Lue keskustelun säännöt.
Kerran kuussa Rea Tallgrenin, 35, mieli mustenee, kun vaikea PMS ottaa vallan Se on vähän kuin ylösalaisin-maailma
24.05.2022 |
Hyvä, että tästäkin asiasta puhutaan. Selviää niille miehillekin, miksi me naiset ollaan kiin äkäisiä kerran kuussa. Koska. Ärsyttää. Ihan. Kaikki. Siis ihan kaikki. Koska PMS.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minullakin menkat vaikuttavat mielialaan. Tuota YLE:n juttua lukiessa tulee kuitenkin tunne, että Realla on epävakaa persoonallisuushäiriö tai muu diagnosoimaton ongelma, jota PMS pahentaa.
Naistentautien vähättelyä.
Jis Minulka ei ole, ei kellään muullakaan voi olla -argumentti on aika pas ka, ihan tiedoksi vaan
Missä kohtaa sanoin "minullakaan ei ole", kun nimenomaan sanoin kärsiväni kuukautisiin liittyvistä mielialaoireista itsekin?
Minulla on toistuva keskivaikea masennus, jota PMS pahentaa. Ei ole mitenkään mahdotonta, etteikö Realla voisi olla jotain diagnosoimatonta ongelmaa taustalla. Jutussa mainittiin mm. ajoittainen ylienerginen olo ja voittajafiilis, jolloin kaikki tuntuu onnistuvan. Sitten tulee PMS, ja mieli mustenee. Itselläni herää tuosta paljon kysymyksiä.
En vähättele vaan pohdin asiaa monelta kantilta.
Samaa mietin. Yhdellä kaverillani kaksisuuntaisen diagnosoimiseen meni vuosia koska rajut mielialanvaihtelut pistettiin PMS:n syyksi. Ei tuokaan ole sitten oikea linja että kaikki naisten mielisairaudet vaan sivuutetaan ja nyökytellään että juu juu, ai uhkapelasit kaikki rahasi viikko sitten ja nyt harkitset itsemurhaa? Sellaista se naisen elämä nyt sattuu olemaan, PMS se vaan siellä kolkuttelee.
Kiitos tuesta! Kommenttini sai näemmä paljon alapeukkuja - sinä kuitenkin ymmärsit, mitä ajoin takaa!
Kyllä, osa naisten mielenterveys- ja nepsy-ongelmista jää varmasti diagnosoimatta tästä syystä. Hyvin moni oire tai ilmiö laitetaan hormonien piikkiin, vaikka taustalla voi olla muutakin.
Osa naisten ongelmista jää diagnosoimatta ihan ilman pms-juttujakin, koska nainen on terveydenhuollossa hysteerinen, väsynyt olio.
Esim. jos on pieniä lapsia tai yleensä lapsia, on ok olla väsynyt. Mitäänhän ei tarvitse Suomessa tutkia, esim. rautavarastoja, B-vitamiinia, D-vitamiinia jne. Olisivat hoidettavissa, mutta ei. Äiti/nainen --> on ok olla väsynyt.
Nepsy-haasteet taas jäävät naisilla tunnistamatta, koska naiset eivät häiritse, eivät riehu, vaan tsemppaavat ja vaativat vaan itseltään lisää. Uupuvat, mutta mitäpäs siitä.
Kuukautishäiriöt sitten. Hyshys.
Kilpirauhasongelma ja lihominen.
Virtsankarkailu, myös ulosteen. Synnyttäneillä erityisesti. Repeämät ja muut repaleet alapäässä haitolla ja hankaamassa. Isännäntikit kiristämässä eloa.
