Mitä ruokaa Suomen luonnosta saa jos tulee ruokapula?
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Lihan hankkiminen vaatii lupia, metsästysvälineitä ja mikä tärkeintä, taitoa käyttää niitä. Ansoilla voisi pyytää jäniksiä ja riekkoja ilman aseita, mutta sekin saalistustapa on ensimmäkseen laiton.
Pupujussit lopouisivat alta aikayksikön, jos niitä alettaisiin kilvan hirttämään.
Kebabbia kasvaa peltojen liepeillä
Voiko kaupunkien pullasorsia syödä? Entä puluja? Rusakoita? Kesällä tuodaan lampaita kaupunkimaisemointiin. Semmosen kävis taklaamassa. Kauriitakin täällä on paljon.
Riippuu siitä mitä tarkoitat luonnolla. Saako mitään viljellä ja kasvattaa itse, vai pitääkö vain eri tavoin keräillä ja pyydystää sitä mitä on luonto valmiiksi kasvattanut?
Jälkimmäistä jos tarkoitat niin se ei mitenkään riitä kaikkia suomalaisia elättämään. Yllättävän monet luonnonkasvit ovat kyllä syötäviä, mutta energiaa niissä on yhtä vähän kuin vihanneksissa, eli käytännössä ei mitään. Riista ja kala myös aika kevyttä syötävää.
Ensin kannattaa katsoa, mitä kaikkea ei niin perinteisesti ruokakasveina pidettyjä omassa pihassa voi syödä:
-päivänliljat (koko kasvi - juurimukuloita voi käyttää kuten perunoita)
-saksankirveli (koko kasvi, maistuu anikselle)
-jättitatar (nuoret versot voi syödä raakanakin, maistuu kuulemma raparperille...)
-perinteiset voikukat, nokkoset, vuohenputket, suolaheinät
-kuunliljat (myös kukat; kuunlilja on kuitenkin myrkyllinen kissoille ja koirille)
-siperianhernepensaan palot (kuten pavut yleensäkin, nuorena ja pehmeänä koko palko, myöhemmin pavut; täytyy aina kypsentää)
Sitten pihan ulkopuolelta löytyy runsaasti erilaisia luonnonkasveja, joista saa ihan kunnolla ruokaa:
-maitohorsma, nuoret versot kuten parsakin, myös nuoret lehdet ovat syötäviä
-leskenlehti (nuoret lehdet kypsennettynä kuten pinaatti)
-osmankäämi; nuoret versot maks 30cm, vanhemmista kasveista täytyy kuoria esiin pehmeä mehukas sydänosa, juuret ovat erittäin tärkkelyspitoisia, niistä saa eräänlaista jauhoa
-kaislojen juuret/juurakot (jauhoksi)
-marjat tietenkin, itselleni tuli muutama vuosi sitten yllätyksenä se, että tuomenmarjat ovat syötäviä, minulle on aina opetettu, että ne ovat myrkyllisiä!
-jäkälääkin voi syödä, mutta se vaatii erillisen tuhka/lipeäkäsittelyn, joka on mielestäni työlästä
...
Hyvin monia kasveja voi siis syödä ihan ruuaksi. Moni sopii mausteeksi tai teeksi. Täytyy kuitenkin muistaa, että Suomen luonnossa on myös tappavan myrkyllisiä kasveja (mm. kielo, näsiä, eräät sienet) ja myös pihakasveina on todella todella vaarallisia kasveja.
Assburger kirjoitti:
Luonnonantimet eivät isoa populaatiota elätä.
Riistakin olisi äkkiä loppuun pyydeetty, jos sitä nykyinen väestö alkaisi tosissaan syömään.
Kotitarveviljely kunniaan!
Sitten tulee ongelmaksi sadon varastointi.
Ei se kotitarveviljelykään pitkälle pelasta, kun ihmiset alkaisivat myydä tuotteita toisilleen ja hinnat olisivat korkeat tällöinkin. No jaa, tai ehkä sittenkään noin... kuka sitä niin paljon kotitarvetta viljelee että myyntiin riittää. Mutta ne jotka viljelevät yli niin riistävät niitä jotka eivät voi viljellä mitään, noin se kapitalismi pelaa, tosin mihin sen myynnistä saadun rahan käyttää kun ei ole mitä ostaa, tai osaa lisää viljelymaata...
Teknologiakeskukset kehittelisivät synteettistä ruokaa...
