Usein ne jotka jättäytyy työelämästä pois, on liian kilttejä, herkkiä j a ottavat muut huomioon

Totta, työelämässä pitää osata pitää puolensa, sanoa ei tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Totta, työelämässä pitää osata pitää puolensa, sanoa ei tarvittaessa.

jotkut ovat luonnostaan herkempiä ja pelokkaampia. Näin olleen työelämää pitäisi muokata ettei kukaan väsyisi siihen.

Tämän ongelman tunnistan omakseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta, työelämässä pitää osata pitää puolensa, sanoa ei tarvittaessa.

jotkut ovat luonnostaan herkempiä ja pelokkaampia. Näin olleen työelämää pitäisi muokata ettei kukaan väsyisi siihen.

Yleensä mennään enemmistö edellä kuten nytkin, eli oletetaan henkilön kykenevän kommunikoimaan itse. Ei ole kannattavaa alkaa muuttamaan asioita parin "epänormaalin" vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta, työelämässä pitää osata pitää puolensa, sanoa ei tarvittaessa.

jotkut ovat luonnostaan herkempiä ja pelokkaampia. Näin olleen työelämää pitäisi muokata ettei kukaan väsyisi siihen.

Yleensä mennään enemmistö edellä kuten nytkin, eli oletetaan henkilön kykenevän kommunikoimaan itse. Ei ole kannattavaa alkaa muuttamaan asioita parin "epänormaalin" vuoksi.

Mistä tiedät, montako sellaista on sinunkin työpaikallasi? Noista asioista ei yleensä puhuta kahvipöydässä, vaan työterveyshoitajan, -lääkärin ja psykologin kanssa.

Jotkut lähes vammautetaan tarkoituksella ja halutaan kortistoon.

Parhaat lähtevät, itsekkäät ja luonnehäiriöiset mulkut jäävät. Kivoja pelihetkiä vaan työpaikoille. Itse nostin kytkinta kaksi vuotta sitten ja en palaa enää takaisin.

Kyllä meidän työpaikasta pitkille sairaslomille pään syistä ja lopulta irtisanotuksi tulleista henkilöistä kaikki ovat olleet niitä "haastavia" tapauksia.

Ovet paukkuen on lähdetty saikkua hakemaan, kun kehityskeskustelut eivät ole menneet oman mielen mukaan.

Siinähän sitten sinnittelette leikatulla toimeentulotuella ja valitatte persaukisuuttanne.

Pitää varmaan paikkansa.

Itse olen aika pitkälle kiltti, myötäilevä enkä sano vastaan, mutta olen kyllä oppinut sen verran lusmuilemaan ja ottamaan rennosti, että pipo ei ole liian kireällä. Jos ei ole hyvä päivä, niin yksi päivä sinne tai tänne vähän harakoille.  Kantti ei anna sairauslomille, ellei ole oikeasti kipee, mutta muuten kyllä opetella ottamaan silloin tällöin löysemmin jos ei oikein pää pelaa.

Meidän tiimistä lähti juuri yksi tällainen "kiltti, herkkä ja muut huomioon ottava".

Totuus hänestä on, että hän on kyllä oikeasti hyväkäytöksinen, ts. kiltti, ja hän puhuu paljon kauniilla sanakäänteillä, MUTTA: hänen puheensa sisältö oli hyvin paljon sitä, että "toivoisin, että tämä asia tehtäisiin näin ja sinulta toivoisin tällaista ja tällaista lisää".

Kun asiat eivät menneetkään hänen halunsa mukaan, hän ahdistui ja masentui. Hän niin kauniisti pyysi!

Todellakin. Olen herkkä ja ahdistun herkästi. Otan toiset huomioon ja olen todella tarkka työni jäljessä. Olen kokenut koko sen ajan mitä olen ollut työelämässä, että olen jotenkin vääränlainen. Olen ollut nyt kaksi vuotta työttömänä (En omasta halusta) ja olen voinut todella hyvin henkisesti. Työelämä on henkisesti uuvuttavaa. Siihen ei liity mikään oma laiskuus tms.

Ei pidä luovuttaa heti ensimmäisessä työpaikassa, pitää vain tehdä työnsä hyvin. Esimiehet näkevät kyllä että sinä olet hyvä työntekijä etkä lähde mukaan kotkotuksiin.

Pitää jaksaa vaikka vuosi kerrallaan. Saat kokemusta ja työtodistuksia. Opit luovimaan työpaikan sosiaalisissa suhteissa ja kasvat jämäkämmäksi.

Terveisin nimimerkki kokemusta on.

Tarvitaan esimiehiltä näkemystä. Ei ehkä aina kannata kuunnella muita haukkuvia ihmisiä. Heillä harvoin on puhtaat jauhot pussissa.

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä luovuttaa heti ensimmäisessä työpaikassa, pitää vain tehdä työnsä hyvin. Esimiehet näkevät kyllä että sinä olet hyvä työntekijä etkä lähde mukaan kotkotuksiin.