Toiset naiset ovat pahimipia tyrmääjiä ja niitä on näkynyt tässäkin ketjussa:
- minulla kestää kuukautiset 1,5 päivää ja pärjään pikkuhoususuojalla --> ei muillakaan voi olla mitään, asenneongelmaa/laiskuutta
- olen itse edelleen 20v mitoissa, ei vuoda pissa/ei roiku läski --> olen vaan itsestäni huolehtiva, ei muillakaan voi olla mitään, asenneongelmaa/laiskuutta
- itse olen energinen ja jaksava --> muilla vaan huonot elämäntavat, eivät syö oikein, eivät urheile --> ei muillakaan voi olla mitään, asenneongelmaa/laiskuutta
- itse en väsy, puoliso on osallistuva, parisuhde & seksielämä kukoistaa --> ei muillakaan voi olla mitään, asenneongelmaa/laiskuutta, valinneet huonon puolison, eivät ole enää haluttavan näköisiä seksiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikuisen ihmisen pitäisi kyllä pystyä hallitsemaan käytöstään.
Entäs sitten ne 10-18-vuotiaat tytöt, joilla on kuukautiset?
Tiedätkö, mikä taakka tuollainen oireilu on lapselle? Siihen lisänä runsaat kuukautiset, kivuliaat kuukautiset, raudanpuute.
Yhtä asiaa voidaan hoitaa e-pillereillä, joka saattaa pahentaa esim. pms-oireilua, lihottaa jne.
Syököön tuohon mielialalääkettä. Sitä voi ottaa PMS-oireisiin ihan täsmälääkkeenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon vaan miesten puolesta että vaikka kärsimmekin jatkuvasta testosteronimyrskystä niin emme me tavalliset miehet silti saa raivokohtauksia tai vastaavaa nyt ihan säännöllisesti.
Tai ehkä se on juuri se että kun se on jatkuvaa ja tasaista niin opimme kontrolloimaan sitä. Ne miehet jotka eivät opi päätyvät sitten pahoinpitelemään muita kun eivät ole kontrollissa - rikollista se on silti.
Nuorilla miehillä testosteronitasot ovat korkeimmillaan ja heillä on vähän kokemusta niiden kanssa elämisestä. Ei liene sattumaa, että nuoret miehet ovat niitä, jotka eniten ajautuvat väkivaltatilastoihin tai onnettomuuksiin. Koskahan heitä alettaisiin ymmärtää jatkuvan syyllistämisen sijaan?
Mikäs auttaisi? Jarrupiikki tai kemiallinen kastraatio 10 vuodeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni on ollut kanssani yhdessä jo ennen kuin pms tuli kuvioihin. Hän ymmärtää asian täydellisesti.
Sanon vain että tiiätkö että nyt on pms aika pahasti päällä. Tai että nyt en tiedä kumpaa tämä turhautumiseni, epävarmuuteni, ahdistukseni on, oikeaa tilannetta johon pitäisi reagoida, vaik pms:ää.
Ei kai ainkuisella miehellä ole mitään ongelmaa ymmärtää ja sisäistää oirekuvaa?
Emme myöskään ole lähteneet siihen että minun pitäisi painaa oireeni ja paha oloni jonnekin syvälle sisälleni, vaan me puhumme siitä avoimesti keskenämme. Ihan samalla tavalla kuin muidenkin oireiden kanssa, kuten nyt vaikka miehen ajoittainen unettomuus, ja siitä johtuvat asiat, mikä tahansa kulkutauti joka hetken aikaa rajoittaa tekemisiä ja olemisia.
Mutta joo, meillä on osoittautunut hyväksi muutenkin käytössämme oleva "kikka", eli se minkä päälle parisuhteemme muutenkin perustuu, keskusteluyhteys, ja elämän jakaminen.
On paljon helpompaa ymmärtää ja tukea toista kun ymmärtää häntä, ja pystytään keskustelemaan aiheesta kuin aiheesta. Minä en halua että mieheni kärsii, eikä mieheni halua että minä kärsin. Puolin ja toisin helpotetaan elämässämme toistemme taakkaa, ja kuunnellaan ja tuetaan. Ei se ole sen kummempaa pms:nkään kanssa.
