Voinko nelikymppisenä luoda vielä uran?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen vähän eri mieltä siitä, että 'pitää löytää kiinnostuksen kohteet', liian romanttista tässä maailmassamme. Minusta kannattaa ottaa selvää, millä aloilla on parhaat työnsaantimahdollisuudet ja suht lyhyt koulutus, kun on ikää jo tuon verran. Sitten valita sopivin vaihtoehto. Ei varmaan kannata alkaa opiskella vaikka entisöijäksi, mutta esim. hoitoalalle kyllä. Tietenkin jotain kiinnostusta pitäisi olla, mutta valinnan pitäisi olla kuitenkin kytkettynä realismiin työelämään sijoittumisessa.

Kyllä ja ei. - Osa meistä haluaa lähteä opiskelemaan ennen kaikkea sitä, mitä itseä kiinnostaa ja on valmis hyväksymään, ettei se oman mielenkiinnon kohde ja mahdolline intohimo, josta haluaa tietää ja oppia tai tehdä ja toteuttaa itseään vaikka käsillä (kirjoittaen, maalaten tehden "oman näköisiä" käsitöitä) ole välttämättä koskaan muutettavissa rahaksi.

Onkin kansantaloudelle mainio juttu, että yhteiskunnan koulutusresursseja käytetään tällaiseen...

Tässä on yksi syy, minkä takia työttömyyskorvauksella opiskelun ehtoja on kiristetty.

Tiedän useampia koulutus-shoppailijoita, jotka opiskelivat sitä ja tätä kiinnostulsensa mukaan ilman tarkoitustakasn työllistyä alalle.

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen vähän eri mieltä siitä, että 'pitää löytää kiinnostuksen kohteet', liian romanttista tässä maailmassamme. Minusta kannattaa ottaa selvää, millä aloilla on parhaat työnsaantimahdollisuudet ja suht lyhyt koulutus, kun on ikää jo tuon verran. Sitten valita sopivin vaihtoehto. Ei varmaan kannata alkaa opiskella vaikka entisöijäksi, mutta esim. hoitoalalle kyllä. Tietenkin jotain kiinnostusta pitäisi olla, mutta valinnan pitäisi olla kuitenkin kytkettynä realismiin työelämään sijoittumisessa.

Kyllä ja ei. - Osa meistä haluaa lähteä opiskelemaan ennen kaikkea sitä, mitä itseä kiinnostaa ja on valmis hyväksymään, ettei se oman mielenkiinnon kohde ja mahdolline intohimo, josta haluaa tietää ja oppia tai tehdä ja toteuttaa itseään vaikka käsillä (kirjoittaen, maalaten tehden "oman näköisiä" käsitöitä) ole välttämättä koskaan muutettavissa rahaksi.

Onkin kansantaloudelle mainio juttu, että yhteiskunnan koulutusresursseja käytetään tällaiseen...

Tässä on yksi syy, minkä takia työttömyyskorvauksella opiskelun ehtoja on kiristetty.

Tiedän useampia koulutus-shoppailijoita, jotka opiskelivat sitä ja tätä kiinnostulsensa mukaan ilman tarkoitustakasn työllistyä alalle.

Tuo, mitäö kirjoitit on tietysti totta. - Toisaalta onko yksittäisen kansalaisen mietittävä omia valintojaan ja päätöksiään tehdessä paljonkin sitä, miten se hyödyttää kansantaloutta. - Toiseksi on hieman turhauttavaa, jos työttömien oikeutta opiskella halutaan rajoittaa, koska työttömäksi voi pätyä hyvin erilaisilla pohjakoulutuksilla, jolloin en ole ihan vakuuttunut siitä,että lyhyt koulutus, joka ei vastaa työttömän omiea mielenkiinnon kohteita tai se ei saa tukea työttömän aiemmasta osaamisesta olisivat sellaisia, joihin työttömien kannattaisi ohjata. Esimerkiksi vaikka lähihoitajilla on verraten työllisyys niin se on ala, jolle hakeutuvalla toivoisin olevan itsellä aito halu alalle / lähihoitajan työhön, eikä vain siksi, että työkkäri painosti valitsemaan "järkevän ja työllistävän" opiskelupaikan.  

Hyvin vaikea tuossa iässä enää tehdä THE URAA. Jos sillä käsittää nousujohteisen, johtotasolle nousevan menestyksekkään uran. Tämä ehkä onnistuu lääkärinä tai erittäin hyvällä idealla ja kovalla työllä ja riskillä yrittäjänä. Mutta realistisesti ei esim it- tai finanssialalla, juristina, yms perinteisesti uraputki-aloina mielletyissä töissä. Niissä nimittäin pukkaa yliopistosta 25-30v vastavalmistuneita nuoria, eikä siinä 45v vastavalmistunut Keski-ikäinen tule valituksi. Tämä on ihan vaan rankka todellisuus.

Jos taas käsittää sanalla ura minkä tahansa työn, vaikka ihan ammatikoulupohjalta ja loppuikä samassa työssä viettäen, niin sitten kyllä. Toki siinäkin pitää valita ala joka on varma työllistäjä, eikä haihatella enää minkään artesaanialan piiriin josta työllistyy pari prosenttia.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin vaikea tuossa iässä enää tehdä THE URAA. Jos sillä käsittää nousujohteisen, johtotasolle nousevan menestyksekkään uran. Tämä ehkä onnistuu lääkärinä tai erittäin hyvällä idealla ja kovalla työllä ja riskillä yrittäjänä. Mutta realistisesti ei esim it- tai finanssialalla, juristina, yms perinteisesti uraputki-aloina mielletyissä töissä. Niissä nimittäin pukkaa yliopistosta 25-30v vastavalmistuneita nuoria, eikä siinä 45v vastavalmistunut Keski-ikäinen tule valituksi. Tämä on ihan vaan rankka todellisuus.

Jos taas käsittää sanalla ura minkä tahansa työn, vaikka ihan ammatikoulupohjalta ja loppuikä samassa työssä viettäen, niin sitten kyllä. Toki siinäkin pitää valita ala joka on varma työllistäjä, eikä haihatella enää minkään artesaanialan piiriin josta työllistyy pari prosenttia.

Ei tarvi olla johtaja saadakseen menestyksekkään uran.

Armi Ratia perusti marimekon viisikymppisenä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin vaikea tuossa iässä enää tehdä THE URAA. Jos sillä käsittää nousujohteisen, johtotasolle nousevan menestyksekkään uran. Tämä ehkä onnistuu lääkärinä tai erittäin hyvällä idealla ja kovalla työllä ja riskillä yrittäjänä. Mutta realistisesti ei esim it- tai finanssialalla, juristina, yms perinteisesti uraputki-aloina mielletyissä töissä. Niissä nimittäin pukkaa yliopistosta 25-30v vastavalmistuneita nuoria, eikä siinä 45v vastavalmistunut Keski-ikäinen tule valituksi. Tämä on ihan vaan rankka todellisuus.

Jos taas käsittää sanalla ura minkä tahansa työn, vaikka ihan ammatikoulupohjalta ja loppuikä samassa työssä viettäen, niin sitten kyllä. Toki siinäkin pitää valita ala joka on varma työllistäjä, eikä haihatella enää minkään artesaanialan piiriin josta työllistyy pari prosenttia.

Ei tarvi olla johtaja saadakseen menestyksekkään uran.

🤦