Pitää jaksaa vaikka vuosi kerrallaan. Saat kokemusta ja työtodistuksia. Opit luovimaan työpaikan sosiaalisissa suhteissa ja kasvat jämäkämmäksi.

Terveisin nimimerkki kokemusta on.

Tee työsi hyvin ja tee vielä sellaista, mikä ei edes kuulu työhösi.

Sitten jätä työpaikan.

Vasta tuon jälkeen tietävät, mitä menettivät. Eiväthän edes koskaan tienneet, mitä kaikkea teit.

Minä hoidin erään työpaikan tuotannonphjauksen salassa. Kukaan firmassa ei tosiasiassa tiennyt, kuka oli se, joka sai toimitukset oikea-aikaiseksi ja firman varastonarvot laskemaan.

Toimarikin ihmetteli asiaa. Olin hiljaa. Kun minua ei arvostettu, vaihdoin firmaa. Kukaan ei vieläkään tiedä minun olevan loistava tuotannonohjauksessa.

Mikään ammattinimikkeeni tai työtodistukseni ei sitä kerro.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä luovuttaa heti ensimmäisessä työpaikassa, pitää vain tehdä työnsä hyvin. Esimiehet näkevät kyllä että sinä olet hyvä työntekijä etkä lähde mukaan kotkotuksiin.

Pitää jaksaa vaikka vuosi kerrallaan. Saat kokemusta ja työtodistuksia. Opit luovimaan työpaikan sosiaalisissa suhteissa ja kasvat jämäkämmäksi.

Terveisin nimimerkki kokemusta on.

Tee työsi hyvin ja tee vielä sellaista, mikä ei edes kuulu työhösi.

Sitten jätä työpaikan.

Vasta tuon jälkeen tietävät, mitä menettivät. Eiväthän edes koskaan tienneet, mitä kaikkea teit.

Minä hoidin erään työpaikan tuotannonphjauksen salassa. Kukaan firmassa ei tosiasiassa tiennyt, kuka oli se, joka sai toimitukset oikea-aikaiseksi ja firman varastonarvot laskemaan.

Toimarikin ihmetteli asiaa. Olin hiljaa. Kun minua ei arvostettu, vaihdoin firmaa. Kukaan ei vieläkään tiedä minun olevan loistava tuotannonohjauksessa.

Mikään ammattinimikkeeni tai työtodistukseni ei sitä kerro.

Tein tuon siksi, etten joutuisi vastaamaan puheluihin, jossa kyseltäisiin tilauksien perään.

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan esimiehiltä näkemystä. Ei ehkä aina kannata kuunnella muita haukkuvia ihmisiä. Heillä harvoin on puhtaat jauhot pussissa.

Omalla kohdallani se ongelma on ollut just ne esimiehet, ei työkaverit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä luovuttaa heti ensimmäisessä työpaikassa, pitää vain tehdä työnsä hyvin. Esimiehet näkevät kyllä että sinä olet hyvä työntekijä etkä lähde mukaan kotkotuksiin.

Pitää jaksaa vaikka vuosi kerrallaan. Saat kokemusta ja työtodistuksia. Opit luovimaan työpaikan sosiaalisissa suhteissa ja kasvat jämäkämmäksi.

Terveisin nimimerkki kokemusta on.

Tee työsi hyvin ja tee vielä sellaista, mikä ei edes kuulu työhösi.

Sitten jätä työpaikan.

Vasta tuon jälkeen tietävät, mitä menettivät. Eiväthän edes koskaan tienneet, mitä kaikkea teit.

Minä hoidin erään työpaikan tuotannonphjauksen salassa. Kukaan firmassa ei tosiasiassa tiennyt, kuka oli se, joka sai toimitukset oikea-aikaiseksi ja firman varastonarvot laskemaan.

Toimarikin ihmetteli asiaa. Olin hiljaa. Kun minua ei arvostettu, vaihdoin firmaa. Kukaan ei vieläkään tiedä minun olevan loistava tuotannonohjauksessa.

Mikään ammattinimikkeeni tai työtodistukseni ei sitä kerro.

Hmmm, miten kukaan olisi voinut arvostaa työpanostasi, jos eivät edes tienneet mitä teet? Aika outoa käytöstä sulta.

Minä taas tulen kaikkien esimiesten kanssa hyvin toimeen, mutta ne ei tule mun kanssa, vaikka työstä ei ole mitään valittamista, eikä kukaan työkaverikaan sano mitään pahaa.

Ehkä vaan olen liian itsenäinen ja en jaksa raportoida pikkujuttuja. Tärkeistä asioista tietenkin informoin.

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä luovuttaa heti ensimmäisessä työpaikassa, pitää vain tehdä työnsä hyvin. Esimiehet näkevät kyllä että sinä olet hyvä työntekijä etkä lähde mukaan kotkotuksiin.

Pitää jaksaa vaikka vuosi kerrallaan. Saat kokemusta ja työtodistuksia. Opit luovimaan työpaikan sosiaalisissa suhteissa ja kasvat jämäkämmäksi.

Terveisin nimimerkki kokemusta on.

Joskus esimies on pahin kiusaaja joka saa muut mukaansa.