Assburger kirjoitti:
Luonnonantimet eivät isoa populaatiota elätä.
Riistakin olisi äkkiä loppuun pyydeetty, jos sitä nykyinen väestö alkaisi tosissaan syömään.
Kotitarveviljely kunniaan!
Sitten tulee ongelmaksi sadon varastointi.
Jossain oli riistaeläinten osalta laskettu, että koko hirvi+peurakannasta riittäisi noin 1,5kg lihaa jokaiselle suomalaiselle. Ja sen jälkeen ei olisi yhtään hirveä eikä peuraa jäljellä. Muiden syötäväksi kelpaavien eläinten kanssa on sama juttu, jäniksistä riittää suurinpiirtein yksi koipi per ruokakunta ja sen jälkeen ei olisi jäniksiä eikä rusakoita. Kyllä se kasvinviljely on edelleen se, jolla suuria populaatioita ruokitaan.
Melkoista ruokapulaa sä taidat odottaakin, jos luonnon antimilla meinaat jengin pärjäävän. Onko tää taas hysteriaa sarjassamme, että vessapaperi loppuu ekana, jos lihaa ei saa pariin kuukauteen?
Assburger kirjoitti:
Luonnonantimet eivät isoa populaatiota elätä.
Riistakin olisi äkkiä loppuun pyydeetty, jos sitä nykyinen väestö alkaisi tosissaan syömään.
Kotitarveviljely kunniaan!
Sitten tulee ongelmaksi sadon varastointi.
Kuivaus, säilykkeet, etikka liemet, pakasteet, hillot ja fermentointi. Jos on sauna kuivaukseen ja perunakellaria vastaava, niin on kylmätilaakin kunnolla. Vihanneksiakin voi kuivata. Porkkanat yms pieneksi ja saunaan lauteille lehden päälle. Fermentoidut vihannekset säilyvät viileässä paremmin kun lämpimässä. Keinoja on vaikka kuinka.
Lokkeja, kesykyyhkyjä, kyhmyjouhtenia ja citykaneja lihansyöjille.
Meille muille villihortaa (voikukkaa, horsmaa, marjoja, sieniä, nokkosta yms. )
Kahvin korvikkeena sikurijuurta sekä pakurikääpäteetä ja leipään pettua sekaan.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Luonnonantimet eivät isoa populaatiota elätä.
Riistakin olisi äkkiä loppuun pyydeetty, jos sitä nykyinen väestö alkaisi tosissaan syömään.
Kotitarveviljely kunniaan!
Sitten tulee ongelmaksi sadon varastointi.
Jossain oli riistaeläinten osalta laskettu, että koko hirvi+peurakannasta riittäisi noin 1,5kg lihaa jokaiselle suomalaiselle. Ja sen jälkeen ei olisi yhtään hirveä eikä peuraa jäljellä. Muiden syötäväksi kelpaavien eläinten kanssa on sama juttu, jäniksistä riittää suurinpiirtein yksi koipi per ruokakunta ja sen jälkeen ei olisi jäniksiä eikä rusakoita. Kyllä se kasvinviljely on edelleen se, jolla suuria populaatioita ruokitaan.
Mites pulut, kalat, nilviäiset ja käärmeet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Luonnonantimet eivät isoa populaatiota elätä.
Riistakin olisi äkkiä loppuun pyydeetty, jos sitä nykyinen väestö alkaisi tosissaan syömään.
Kotitarveviljely kunniaan!
Sitten tulee ongelmaksi sadon varastointi.
Jossain oli riistaeläinten osalta laskettu, että koko hirvi+peurakannasta riittäisi noin 1,5kg lihaa jokaiselle suomalaiselle. Ja sen jälkeen ei olisi yhtään hirveä eikä peuraa jäljellä. Muiden syötäväksi kelpaavien eläinten kanssa on sama juttu, jäniksistä riittää suurinpiirtein yksi koipi per ruokakunta ja sen jälkeen ei olisi jäniksiä eikä rusakoita. Kyllä se kasvinviljely on edelleen se, jolla suuria populaatioita ruokitaan.
Mites pulut, kalat, nilviäiset ja käärmeet?
Käärmeet on rauhotettuja. Sepelkyyhkyä kai metsästetään, nilviäisiä syödää, kuten kalaakin.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Luonnonantimet eivät isoa populaatiota elätä.
Riistakin olisi äkkiä loppuun pyydeetty, jos sitä nykyinen väestö alkaisi tosissaan syömään.
