Nykypäivän opiskelu korkeakoulussa
Kuulin tänään ystävältäni omasta mielestäni ihan järkyttäviä asioita. Hänen mukaansa monet vuosikurssilaisista käyttävät kofeiinitabletteja ja muita piristeitä maksimoidakseen opiskeluaikansa. Hänen mukaansa monet mielummin jättävät kurssin kesken kun ottavat siitä huonon arvosanan.
Työskentelen itse sosiaalialalla ja opiskelijoiden uupumus on ongelma ja keskittymislääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt.
Onko nykypäivän opiskelu oikeasti tällaista?
Kommentit (105)
Ei mun kavereista kukaan käytä enkä ole kuullut että täällä päin muutenkaan. Hyvät yöunet ja ulkona oleminen auttaa jaksamaan. Kahvia tai kokista jotkut tietty käyttää, jos joskus hommat venyy. Mutta piristeet kuulostaa siltä että ei oo elämä ihan kohdillaan. Jotain ihme ylisuorittajia ja sit ne miettii että uuvuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan mun elämältä. Rauhoittavien ja kofeiinin yhdistelmä on jees. Teen kandia ja tähtäimenä maisterin opinnot. Teen jo nyt maisterista muutamaa kurssia. Kyseiseen kohteeseen pitää olla hyvä keskiarvo, koska sinne on kova kilpailu. Jos on tunne että kurssista tulee alle 3 arvosanaksi niin jätän kesken ja teen kesällä/ ensi vuonna.
Tiettyinä viikkoina yöunet jää 5-6 tuntiin.
Osa kavereista on kokeillut adhd lääkkeitä keskittymisen lisäämiseen. Niitä on hankala saada ostettua keneltäkään.
Tuntuuhan tämä aika sairaalta, mutta jenkeissä ja aasiassa kuulemma vielä pahempi.
Ei pelkästään kuulosta vaan se on myös sitä. Mä olen itse suorittanut kaksi maisteritutkintoa ihan ok arvosanoilla ilman sen kummempaa stressiä. Ja se olisikin ollut aika turhaa, koska koskaan ei kukaan ole halunnut työhaistatteluissa nähdä todistuksia eikä ole kysynyt opinnoista sen enempää. Pelkkä tieto tutkinnoista on aina riittänyt.
Miksiköhän minulta on aina kysytty keskiarvoa, kun se on huono.
Koska olet vasta päässyt peruskoulusta. Ei korkeakoulutodistuksen kurssiarvosanat ketään kiinnosta. Varsinkaan työhaastattelussa. Niillä kun ei ole mitään merkitystä työssä menestymisen näkökulmasta.
Olen korkeakoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan mun elämältä. Rauhoittavien ja kofeiinin yhdistelmä on jees. Teen kandia ja tähtäimenä maisterin opinnot. Teen jo nyt maisterista muutamaa kurssia. Kyseiseen kohteeseen pitää olla hyvä keskiarvo, koska sinne on kova kilpailu. Jos on tunne että kurssista tulee alle 3 arvosanaksi niin jätän kesken ja teen kesällä/ ensi vuonna.
Tiettyinä viikkoina yöunet jää 5-6 tuntiin.
Osa kavereista on kokeillut adhd lääkkeitä keskittymisen lisäämiseen. Niitä on hankala saada ostettua keneltäkään.
Tuntuuhan tämä aika sairaalta, mutta jenkeissä ja aasiassa kuulemma vielä pahempi.
Ei pelkästään kuulosta vaan se on myös sitä. Mä olen itse suorittanut kaksi maisteritutkintoa ihan ok arvosanoilla ilman sen kummempaa stressiä. Ja se olisikin ollut aika turhaa, koska koskaan ei kukaan ole halunnut työhaistatteluissa nähdä todistuksia eikä ole kysynyt opinnoista sen enempää. Pelkkä tieto tutkinnoista on aina riittänyt.
Voihan niitä maisteritutkintoja tehdä aiheesta kun aiheesta ihan ok arvosanoilla. Jos tekee oikeasti maisteria, jossa on kova kilpailu ja tavoitteena esim tohtorin tutkinnot ja vaihtoyliopisto jenkeissä, niin sen keskiarvon on oltava parempi kuin ihan ok.
