Lue keskustelun säännöt.
Pikkulapset ja sokeri
25.05.2022 |
Meillä on pian 5v lapsi joka ei ole saanut suoria sokereita eli emme kyttää ketsuppia tai hedelmiä, mutta lapsi ei ole saanut limuja, vanukkaita, karkkeja, keksejä tms. Hänen oli tarkoitus mennä kodin ulkopuoliseen päivähoitoon vasta eskariin, mutta työtilanteeni muuttui siten, että päiväkoti on aloitettava tammikuussa 23.
Monet ovat sanoneet suoran sokerin välttämisen tavoitteillemme naureskellen, että kyllä päiväkoti-iässä viimeistään peli on menetetty. Mitä kokemuksia muilla on? Olen kuullut joissain päiväkodeissa olevan välipalana keksejä/vanukkaita, mutta näihin voi viedä omat tuotteet tilalle, mutta onko jo niin pienillä lapsila tyyliin omia karkkeja joista tapa sitten leviää kavereillekin? Onko jollain onnistunutta kokemusta suoran sokerin välttämisestä päiväkodin aloittamisesta huolimatta?
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olette pystyneet välttämään kaikkea sokerista? Lapsi ei käy koskaan teidän mukana kylässä eikä kenenkään synttäreillä, tai muissa juhlissa?
Helposti, aina on kyäpaikasta löytynyt hänelle sopivia suolaisia syötäviä, lisäksi meillä on aina mukana omia hedelmiä (tai rusinoita) herkuiksi jos ei kyläpaikassa ole niitä tarjolla.
Ei hän osaa kaivata sellaista mitä ei ole saanut. Ei siis ole kyse siitä että pelkäisin päiväkodin vanukkaan pilaavan lapseni , vaan siitä että hän tottuu johonkin mitä alkaa haluta muutoinkin.
ApNiin, no miksette ole opettanut häntä syömään sokeria kohtuudella? Nyt tuo teidän metodinne saattaa kääntyä teitä vastaan. Ettehän te muutenkaan voi loppuelämää kontrolloida lapsenne syömisiä.
Miksi opettaisin syömään ns sokeria kohtuudella kun ei sitä tarvitse oikeasti lainkaan? Uskon vakaasti makuaistin muotoutuvan varhaisten kokemusten ja tottumusten perusteella (kuten suolistofloorakin) eikä lapseni todennäköisesti koe isompana tarvetta syödä suoraa sokeria vaikka sitä sitten joskus maistaakin.
Itsekään en ole koskaan oppinut juomaan mitään hiilihapotettua ja makuaistini on hyvin herkkä makealle (ja ylipäätään kaikille makuelämyksille) koska emme mätä suoraa sokeria.
Ap
Mielenkiintoista, mutta miten sokeroimattomuus on näkynyt lapsen terveydessä, hyvinvoinnissa, älyssä tai muuten?
Suomessa muutenkin käytetään sokeria vähän, kaikista Eu:sta vähiten, mutta silti enemmän sairauksia tai ylipainoa, kuin monessa Eu-maassa. Samoin lapsilla.
Esim. Ranskassa jopa vauvaikäiset saavat omat sokerileivokset ja selvästi saavat siitä makuelämyksiä tai Englannissa lapsen aamiainen koostuu vaaleasta pullasta, sokerihillolla tai makealla kaakaovoilla. Samanlaiset eväät tehdään lounaaksi, mutta silti lapset terveitä ja hyvinvoivia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä pidetään hyvin tärkeänä antaa lapsille paljon sokeria joka päivä. Se on vähän sama kuin että "pitää" antaa lihaa tai maitoa, vaikka kumpikaan näistäkään ei ole mitenkään tarpeellista lapselle. Nää on tunnejuttuja, ja tunnehan ihmistä vie.
Käyt kyllä taistelua minkä tulet häviämään, ap.
.
Näytähän se ihminen, jonka mielestä on "hyvin tärkeää antaa lapsille paljon sokeria joka päivä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kommentteja tänne tullut, vaikka aloittajalla on ihan pointtinsa. En minäkään ole vielä antanut 1-vuotiaalle lapselleni mitään missä lisättyä sokeria, mutta viimeistään päiväkotiin mennessä tulee muutos. Miksi se on väärin olla antamatta lapselle sokeria, en ymmärrä miksi sitä edes päiväkodissa annetaan eikä perhe saa itse tehdä valintoja. Kuitenkin voidaan esim.uskonnollisista/vetomuksellisista syistä olla syömättä jotain x asiaa niin miksei sitten tässä sama ? Joillekkin tämmöiset asiat voi olla tärkeämpiä kuin toisille ilman että olisi muuten mitenkään ylitiukka..