Kotitarveviljely kunniaan!
Sitten tulee ongelmaksi sadon varastointi.
Jossain oli riistaeläinten osalta laskettu, että koko hirvi+peurakannasta riittäisi noin 1,5kg lihaa jokaiselle suomalaiselle. Ja sen jälkeen ei olisi yhtään hirveä eikä peuraa jäljellä. Muiden syötäväksi kelpaavien eläinten kanssa on sama juttu, jäniksistä riittää suurinpiirtein yksi koipi per ruokakunta ja sen jälkeen ei olisi jäniksiä eikä rusakoita. Kyllä se kasvinviljely on edelleen se, jolla suuria populaatioita ruokitaan.
Näin se on. Riistassa ei ole paljonkaan rasvaa, eli kalorimäärä jää melko alhaiseksi. Sieniä on yleensä paljon, mutta niissäkään ei kaloreja juuri ole. Nokkosissa ja muissa kasviksissa on runsaasti ravinteita, mutta kalorimäärä on alhainen. Vihanneksia, viljoja, öjykasveja, sokerijuurikkaita, kanoja/munia ja sikoja kasvattamalla saadaan niitä kaloreita pöytään, joita luonnosta ei paljon löydy. Rasvaa ja sokeria ei metsästä juuri löydy. Kalatkin ovat pääosin vähärasvaisia. Silakkaa pitäisi syödä enemmän. Kyllä nautakin tuottaa heinästä maitoa, juustoja yms.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin monia kasveja voi siis syödä ihan ruuaksi. Moni sopii mausteeksi tai teeksi.
Niin voi. Niissä vain on energiaa todella vähän. Jos ruoka on loppumassa niin maustekaapin sisällöllä ei eletä.
Vierailija kirjoitti:
Silakkaa pitäisi syödä enemmän. Kyllä nautakin tuottaa heinästä maitoa, juustoja yms.
Joko silakkaa taas saa syödä enemmän? Tässähän takavuosina ei saanut syödä useammin kuin kerran viikkoon, kun siinä oli elohopeaa ja muita myrkkyjä niin paljon.
Nauta tuottaa heinästä maitoa, juustoa ja lihaa, koska sen ruoansulatus on täysin erilainen kuin ihmisen: Se kykenee hajottamaan heinäkasvien selluloosan sokereiksi eli kropalle sopivaksi ravinnoksi. Ihmiseltä ei onnistu, vaan selluloosa paskantuu. Nauta siis saa heinästä paljon enemmän energiaa kuin ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silakkaa pitäisi syödä enemmän. Kyllä nautakin tuottaa heinästä maitoa, juustoja yms.
Joko silakkaa taas saa syödä enemmän? Tässähän takavuosina ei saanut syödä useammin kuin kerran viikkoon, kun siinä oli elohopeaa ja muita myrkkyjä niin paljon.
Nauta tuottaa heinästä maitoa, juustoa ja lihaa, koska sen ruoansulatus on täysin erilainen kuin ihmisen: Se kykenee hajottamaan heinäkasvien selluloosan sokereiksi eli kropalle sopivaksi ravinnoksi. Ihmiseltä ei onnistu, vaan selluloosa paskantuu. Nauta siis saa heinästä paljon enemmän energiaa kuin ihminen.
Ei silakkaa kukaan syö kerran viikossa. Dioksiini on käsittääkseni isompi ongelma kuin elohopea. Myrkkyjä on kalassa nykyään vähemmän, mutta niitä pitoisuus rajojakin on muutettu. Voi olla, että se kerran viikossa pätee edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Voiko kaupunkien pullasorsia syödä? Entä puluja? Rusakoita? Kesällä tuodaan lampaita kaupunkimaisemointiin. Semmosen kävis taklaamassa. Kauriitakin täällä on paljon.
Kaikkia noita voi syödä, samoin kuin lokkeja, peipposia ja koiria.
Se vain ei riitä kovin pitkälle.
Suomessa on jo ruokapula, ollaan tuontiherneiden varassa.
Tuskin ainakaan krapulapäissään heitettyä valmista hampurilaista sieltä hevilllä löytää.
Luonnonantimet eivät isoa populaatiota elätä.
Riistakin olisi äkkiä loppuun pyydeetty, jos sitä nykyinen väestö alkaisi tosissaan syömään.
Kotitarveviljely kunniaan!
Sitten tulee ongelmaksi sadon varastointi.