Ja sen arvosanan saa ihan normaalilla työtahdilla ja ehtii nukkumaankin sen 8-9 h yössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse opiskelen myös sosiaalialaa ja jokainen luokkakaveri on aivan uupunut. Opettajat totesivat voivoi
Osaisitko täsmentää, mikä niissä opinnoissasi sinua uuvuttaa? Konkreettisia esimerkkejä?
Luulen, että monilla kyse on itselle asetetuista liian suurista paineista. Oikeasti sillä ei ole mitään väliä saatko kurssista 1 vai 5. Mutta hikipinkotytöille, jotka usein ovat niitä, jotka hakeutuvat sosiaali/kasvatusalalle, elämä on pilalla, jos yhden kerran saa arvosanaksi 4.
Kiitos vastauksesta. Kuten arvelinkin, kyse on itse asetetuista paineista. Miten suorituspaineita voisi vähentää?
Unohdin laittaa, että olen eri kuin se, jolta kysyit.
Suorituspaineita voi vähentää muuttamalla asenneilmapiiriä ja erityisesti lopettamalla tuo nykyisinen opiskelijavalintasysteemi. Sehän aiheuttaa sen, että jo lukion 1. vuonna alkaa paineet jatko-opinnoista, kun pitää jo siinä vaiheessa osata valita "oikein".
Miten lukiopaineilla voi selittää opiskelustressiä opiskelupaikan saamisen jälkeen? Varsinkin kun arvosanoilla ei ole mitään väliä, työelämään riittää että pääsee kursseista läpi.
Lue aiempi vastaus. Siinä se on selitetty.
Nykyään nuoret ei osaa huolehtia perusasioista: liiku, rentoudu (ja siis nuku hyvin), syö hyvin. Jotkut valvoo yöhön ja sit valittaa ku ahdistaa eikä " aika riitä". Lapsille pitäis opettaa elämistä ennen kuin muuttavat omilleen. Mutta ei voi, kun Liisa-Ville on niin herkkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan mun elämältä. Rauhoittavien ja kofeiinin yhdistelmä on jees. Teen kandia ja tähtäimenä maisterin opinnot. Teen jo nyt maisterista muutamaa kurssia. Kyseiseen kohteeseen pitää olla hyvä keskiarvo, koska sinne on kova kilpailu. Jos on tunne että kurssista tulee alle 3 arvosanaksi niin jätän kesken ja teen kesällä/ ensi vuonna.
Tiettyinä viikkoina yöunet jää 5-6 tuntiin.
Osa kavereista on kokeillut adhd lääkkeitä keskittymisen lisäämiseen. Niitä on hankala saada ostettua keneltäkään.
Tuntuuhan tämä aika sairaalta, mutta jenkeissä ja aasiassa kuulemma vielä pahempi.
Ei pelkästään kuulosta vaan se on myös sitä. Mä olen itse suorittanut kaksi maisteritutkintoa ihan ok arvosanoilla ilman sen kummempaa stressiä. Ja se olisikin ollut aika turhaa, koska koskaan ei kukaan ole halunnut työhaistatteluissa nähdä todistuksia eikä ole kysynyt opinnoista sen enempää. Pelkkä tieto tutkinnoista on aina riittänyt.
Miksiköhän minulta on aina kysytty keskiarvoa, kun se on huono.
Koska olet vasta päässyt peruskoulusta. Ei korkeakoulutodistuksen kurssiarvosanat ketään kiinnosta. Varsinkaan työhaastattelussa. Niillä kun ei ole mitään merkitystä työssä menestymisen näkökulmasta.
Olen korkeakoulussa.
Miten se liittyy mihinkään? Et sinä saa korkeakoulutodistusta ennen kuin valmistut sieltä :D
Vierailija kirjoitti:
Nykyään nuoret ei osaa huolehtia perusasioista: liiku, rentoudu (ja siis nuku hyvin), syö hyvin. Jotkut valvoo yöhön ja sit valittaa ku ahdistaa eikä " aika riitä". Lapsille pitäis opettaa elämistä ennen kuin muuttavat omilleen. Mutta ei voi, kun Liisa-Ville on niin herkkä.