Jaa, sun lapsi onkin vasta 1v. Next.
Eikä kukaan anna 1-vuotiaalle sokeria muutenkaan. Eri.
Ei ehkä Suomessa, mutta muualla maailmassa arkipäivää. Esim. Ranskassa jo puoli vuotiaalle ostetaan kahvilassa oma leivos ja voi sitä iloa ja makunautintoja.
Vauvat saavat sokeria jo äidin vatsassa, koska lapsivesi sisältää sokeria ja sikiö hörppii sitä jatkuvasti. Samoin rintamaito on erittäin sokeripitoista ja makeaa.
Tämä on nyt osalla sitä äitikruunun kiilloitusta. Ei mitään muuta. Sun lapsi ei mene keksistä pilalle. Niitä tarjotaan päiväkodissa niin harvoin, ettei vaikuta lapsen terveyteen mitenkään. Eikä myöskään vaikuta lapsen ravintotottumuksiin, jos et itse ala kantaa keksipakettia joka kauppareisulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekopäisen tiukkojen rajoituksien vetäminen kasvattaa lapsen ruokasuhteen kieroon. Mikään ruokalaji ei tulisi olla täysin kiellettyä, ei edes sokeri.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt osalla sitä äitikruunun kiilloitusta. Ei mitään muuta. Sun lapsi ei mene keksistä pilalle. Niitä tarjotaan päiväkodissa niin harvoin, ettei vaikuta lapsen terveyteen mitenkään. Eikä myöskään vaikuta lapsen ravintotottumuksiin, jos et itse ala kantaa keksipakettia joka kauppareisulta.
Varmaan sitäkin, mutta viisivuotiaalla tuo on jo vallan käyttöä ja voimakasta kontrollin tarvetta. Vaikuttaa aika tavalla lapsen sosiaaliseen elämään. Puhumattakaan, että vääristää lapsen ruokasuhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt osalla sitä äitikruunun kiilloitusta. Ei mitään muuta. Sun lapsi ei mene keksistä pilalle. Niitä tarjotaan päiväkodissa niin harvoin, ettei vaikuta lapsen terveyteen mitenkään. Eikä myöskään vaikuta lapsen ravintotottumuksiin, jos et itse ala kantaa keksipakettia joka kauppareisulta.
Varmaan sitäkin, mutta viisivuotiaalla tuo on jo vallan käyttöä ja voimakasta kontrollin tarvetta. Vaikuttaa aika tavalla lapsen sosiaaliseen elämään. Puhumattakaan, että vääristää lapsen ruokasuhdetta.
Totta, sitäkin!
Vierailija kirjoitti:
Sekopäisen tiukkojen rajoituksien vetäminen kasvattaa lapsen ruokasuhteen kieroon. Mikään ruokalaji ei tulisi olla täysin kiellettyä, ei edes sokeri.
Juuri näin. Ja omassa lähipiirissä nämä totaali sokerin kieltäjät on niitä vanhempia , jotka itse mässää päivästä toiseen karkkia ym ... ?
No , mut hei. Kerran juteltiin yhden vauvakaverin kanssa , hän syötti edelleen 10lk luiruja hedelmäsoseita ja totesin, et alan antaa tuoreita hedelmiä ja marjoja. Hän totesi "hän ei ainakaan anna , hedelmissäkin on kauheesti sokeria" joo mutta ei valkoista sokeria , hedelmässä on myös kuitua... Minusta tämäkin oli sairasta, että kytätään oikeesti hedelmän sokeria. Luiru vedellä ja sakeutusaineella höystetty sose parempi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olette pystyneet välttämään kaikkea sokerista? Lapsi ei käy koskaan teidän mukana kylässä eikä kenenkään synttäreillä, tai muissa juhlissa?
Helposti, aina on kyäpaikasta löytynyt hänelle sopivia suolaisia syötäviä, lisäksi meillä on aina mukana omia hedelmiä (tai rusinoita) herkuiksi jos ei kyläpaikassa ole niitä tarjolla.
