänen suututtuaan, silloin hän on empaattinen ja yrittää hyvittää lahjoilla tai suurilla teoilla.
Eli miten voisin suojella itseäni, olla menemättä mukaan näihin peleihin ja onko mitään kikkaa millä hänet saisi pysähtymään ja miettimään että olisiko omassa käytöksessä parantamista ja yrittäisi hillitä sarkasmia ja ikävää kommentointia.
Kommentit (16)
Ydinkysymys on, miksi olet ja onko sinun pakko olla tekemisissä tuon ihmisen kanssa?
Sen sijaan, että miettisit miten päästä niskan päälle, niin sinuna keskittyisi noissa tilanteissa toimimaan sillä tavalla mikä rasittaa sinua kaikkein vähiten. Jos se on "joopa joo" -asenne, niin sitä sitten. Mutta mahdollisuuksien mukaan etäänny tuosta ihmissuhteesta.
Jos haluat kokeeksi leikkiä viisasta, niin voit toki suoraan sanoa, että "minulle ei tarvitse esittää, voit puhua ihan normaalisti, en ole tässä haastavassa sinua missään sanasodassa. Voit ihan sanoa, mikä vaivaa". Ei välttämättä auta.
Joku aika sitten oli vastaava aloitus, ja siihen kirjoitin aika pitkän vastauksen (moni muukin vastasi), tottakai se ketju poistui hyvin pian.
Ainao keino, jonka itse olen todennut toimivaksi, ja jolla saan oman mielenterveyteni pysymään kasassa, on se, että en kertakaikkiaan kuuntele. Osaan sen zone out- taidon tosi hyvin, joten en enää "kuule" juuri mitään. Tottakai se huutava melskaaja pimahtaa ensi alkuun "miljoona" kertaa, mutta onhan tuo vähentynyt huomattavasti, kun on nähnyt, ettei pääse millään mun iholle saati ihon alle enää.
Kun olen omalta osaltani tehnyt asiat oikein, ja puhun koko ajan asiallisesti, ei minulla ole mitään syytä loukkaantua enää. Tai sanotaanko tarvetta loukkaantua. Tunneside on poikki, niin ei ole mitään tarvetta enää reagoida, etenkin kun tietää, että sillä reagoinnilla mikään ei kuitenkaan lopulta muutu. Sanoilla ja sanojen sisällöllä ei ole minulle enää mitään merkitystä, kaiken olen kuullut jo tuhansia kertoja.
Lasten takia pakko? Onko hän siis lastesi isä/äiti?
En olisi tuollaisen kanssa missään tekemisissä vaikka siitä maksettaisiin.
Kuulostaa mun exältä. Härkkii niin kauan, että saa reaktion (kerran jopa sanoi, että sainhan susta jonkun reaktion). Jos yritän keskustella asiallisesti, syytökset vain laajenevat ja kasvavat. Viesteissä se tarkoittaa aina vain pidempiä viestejä, joiden jälkeen alkaa itse jo olla pihalla, mistä alunperin edes puhuttiin. Ainoa oikea mielipide on hänen. Empaattinen osaa kyllä olla, kun näkee, että on kyennyt satuttamaan minua. Eli ensin pitää osua kunnolla.
Eron jälkeen pyrkinyt vaikuttamaan lapsen mielipiteisiin nykyisestä perheestäni, positiivisin asia, mitä lapselle kykeni sanomaan on , että saathan sinä uudesta puolisosta pitää, mutta minun ei tarvitse ja palautetta tulee järjestään, jos lapsi on kertonut meillä olleen jossain hauskaa.
En tajua, miten en nähnyt asiaa ennen avioliittoa ja lasta. Ajattelin ensi sietää lapsen aikuistumiseen, mutta manipulointi kävi liikaa voimille. Nyt onneksi onnellinen ja tekemisissä niin vähän kuin mahdollista sen ihmisen kanssa.
Pakko on lasten takia olla tekemisissä, nimenomaan ex-puoliso siis kyseessä. Välimatka on pitkä joten lapset eivät (vielä) yksikseen voi kulkea, ja ollaan yritetty olla sivistyneesti vaihtojen yhteydessä pidempään kuin pudotettu kynnykselle, tämä erityisesti hänen toiveestaan että annetaan lapsille edelleen perheaikaa. Mulla vaan mitta täysi kun kuuntelen pieniä tai isoja piikkejä ja sarkastista kommentointia.