Tämä. Aikaisemmin olemassa olevan tiedon määrä oli vielä suurempi kuin nykyään ja silti pärjättiin. Jokainen voi oppia ydinreaktoreiden suunnittelun 8h/päivässä niin sitten jää aikaa vielä ryyppäämiseen, krapulaan, paritteluun ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan mun elämältä. Rauhoittavien ja kofeiinin yhdistelmä on jees. Teen kandia ja tähtäimenä maisterin opinnot. Teen jo nyt maisterista muutamaa kurssia. Kyseiseen kohteeseen pitää olla hyvä keskiarvo, koska sinne on kova kilpailu. Jos on tunne että kurssista tulee alle 3 arvosanaksi niin jätän kesken ja teen kesällä/ ensi vuonna.
Tiettyinä viikkoina yöunet jää 5-6 tuntiin.
Osa kavereista on kokeillut adhd lääkkeitä keskittymisen lisäämiseen. Niitä on hankala saada ostettua keneltäkään.
Tuntuuhan tämä aika sairaalta, mutta jenkeissä ja aasiassa kuulemma vielä pahempi.
Ei pelkästään kuulosta vaan se on myös sitä. Mä olen itse suorittanut kaksi maisteritutkintoa ihan ok arvosanoilla ilman sen kummempaa stressiä. Ja se olisikin ollut aika turhaa, koska koskaan ei kukaan ole halunnut työhaistatteluissa nähdä todistuksia eikä ole kysynyt opinnoista sen enempää. Pelkkä tieto tutkinnoista on aina riittänyt.
Miksiköhän minulta on aina kysytty keskiarvoa, kun se on huono.
Koska olet vasta päässyt peruskoulusta. Ei korkeakoulutodistuksen kurssiarvosanat ketään kiinnosta. Varsinkaan työhaastattelussa. Niillä kun ei ole mitään merkitystä työssä menestymisen näkökulmasta.
Olen korkeakoulussa.
Miten se liittyy mihinkään? Et sinä saa korkeakoulutodistusta ennen kuin valmistut sieltä :D
Liittyy siihen että arvosanoja aina kysytään työhaastattelussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan mun elämältä. Rauhoittavien ja kofeiinin yhdistelmä on jees. Teen kandia ja tähtäimenä maisterin opinnot. Teen jo nyt maisterista muutamaa kurssia. Kyseiseen kohteeseen pitää olla hyvä keskiarvo, koska sinne on kova kilpailu. Jos on tunne että kurssista tulee alle 3 arvosanaksi niin jätän kesken ja teen kesällä/ ensi vuonna.
Tiettyinä viikkoina yöunet jää 5-6 tuntiin.
Osa kavereista on kokeillut adhd lääkkeitä keskittymisen lisäämiseen. Niitä on hankala saada ostettua keneltäkään.
Tuntuuhan tämä aika sairaalta, mutta jenkeissä ja aasiassa kuulemma vielä pahempi.
Ei pelkästään kuulosta vaan se on myös sitä. Mä olen itse suorittanut kaksi maisteritutkintoa ihan ok arvosanoilla ilman sen kummempaa stressiä. Ja se olisikin ollut aika turhaa, koska koskaan ei kukaan ole halunnut työhaistatteluissa nähdä todistuksia eikä ole kysynyt opinnoista sen enempää. Pelkkä tieto tutkinnoista on aina riittänyt.
Miksiköhän minulta on aina kysytty keskiarvoa, kun se on huono.
Koska olet vasta päässyt peruskoulusta. Ei korkeakoulutodistuksen kurssiarvosanat ketään kiinnosta. Varsinkaan työhaastattelussa. Niillä kun ei ole mitään merkitystä työssä menestymisen näkökulmasta.
Olen korkeakoulussa.
Miten se liittyy mihinkään? Et sinä saa korkeakoulutodistusta ennen kuin valmistut sieltä :D
Liittyy siihen että arvosanoja aina kysytään työhaastattelussa.
No ei kysytä :D Älä jaksa jauhaa paskaa, pentu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse opiskelen myös sosiaalialaa ja jokainen luokkakaveri on aivan uupunut. Opettajat totesivat voivoi
Osaisitko täsmentää, mikä niissä opinnoissasi sinua uuvuttaa? Konkreettisia esimerkkejä?