Luulen, että miesten vaikeudet ymmärtää tuota on siinä, että heille on teinistä asti hoettu, että ihminen ei ole hormoniensa orja vaan pystyy hallitsemaan käytöstään. Tämä siitä huolimatta, että on tutkittu tosiasia, että testosteroni lisää aggressiivisuutta ja seksuaalista himoa. Miehillä hormonit eivät vaan saa vaikuttaa käytökseen. Miksi siis miehet eivät odottaisi samaa naisilta?
Kyllähän suurimmalla osalla miehistä ne hormonit kuitenkin vaikuttaa käytökseen. Miksi ei voisi hyväksyä sitä naisilta? Ero on myös siinä, että mieshormonit vaikuttaa jatkuvasti jolloin niiden vaikutusta ei samalla lailla huomaa. Pms voi aiheuttaa todella radikaalin muutoksen mielialaan ja sitten taas parin päivän-viikon päästä tilanne normalisoituu.
Juuri se on ongelma, että naisilla ne hormonit heittelevät kuukautiskierron myötä, mikä tekee naisesta ailahtelevaisen. Pelottavinta on, että Duomen johdossa on naisia, joilla kuukautiskierron ajankohta vaikuttaa mahdollisesti päätöksiin paljonkin.
Niinpä. Jos ei Rean kaltainen ei voi edes olla kehityskeskustelussa, kun on PMS, niin mitäköhän meidän naiset päättävät hormonihöyryissään..
Miksi ylipäätään kuvittelet, että Suomen johdossa olevilla naisilla olisi vaikeita PMS-oireita?
Vähän vaikea kuvitella, että tuollaisiin tehtäviin päätyvillä olisi, kyllä ne on hyvin tasaisen suorituskykyisiä ja normitallaajaa suorituskykyisempiä luonteita jotka sinne päätyy.
Itse naisena en tunne ketään kenellä olisi vaikeita, elämään vaikuttavia PMS-oireita, ei ne ole mikään sääntö naisille vaan enemmänkin poikkeus.
Tai sitten niistä ei kerrota?
En ainakaan itse ole kertonut kenellekään. Omat oireeni ovat tolkuton väsymys, alakuloisuus, ärsyyntyvyys. Tuo väsymys on pahin! Siitä ei hirveesti ole enää haittaa kenellekään, kun lapsetkin niin isoja, että pysyvät hengissä, vaikka äiti nukkuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni on ollut kanssani yhdessä jo ennen kuin pms tuli kuvioihin. Hän ymmärtää asian täydellisesti.
Sanon vain että tiiätkö että nyt on pms aika pahasti päällä. Tai että nyt en tiedä kumpaa tämä turhautumiseni, epävarmuuteni, ahdistukseni on, oikeaa tilannetta johon pitäisi reagoida, vaik pms:ää.
Ei kai ainkuisella miehellä ole mitään ongelmaa ymmärtää ja sisäistää oirekuvaa?
Emme myöskään ole lähteneet siihen että minun pitäisi painaa oireeni ja paha oloni jonnekin syvälle sisälleni, vaan me puhumme siitä avoimesti keskenämme. Ihan samalla tavalla kuin muidenkin oireiden kanssa, kuten nyt vaikka miehen ajoittainen unettomuus, ja siitä johtuvat asiat, mikä tahansa kulkutauti joka hetken aikaa rajoittaa tekemisiä ja olemisia.
Mutta joo, meillä on osoittautunut hyväksi muutenkin käytössämme oleva "kikka", eli se minkä päälle parisuhteemme muutenkin perustuu, keskusteluyhteys, ja elämän jakaminen.
On paljon helpompaa ymmärtää ja tukea toista kun ymmärtää häntä, ja pystytään keskustelemaan aiheesta kuin aiheesta. Minä en halua että mieheni kärsii, eikä mieheni halua että minä kärsin. Puolin ja toisin helpotetaan elämässämme toistemme taakkaa, ja kuunnellaan ja tuetaan. Ei se ole sen kummempaa pms:nkään kanssa.