Tunteita ei ole, että en sen takia loukkaannu. Oikeastaan päin vastoin että parisuhteessa kuljin vuosia varpaillani etten loukkaa ja minimoin kaikki omat tarpeet. Nyt ei enää tarvitse, paitsi hänen puoleltaan sama ilkeily jatkuu miksi minä eron halusinkin.
Eikä muuten ole tuore ero, jos sillä väliä tälle asialle. Nyt viidettä vuotta erossa.
Etäisyyttä. Exän kanssa ei tarvi olla missään tekemisissä. Tuo perheaika on hänen toive, jotta saa kiusata sinua. Miksi suostut? Hiljainen vaihto. Sinun ei tarvitse kuunnella yhtäkään hänen sanaa.
Peilaa. Käytä tismalleen samoja sanamuotoja ja taktiikoita häneen. Hän joutuu ehkä ensimmäisen kerran elämässään tajuamaan, miten tökeröitä ja loukkaavia ne ovat. Opeta kantapään kautta. Älä alistu. Matki.
Noihin ihmisiin tehoaa parhaiten se että niitä kritisoi. Ne sekoaa siitä. Yritä ottaa ihan viihteenä koko touhu.
Vierailija kirjoitti:
Peilaa. Käytä tismalleen samoja sanamuotoja ja taktiikoita häneen. Hän joutuu ehkä ensimmäisen kerran elämässään tajuamaan, miten tökeröitä ja loukkaavia ne ovat. Opeta kantapään kautta. Älä alistu. Matki.
Ai, että lasten kuullen alkaa haukkumaan ja lopulta molemmat räyhää ja huutaa. Ei, vaan poistuminen paikalta heti.
Ei mitenkään. Osa ihmisistä hyökkää jatkuvasti, aktiivisesti toisten kimppuun sanallisesti ja voit vain pysyä poissa sieltä. Ja jos se toinen juo alkoholia yhtään, lääkkeet/aineet tai on joku ongelma, tilanne "pahempi". Toista ei voi muuttaa. Ja itseä muutetaan erikseen jossain muualla. Jos toinen olisi ystävällinen, ei kostava ja neuvotteleva - sehän kävisi aika nopeasti selväksi. Voit tietenkin luoda omat rajat aina ja sanoa sanasen.
Kiitos vaan näkökulmista ja ajatuksista.
Tänään kokeilin sellaista, että hymyilen vaan kuin irvikissa ja sanon jokaiseen riidanyritykseen/kritiikkiin/sarkastiseen kommenttiin olet ihan oikeassa.
Ihan oikeassa joku oli, että tiedän ettei hän pysty muuttumaan ja tiedän että mitä ikinä hän sanoo on vain yritys päästä mun ihon alle. Miksi siis vaivautua yrittää selittää omaa näkökulmaa.
Kaikki yritykset päästä riitelemään kilpistyivät tehokkaasti tähän taktiikkaan. Bonuksena henkilön täydellinen hämmennys, jonka minä voin ottaa pienenä viihteenä. Katsotaan kauanko tällä taktiikalla selviää
Riippuu kuka henkilö on, ja kuinka paljon vaikuttaa sun lapsen elämään teidän välit plus kuinka paljon vie sulta voimavaroja.
Jos ex mies, käytä väsytystaktiikkaa, ei jaksa montaa vuotta plus minimoi yhteydenpito.
Jos joku anoppi, appi, käly, kerran kunnon täyslaidallinen. On itse kerjännyt sitä ja voi itse päättää jatkuuko kommunikaatio samalla linjalla vai alatteko tulla toimeen.
kokeile gray rock menetelmää ,älä reagoi mitenkään älä anna negatiivista tai positiivista reaktiota.tälläinen henkisesti väkivaltainen haluaa ,just kontaktia kaikkiin ihmisiin ,pääasia saada reaktioita, jotta oma sairas mieli saa kiksejä. vaikea miettiä miten sellasen tyypin karkottaa.ehkä rupeet tiskaamaan,kuunteleen televisioo ääni kovalla ja ignooraat täysin tyypin,haukottele ja venyttele käsiä, kun se vittuilee ja sano et sulla nukkumaanmeno aika, voitko vinkua jossain muualla. toimii myös työpaikan kusipäihin ja te.jakkuniskoihin.
lisämausteena voi sanoo vaikka jotain hei onks sul finni leuassa.onks farkuis joku likaläiskä.ootko kipee kun näytät jotenkin huonovointiselta tms.jotain jolla vittuilu keskeytyy joka kerta.
Onpa rasittava teinikapinallinen sulla kaverina.