Meillä menee 30op kokonaisuus koko kevään rinnakkain. Nämä kurssit sisältävät valtavasti ohjaamista niin yksilönä kuin ryhmäohjausta, siihen päälle on 10-15 sivun raporttien kirjoittamiset (5 raporttia), joka viikko yksilö- ja ryhmätehtäviä tiettyyn päivään mennessä palautettavana eli todellakin on tekemistä. Opettajat sanoivat, että joka kevät kurssipalautteena on tämä sama uupumus opiskelijoissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan mun elämältä. Rauhoittavien ja kofeiinin yhdistelmä on jees. Teen kandia ja tähtäimenä maisterin opinnot. Teen jo nyt maisterista muutamaa kurssia. Kyseiseen kohteeseen pitää olla hyvä keskiarvo, koska sinne on kova kilpailu. Jos on tunne että kurssista tulee alle 3 arvosanaksi niin jätän kesken ja teen kesällä/ ensi vuonna.
Tiettyinä viikkoina yöunet jää 5-6 tuntiin.
Osa kavereista on kokeillut adhd lääkkeitä keskittymisen lisäämiseen. Niitä on hankala saada ostettua keneltäkään.
Tuntuuhan tämä aika sairaalta, mutta jenkeissä ja aasiassa kuulemma vielä pahempi.
Ei pelkästään kuulosta vaan se on myös sitä. Mä olen itse suorittanut kaksi maisteritutkintoa ihan ok arvosanoilla ilman sen kummempaa stressiä. Ja se olisikin ollut aika turhaa, koska koskaan ei kukaan ole halunnut työhaistatteluissa nähdä todistuksia eikä ole kysynyt opinnoista sen enempää. Pelkkä tieto tutkinnoista on aina riittänyt.
Miksiköhän minulta on aina kysytty keskiarvoa, kun se on huono.
Koska olet vasta päässyt peruskoulusta. Ei korkeakoulutodistuksen kurssiarvosanat ketään kiinnosta. Varsinkaan työhaastattelussa. Niillä kun ei ole mitään merkitystä työssä menestymisen näkökulmasta.
Olen korkeakoulussa.
Miten se liittyy mihinkään? Et sinä saa korkeakoulutodistusta ennen kuin valmistut sieltä :D
Liittyy siihen että arvosanoja aina kysytään työhaastattelussa.
No ei kysytä :D Älä jaksa jauhaa paskaa, pentu!
Älä sinä jaksa jauhaa paskaa pentu! Todella naiivia olettaa omat kokemukset muiden kokemuksiksi, sitä pennut tekevät.
Ketään ei kiinnosta arvosanat. Olen rekrytoinut vastavalmistuneita, eikä edes silloin asialla ole mitään väliä.
Ketään työnantajaa ei kiinnosta sellainen ellei aio väitöskirjatutkijaksi ja silloinkin olennaista on vain gradun arvosana. Tämäkään ei päde muihin töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan mun elämältä. Rauhoittavien ja kofeiinin yhdistelmä on jees. Teen kandia ja tähtäimenä maisterin opinnot. Teen jo nyt maisterista muutamaa kurssia. Kyseiseen kohteeseen pitää olla hyvä keskiarvo, koska sinne on kova kilpailu. Jos on tunne että kurssista tulee alle 3 arvosanaksi niin jätän kesken ja teen kesällä/ ensi vuonna.
Tiettyinä viikkoina yöunet jää 5-6 tuntiin.
Osa kavereista on kokeillut adhd lääkkeitä keskittymisen lisäämiseen. Niitä on hankala saada ostettua keneltäkään.
Tuntuuhan tämä aika sairaalta, mutta jenkeissä ja aasiassa kuulemma vielä pahempi.
Ei pelkästään kuulosta vaan se on myös sitä. Mä olen itse suorittanut kaksi maisteritutkintoa ihan ok arvosanoilla ilman sen kummempaa stressiä. Ja se olisikin ollut aika turhaa, koska koskaan ei kukaan ole halunnut työhaistatteluissa nähdä todistuksia eikä ole kysynyt opinnoista sen enempää. Pelkkä tieto tutkinnoista on aina riittänyt.