Ei hän osaa kaivata sellaista mitä ei ole saanut. Ei siis ole kyse siitä että pelkäisin päiväkodin vanukkaan pilaavan lapseni , vaan siitä että hän tottuu johonkin mitä alkaa haluta muutoinkin.
ApNiin, no miksette ole opettanut häntä syömään sokeria kohtuudella? Nyt tuo teidän metodinne saattaa kääntyä teitä vastaan. Ettehän te muutenkaan voi loppuelämää kontrolloida lapsenne syömisiä.
Miksi opettaisin syömään ns sokeria kohtuudella kun ei sitä tarvitse oikeasti lainkaan? Uskon vakaasti makuaistin muotoutuvan varhaisten kokemusten ja tottumusten perusteella (kuten suolistofloorakin) eikä lapseni todennäköisesti koe isompana tarvetta syödä suoraa sokeria vaikka sitä sitten joskus maistaakin.
Itsekään en ole koskaan oppinut juomaan mitään hiilihapotettua ja makuaistini on hyvin herkkä makealle (ja ylipäätään kaikille makuelämyksille) koska emme mätä suoraa sokeria.
Ap
Olin lapsi, joka ei saanut sokeria ja voin kertoa, että sokerinhimoni oli täysin pitelemätön, kun pääsin lopulta itse ostoksille. Saatoin syödä kerralla litroittain jäätelöä tai monta keksipakettia, vasta kolmekymppisenä löytyi jonkinlainen kohtuus. Nykyisin en enää syö usein makeaa, olen 40.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekopäisen tiukkojen rajoituksien vetäminen kasvattaa lapsen ruokasuhteen kieroon. Mikään ruokalaji ei tulisi olla täysin kiellettyä, ei edes sokeri.
Juuri näin. Ja omassa lähipiirissä nämä totaali sokerin kieltäjät on niitä vanhempia , jotka itse mässää päivästä toiseen karkkia ym ... ?
No , mut hei. Kerran juteltiin yhden vauvakaverin kanssa , hän syötti edelleen 10lk luiruja hedelmäsoseita ja totesin, et alan antaa tuoreita hedelmiä ja marjoja. Hän totesi "hän ei ainakaan anna , hedelmissäkin on kauheesti sokeria" joo mutta ei valkoista sokeria , hedelmässä on myös kuitua... Minusta tämäkin oli sairasta, että kytätään oikeesti hedelmän sokeria. Luiru vedellä ja sakeutusaineella höystetty sose parempi?
Korjaus 10kk
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olette pystyneet välttämään kaikkea sokerista? Lapsi ei käy koskaan teidän mukana kylässä eikä kenenkään synttäreillä, tai muissa juhlissa?
Helposti, aina on kyäpaikasta löytynyt hänelle sopivia suolaisia syötäviä, lisäksi meillä on aina mukana omia hedelmiä (tai rusinoita) herkuiksi jos ei kyläpaikassa ole niitä tarjolla.
Ei hän osaa kaivata sellaista mitä ei ole saanut. Ei siis ole kyse siitä että pelkäisin päiväkodin vanukkaan pilaavan lapseni , vaan siitä että hän tottuu johonkin mitä alkaa haluta muutoinkin.
ApNiin, no miksette ole opettanut häntä syömään sokeria kohtuudella? Nyt tuo teidän metodinne saattaa kääntyä teitä vastaan. Ettehän te muutenkaan voi loppuelämää kontrolloida lapsenne syömisiä.
Miksi opettaisin syömään ns sokeria kohtuudella kun ei sitä tarvitse oikeasti lainkaan? Uskon vakaasti makuaistin muotoutuvan varhaisten kokemusten ja tottumusten perusteella (kuten suolistofloorakin) eikä lapseni todennäköisesti koe isompana tarvetta syödä suoraa sokeria vaikka sitä sitten joskus maistaakin.
Itsekään en ole koskaan oppinut juomaan mitään hiilihapotettua ja makuaistini on hyvin herkkä makealle (ja ylipäätään kaikille makuelämyksille) koska emme mätä suoraa sokeria.
Ap
Samaa mieltä.
