Mitä ruokaa Suomen luonnosta saa jos tulee ruokapula?

Kaikenlaista. Voin soittaa kotipuoleen ja kysellä mitä on viljelty ja metsästä noukittu. Jos lihaa haluaa niin siitä pihalta saa metsäkauriita, rusakoita ja fasaaneja ammuttua vaikka ulko-ovelta kävisi nappaamassa. Kalaa saa merestä jos käy hakemassa. Isoisäni ei koskaan luottanut kehenkään muuhun kuin itseensä eikä luottamusta ollut valtioon. Omavarainen pitää olla ihmisen. Pidettiin sodasta traumatisoituneena, mutta taisi oikeassa olla. pihassa on kaivokin mistä saa vettä jos sille on tarvetta.

Proteiineiksi oravia ja kaupungessa rottia ja citykaneja. Kauriita myös. Appalakeilla oravan aivot ovat suurta herkkua hilly-billien joukossa. Nahasta voi tehdä rukkasia ja karvalakkeja. Vanhat umpiointi- ja fermentointimenetelmät pitää taas ottaa käyttöön, jotta ei tule keripukkia. Esimerkiksi hapankaali on hyvä. Ja lantussa ja nauriissa on paljon C-vitamiinia raakana. Pitää valmistautua jo kesällä ja syksyllä kuten entisaikaa.

Talvikalastuksessa energiankulutus ilman konevoimaa on sen verran jäätävä, että sitä kalaa on paras tulla runsaasti. Ja sitä pitää tulla runsaasti jos sillä mielii koko perheen elättää kesään asti.

Vierailija kirjoitti:

Kerrostalojen pihoihin voi todella edullisesti ja helposti tehdä myös kanalan. Munia riittää varmasti kaikille. Lopuksi itse kanatkin voi valmistaa ruuaksi, kuten Jamie Oliver tekee. Hakee pihasta kanan, pää poikki, veret valutetaan pois, kynitään ja pataan.

Asukkaat sitten ruokkivat kanat ja pitävät paikat siistinä. Kanat on otettava yöksi häkkiin, ettei muut eläimet vetele niitä poskeensa.

Takuulla puhtaanapito jäisi rempalleen. Kanat kakkivat ja kakka haisee.

Vierailija kirjoitti:

Proteiineiksi oravia ja kaupungessa rottia ja citykaneja. Kauriita myös.

Kauanko näistä riittää ruokaa kymmenille tuhansille nälkäisille ihmisille?

Ongelma voi olla ilmastomuutos joka tekee ruuasta niin kallista ettei köyhemmillä ole varaa siihen tulevaisuudessa ellei sitä ennen tule sotaa ja siitä johtuvaa pula-aikaa joita ovat isovanhempani kokeneet.

Kyllä se sodan jälkeinen pula-aika vielä 60-70 luvullakin syntyneiden ruokavalioon vaikutti. Meillä ei syöty terveellisesti eikä aina ollut ruokaa ollenkaan vaan nälässä sai mennä nukkumaan. Kouluruoka oli ainoa lämmin ruoka päivässä. Sokeri mössöillä ja pulalla korvattiin kunnon ruokaa.

Salaatteja ei syöty ollenkaan ja vaikka teen salaatia ison kulhollisen niin se ei kelpaa puolisolleni saaden yksin sen syödä.

Lisääntyvät metsäkauriit kamala riesa kun ne ovat pesiytyneet tänne kaupunkin lähiöihin kukn kukaan ei metsästä, vähennä pois niitä ja na syövät pihoista ihan kaikki jos ei suojaa verkoilla. Kasvihuoneessa onnistuu keittiöyrttien kasvattaminen mutta muualta pihoista ne syö ihan kaiken niille kelpaavan jos ei verkota. Varsinkin yöllä ne hiippailevat nurkissa. Ne muistavat mistä löytyy syötävää ja aina uudelleen tulee tutkimaan.

Asunut samassa paikkaa 25v eikä enne ollut tämmöistä ongelmaa vaan ihan viime vuosina alkanut. Ennen sai vain jäniksiltä suojata mutta nykyään vähän isompiakin tuholaisia ilmaantunut. Lauma vain kasvaa koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma voi olla ilmastomuutos joka tekee ruuasta niin kallista ettei köyhemmillä ole varaa siihen tulevaisuudessa ellei sitä ennen tule sotaa ja siitä johtuvaa pula-aikaa joita ovat isovanhempani kokeneet.

Kyllä se sodan jälkeinen pula-aika vielä 60-70 luvullakin syntyneiden ruokavalioon vaikutti. Meillä ei syöty terveellisesti eikä aina ollut ruokaa ollenkaan vaan nälässä sai mennä nukkumaan. Kouluruoka oli ainoa lämmin ruoka päivässä. Sokeri mössöillä ja pulalla korvattiin kunnon ruokaa.

Salaatteja ei syöty ollenkaan ja vaikka teen salaatia ison kulhollisen niin se ei kelpaa puolisolleni saaden yksin sen syödä.

Maalla oli toisin. Oli oma perunamaa ja joka päivä lämmintä ruokaa. Jos ei muuta niin ainakin keitettyjä pottuja ja ruskeaa kastiketta. Kalaa riitti, syksyllä riista ja marjoja säilöttiin. Melkein joka talossa oli muutama lehmä, niin saatiin maitoa. Vasikat teurastettiin itse ja saatiin niistä lihaa.

Pulla ei todellakaan ollut mitään arkiruokaa, ei kiisseliä tai muuta voinut suorastaan sokerimössöksi sanoa.

Nokkonen ja kuusekerkkä.

Mahtaa koivusta

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä dokumentissa tehtiin ruokaa jäkälästä.

Se ei imeydy kunnolla, eli pistää mahan sekaisin, mutta jos porot elää sillä, niin onhan siinä ravinteita.

Siitä saa ainakin teetä

NiiN! kirjoitti:

Perunia, porkkania, kaalia ja lanttuva.

kaalinia, lanttunia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma voi olla ilmastomuutos joka tekee ruuasta niin kallista ettei köyhemmillä ole varaa siihen tulevaisuudessa ellei sitä ennen tule sotaa ja siitä johtuvaa pula-aikaa joita ovat isovanhempani kokeneet.

Kyllä se sodan jälkeinen pula-aika vielä 60-70 luvullakin syntyneiden ruokavalioon vaikutti. Meillä ei syöty terveellisesti eikä aina ollut ruokaa ollenkaan vaan nälässä sai mennä nukkumaan. Kouluruoka oli ainoa lämmin ruoka päivässä. Sokeri mössöillä ja pulalla korvattiin kunnon ruokaa.

Salaatteja ei syöty ollenkaan ja vaikka teen salaatia ison kulhollisen niin se ei kelpaa puolisolleni saaden yksin sen syödä.

Maalla oli toisin. Oli oma perunamaa ja joka päivä lämmintä ruokaa. Jos ei muuta niin ainakin keitettyjä pottuja ja ruskeaa kastiketta. Kalaa riitti, syksyllä riista ja marjoja säilöttiin. Melkein joka talossa oli muutama lehmä, niin saatiin mai

Mun stadinkundi isäni oli sodassa ja maalaispojilla oli aina läskiä ja ruokaa kotoa tulleissa paketeissa. Isä vaihtoi tupakkaa läskiin ja selvisi sillä rintamalla

Dontshottien ja adindunaffinien lihaa.