Miksiköhän minulta on aina kysytty keskiarvoa, kun se on huono.
Koska olet vasta päässyt peruskoulusta. Ei korkeakoulutodistuksen kurssiarvosanat ketään kiinnosta. Varsinkaan työhaastattelussa. Niillä kun ei ole mitään merkitystä työssä menestymisen näkökulmasta.
Olen korkeakoulussa.
Miten se liittyy mihinkään? Et sinä saa korkeakoulutodistusta ennen kuin valmistut sieltä :D
Liittyy siihen että arvosanoja aina kysytään työhaastattelussa.
No ei kysytä :D Älä jaksa jauhaa paskaa, pentu!
Älä sinä jaksa jauhaa paskaa pentu! Todella naiivia olettaa omat kokemukset muiden kokemuksiksi, sitä pennut tekevät.
Miksi väittelet aiheesta, josta sinulla ei ole mitään kokemusta? Ihan jokainen tietää, ettei työhaastattelussa todellakaan kysytä mitään "johdanto x tieteeseen" kurssin arvosanaa. Eikä mitään muutakaan arvosanoja. Korkeintaan kandin/gradun arvosana. Hyvin harvoin sitäkään.
Joku kommentoi että verorahoja ei Taideyliopistoon, minun verorahani saa kyllä mieluusti laittaa tiede- ja taidealoille mielummin kuin johonkin tyhjänpäiväiseen huippu-urheiluyksikköön, kaikki penkkiurheiluun tuupattava veroraha on hukkaan heitettyä rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään nuoret ei osaa huolehtia perusasioista: liiku, rentoudu (ja siis nuku hyvin), syö hyvin. Jotkut valvoo yöhön ja sit valittaa ku ahdistaa eikä " aika riitä". Lapsille pitäis opettaa elämistä ennen kuin muuttavat omilleen. Mutta ei voi, kun Liisa-Ville on niin herkkä.
Ei sitä minunkaan opiskeluaikanani (1990-luvulla) nukkuminen ollut prioriteettilistan kärjessä. Silti ei ahdistanut ja pärjättiin opinnoissa ihan riittävän hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan mun elämältä. Rauhoittavien ja kofeiinin yhdistelmä on jees. Teen kandia ja tähtäimenä maisterin opinnot. Teen jo nyt maisterista muutamaa kurssia. Kyseiseen kohteeseen pitää olla hyvä keskiarvo, koska sinne on kova kilpailu. Jos on tunne että kurssista tulee alle 3 arvosanaksi niin jätän kesken ja teen kesällä/ ensi vuonna.
Tiettyinä viikkoina yöunet jää 5-6 tuntiin.
Osa kavereista on kokeillut adhd lääkkeitä keskittymisen lisäämiseen. Niitä on hankala saada ostettua keneltäkään.
Tuntuuhan tämä aika sairaalta, mutta jenkeissä ja aasiassa kuulemma vielä pahempi.
Ei pelkästään kuulosta vaan se on myös sitä. Mä olen itse suorittanut kaksi maisteritutkintoa ihan ok arvosanoilla ilman sen kummempaa stressiä. Ja se olisikin ollut aika turhaa, koska koskaan ei kukaan ole halunnut työhaistatteluissa nähdä todistuksia eikä ole kysynyt opinnoista sen enempää. Pelkkä tieto tutkinnoista on aina riittänyt.
Miksiköhän minulta on aina kysytty keskiarvoa, kun se on huono.
Koska olet vasta päässyt peruskoulusta. Ei korkeakoulutodistuksen kurssiarvosanat ketään kiinnosta. Varsinkaan työhaastattelussa. Niillä kun ei ole mitään merkitystä työssä menestymisen näkökulmasta.
Olen korkeakoulussa.
Miten se liittyy mihinkään? Et sinä saa korkeakoulutodistusta ennen kuin valmistut sieltä :D
Liittyy siihen että arvosanoja aina kysytään työhaastattelussa.
No ei kysytä :D Älä jaksa jauhaa paskaa, pentu!
Älä sinä jaksa jauhaa paskaa pentu! Todella naiivia olettaa omat kokemukset muiden kokemuksiksi, sitä pennut tekevät.