Täytyy myöntää, että olin itse aika tyrmistynyt tarjotun karkin määrästä, kun lapseni aloitti ihan kunnallisen päiväkodin yhteydessä olleen eskarin. Tuntui, että 2-3 kertaa viikossa oli jotain, joka antoi aiheen yleiseen karkkitarjoiluun. Joko oli jonkun lapsen tai aikuisen synttärit tai sitten joku oli ollut matkoilla ja toi sieltä tuliaisia. En itse lapseltani kieltänyt näitä, mutta olisin toivonut vähän harvempaa karkkitarjoilua. Oman lapseni syömä karkkimäärä ainakin kolminkertaistui aikaisemmasta eskarivuoden aikana, vaikka kotona karkkia ei ollut yhtään useammin kuin aikaisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä pidetään hyvin tärkeänä antaa lapsille paljon sokeria joka päivä. Se on vähän sama kuin että "pitää" antaa lihaa tai maitoa, vaikka kumpikaan näistäkään ei ole mitenkään tarpeellista lapselle. Nää on tunnejuttuja, ja tunnehan ihmistä vie.
Käyt kyllä taistelua minkä tulet häviämään, ap.
.
Näytähän se ihminen, jonka mielestä on "hyvin tärkeää antaa lapsille paljon sokeria joka päivä".
Suurin osa tuntemistani vanhemmista nyt ainakin. Muroja, sokerimehua, limuja, jugurtteja, vanukkaita... tätä pidetään ihan normaalina päivittäisenä ruokana, vaikka kaikki nuo on suurelta osalta sokeria. Puhumatta tietenkään erikoistilanteista kuten omista, kavereiden tai pehmolelujen synttäreistä, joita on ihan koko ajan, ja jolloin mitään rajoitteita ei ole.
Sokeri nyt vaan kuuluu tärkeänä osana normilapsen elämään, ja ap taistelee tuulimyllyjä vastaan.
Mistä elimistö tietää onko sokeri "suoraa" vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olette pystyneet välttämään kaikkea sokerista? Lapsi ei käy koskaan teidän mukana kylässä eikä kenenkään synttäreillä, tai muissa juhlissa?
Helposti, aina on kyäpaikasta löytynyt hänelle sopivia suolaisia syötäviä, lisäksi meillä on aina mukana omia hedelmiä (tai rusinoita) herkuiksi jos ei kyläpaikassa ole niitä tarjolla.
Ei hän osaa kaivata sellaista mitä ei ole saanut. Ei siis ole kyse siitä että pelkäisin päiväkodin vanukkaan pilaavan lapseni , vaan siitä että hän tottuu johonkin mitä alkaa haluta muutoinkin.
ApNiin, no miksette ole opettanut häntä syömään sokeria kohtuudella? Nyt tuo teidän metodinne saattaa kääntyä teitä vastaan. Ettehän te muutenkaan voi loppuelämää kontrolloida lapsenne syömisiä.
Miksi opettaisin syömään ns sokeria kohtuudella kun ei sitä tarvitse oikeasti lainkaan? Uskon vakaasti makuaistin muotoutuvan varhaisten kokemusten ja tottumusten perusteella (kuten suolistofloorakin) eikä lapseni todennäköisesti koe isompana tarvetta syödä suoraa sokeria vaikka sitä sitten joskus maistaakin.
Itsekään en ole koskaan oppinut juomaan mitään hiilihapotettua ja makuaistini on hyvin herkkä makealle (ja ylipäätään kaikille makuelämyksille) koska emme mätä suoraa sokeria.
ApMielenkiintoista, mutta miten sokeroimattomuus on näkynyt lapsen terveydessä, hyvinvoinnissa, älyssä tai muuten?
Suomessa muutenkin käytetään sokeria vähän, kaikista Eu:sta vähiten, mutta silti enemmän sairauksia tai ylipainoa, kuin monessa Eu-maassa. Samoin lapsilla.
Esim. Ranskassa jopa vauvaikäiset saavat omat sokerileivokset ja selvästi saavat siitä makuelämyksiä tai Englannissa lapsen aamiainen koostuu vaaleasta pullasta, sokerihillolla tai makealla kaakaovoilla. Samanlaiset eväät tehdään lounaaksi, mutta silti lapset terveitä ja hyvinvoivia.
Vai Britanniassa lapset/nuoret terveitä ja hyvinvoivia?? Höps! Maailman toiseksi lihavimpia ja Euroopan lihavimpia!
Vierailija kirjoitti:
Sekopäisen tiukkojen rajoituksien vetäminen kasvattaa lapsen ruokasuhteen kieroon. Mikään ruokalaji ei tulisi olla täysin kiellettyä, ei edes sokeri.