Miksi väittelet aiheesta, josta sinulla ei ole mitään kokemusta? Ihan jokainen tietää, ettei työhaastattelussa todellakaan kysytä mitään "johdanto x tieteeseen" kurssin arvosanaa. Eikä mitään muutakaan arvosanoja. Korkeintaan kandin/gradun arvosana. Hyvin harvoin sitäkään.
En väitä tietäväni mitä "ihan jokainen tietää". Tiedän vain omat kokemukseni.
Vierailija kirjoitti:
Joku kommentoi että verorahoja ei Taideyliopistoon, minun verorahani saa kyllä mieluusti laittaa tiede- ja taidealoille mielummin kuin johonkin tyhjänpäiväiseen huippu-urheiluyksikköön, kaikki penkkiurheiluun tuupattava veroraha on hukkaan heitettyä rahaa.
Huono provo. Keksi parempi.
Vierailija kirjoitti:
Joku kommentoi että verorahoja ei Taideyliopistoon, minun verorahani saa kyllä mieluusti laittaa tiede- ja taidealoille mielummin kuin johonkin tyhjänpäiväiseen huippu-urheiluyksikköön, kaikki penkkiurheiluun tuupattava veroraha on hukkaan heitettyä rahaa.
Vain ylemmästä keskiluokasta eteenpäin ollaan nettoveronmaksajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan mun elämältä. Rauhoittavien ja kofeiinin yhdistelmä on jees. Teen kandia ja tähtäimenä maisterin opinnot. Teen jo nyt maisterista muutamaa kurssia. Kyseiseen kohteeseen pitää olla hyvä keskiarvo, koska sinne on kova kilpailu. Jos on tunne että kurssista tulee alle 3 arvosanaksi niin jätän kesken ja teen kesällä/ ensi vuonna.
Tiettyinä viikkoina yöunet jää 5-6 tuntiin.
Osa kavereista on kokeillut adhd lääkkeitä keskittymisen lisäämiseen. Niitä on hankala saada ostettua keneltäkään.
Tuntuuhan tämä aika sairaalta, mutta jenkeissä ja aasiassa kuulemma vielä pahempi.
Ei pelkästään kuulosta vaan se on myös sitä. Mä olen itse suorittanut kaksi maisteritutkintoa ihan ok arvosanoilla ilman sen kummempaa stressiä. Ja se olisikin ollut aika turhaa, koska koskaan ei kukaan ole halunnut työhaistatteluissa nähdä todistuksia eikä ole kysynyt opinnoista sen enempää. Pelkkä tieto tutkinnoista on aina riittänyt.
Miksiköhän minulta on aina kysytty keskiarvoa, kun se on huono.
Koska olet vasta päässyt peruskoulusta. Ei korkeakoulutodistuksen kurssiarvosanat ketään kiinnosta. Varsinkaan työhaastattelussa. Niillä kun ei ole mitään merkitystä työssä menestymisen näkökulmasta.
Olen korkeakoulussa.
Miten se liittyy mihinkään? Et sinä saa korkeakoulutodistusta ennen kuin valmistut sieltä :D
Liittyy siihen että arvosanoja aina kysytään työhaastattelussa.
No ei kysytä :D Älä jaksa jauhaa paskaa, pentu!
Älä sinä jaksa jauhaa paskaa pentu! Todella naiivia olettaa omat kokemukset muiden kokemuksiksi, sitä pennut tekevät.
Miksi väittelet aiheesta, josta sinulla ei ole mitään kokemusta? Ihan jokainen tietää, ettei työhaastattelussa todellakaan kysytä mitään "johdanto x tieteeseen" kurssin arvosanaa. Eikä mitään muutakaan arvosanoja. Korkeintaan kandin/gradun arvosana. Hyvin harvoin sitäkään.
En väitä tietäväni mitä "ihan jokainen tietää". Tiedän vain omat kokemukseni.
Niin näyt tietävän. Huomaa hyvin, että et ole ikinä ollut työhaastattelussa. Ja tuolla tyylillä et tule koskaan olemaankaan.
Miten lukiopaineilla voi selittää opiskelustressiä opiskelupaikan saamisen jälkeen? Varsinkin kun arvosanoilla ei ole mitään väliä, työelämään riittää että pääsee kursseista läpi.