Tämä. Mitenkävi alkoholin kanssa kieltolain aikana? Kulutus kasvoi ennätyslukemiin.
Kielletty hedelmä koukuttaa aina, oli sitten kysymys lapsesta tai aikuisesta.
Sekopäiset ja tiukat rajat johtavat vain ahmimiseen ja syömishäiriöön.
Ja ennenkaikkea erottautuminen joukosta esim lasten syntymäpäiväjuhlissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olette pystyneet välttämään kaikkea sokerista? Lapsi ei käy koskaan teidän mukana kylässä eikä kenenkään synttäreillä, tai muissa juhlissa?
Helposti, aina on kyäpaikasta löytynyt hänelle sopivia suolaisia syötäviä, lisäksi meillä on aina mukana omia hedelmiä (tai rusinoita) herkuiksi jos ei kyläpaikassa ole niitä tarjolla.
Ei hän osaa kaivata sellaista mitä ei ole saanut. Ei siis ole kyse siitä että pelkäisin päiväkodin vanukkaan pilaavan lapseni , vaan siitä että hän tottuu johonkin mitä alkaa haluta muutoinkin.
ApNiin, no miksette ole opettanut häntä syömään sokeria kohtuudella? Nyt tuo teidän metodinne saattaa kääntyä teitä vastaan. Ettehän te muutenkaan voi loppuelämää kontrolloida lapsenne syömisiä.
Miksi opettaisin syömään ns sokeria kohtuudella kun ei sitä tarvitse oikeasti lainkaan? Uskon vakaasti makuaistin muotoutuvan varhaisten kokemusten ja tottumusten perusteella (kuten suolistofloorakin) eikä lapseni todennäköisesti koe isompana tarvetta syödä suoraa sokeria vaikka sitä sitten joskus maistaakin.
Itsekään en ole koskaan oppinut juomaan mitään hiilihapotettua ja makuaistini on hyvin herkkä makealle (ja ylipäätään kaikille makuelämyksille) koska emme mätä suoraa sokeria.
ApMielenkiintoista, mutta miten sokeroimattomuus on näkynyt lapsen terveydessä, hyvinvoinnissa, älyssä tai muuten?
Suomessa muutenkin käytetään sokeria vähän, kaikista Eu:sta vähiten, mutta silti enemmän sairauksia tai ylipainoa, kuin monessa Eu-maassa. Samoin lapsilla.
Esim. Ranskassa jopa vauvaikäiset saavat omat sokerileivokset ja selvästi saavat siitä makuelämyksiä tai Englannissa lapsen aamiainen koostuu vaaleasta pullasta, sokerihillolla tai makealla kaakaovoilla. Samanlaiset eväät tehdään lounaaksi, mutta silti lapset terveitä ja hyvinvoivia.
Vai Britanniassa lapset/nuoret terveitä ja hyvinvoivia?? Höps! Maailman toiseksi lihavimpia ja Euroopan lihavimpia!
Mutta se ei taida johtua sokerista kuitenkaan. Siellä on nimittäin sokerin kulutus ollut laskussa jo pitkään ja esim. Sveitsi on paljon edellä (aika monia muitakin maita), eikä siellä ole samanlaista lihavuusepidemiaa.
Nykyään on ihan järkyttävää miten paljon sokeria menee lapsille jogurti, murojen ym joukossa.
Itse en anna lapsille näitä sokerihöttö-tuotteita, mutta sen sijaan jokusen keksin tms leivonnaisen sopivassa tilaisuudessa annan syödä.
Päiväkodilla katson viikon ruokalistan etukäteen, pannarit ja muut leivotut välipalat annan mennä, mutta pullaleivän ja sokerijogurttien tilalle olen vienyt omat. Ja siis pannarit tms annan mennä ettei lapsi koe oloaan ulkopuoliseksi, jogurttimerkin eroa muihin taas ei tajua.
Sukulaiseni oli aivan kauhuissaan juurikin kun 6v ja 4v hänen lapset meni hoitoon , eikä ollut saanut sokeria. Minusta se touhu meni aivan yli. Juhlissa kun tarjolla oli herkkuja, muut lapset söi ja heidät eristettiin ja lapset kinusi miksi eivät saa. Tähän heidän äiti ei koskaan vastannut, että miksi he eivät saa esim keksejä!!!?! Usein leikkivät juhlissakin yksinään.