Luulen, että miesten vaikeudet ymmärtää tuota on siinä, että heille on teinistä asti hoettu, että ihminen ei ole hormoniensa orja vaan pystyy hallitsemaan käytöstään. Tämä siitä huolimatta, että on tutkittu tosiasia, että testosteroni lisää aggressiivisuutta ja seksuaalista himoa. Miehillä hormonit eivät vaan saa vaikuttaa käytökseen. Miksi siis miehet eivät odottaisi samaa naisilta?
Miehillä hormonit vaikuttavat käytökseen jatkuvasti, jopa enemmän kuin naisilla, mutta koska näille on hoettu kautta aikojen että he eivät ole hormonaalisia he eivät tajua niitä asioita hormonien vaikutuseksi.
Näin. Kyllähän se nakkijonossa suun pieksäminen ja naisten lyöminen on tosi järjellä ja tieteellä perusteltua toimintaa, eikä yhtään liity tunteisiin :D
Sehän on nimenomaan järjellä ja tieteellä perusteltavissa, että testosteronilla on tuohon käytökseen suuri vaikutus. Se kun vahvistaa aggressioita.
Vain aggressiivisuuteen taipuvilla miehillä. Testosteroni tuo rauhallista itsevarmuutta muille miehille. Yksistään testosteroni ei tietenkään väkivaltaa selitä, sillä naisiin ja miehiin kohdistuu yhtä usein parisuhdeväkivaltaa, vaikka miehillä on 20 enemmän testosteronia.
Eipä ne hormonit kaikille naisillekaan aiheuta PMS:ää. Ei siis varmaan PMS-oireitakaan kannata hormoneilla selitellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni on ollut kanssani yhdessä jo ennen kuin pms tuli kuvioihin. Hän ymmärtää asian täydellisesti.
Sanon vain että tiiätkö että nyt on pms aika pahasti päällä. Tai että nyt en tiedä kumpaa tämä turhautumiseni, epävarmuuteni, ahdistukseni on, oikeaa tilannetta johon pitäisi reagoida, vaik pms:ää.
Ei kai ainkuisella miehellä ole mitään ongelmaa ymmärtää ja sisäistää oirekuvaa?
Emme myöskään ole lähteneet siihen että minun pitäisi painaa oireeni ja paha oloni jonnekin syvälle sisälleni, vaan me puhumme siitä avoimesti keskenämme. Ihan samalla tavalla kuin muidenkin oireiden kanssa, kuten nyt vaikka miehen ajoittainen unettomuus, ja siitä johtuvat asiat, mikä tahansa kulkutauti joka hetken aikaa rajoittaa tekemisiä ja olemisia.
Mutta joo, meillä on osoittautunut hyväksi muutenkin käytössämme oleva "kikka", eli se minkä päälle parisuhteemme muutenkin perustuu, keskusteluyhteys, ja elämän jakaminen.
On paljon helpompaa ymmärtää ja tukea toista kun ymmärtää häntä, ja pystytään keskustelemaan aiheesta kuin aiheesta. Minä en halua että mieheni kärsii, eikä mieheni halua että minä kärsin. Puolin ja toisin helpotetaan elämässämme toistemme taakkaa, ja kuunnellaan ja tuetaan. Ei se ole sen kummempaa pms:nkään kanssa.
Luulen, että miesten vaikeudet ymmärtää tuota on siinä, että heille on teinistä asti hoettu, että ihminen ei ole hormoniensa orja vaan pystyy hallitsemaan käytöstään. Tämä siitä huolimatta, että on tutkittu tosiasia, että testosteroni lisää aggressiivisuutta ja seksuaalista himoa. Miehillä hormonit eivät vaan saa vaikuttaa käytökseen. Miksi siis miehet eivät odottaisi samaa naisilta?
Jos hormonipäissään oikeasti vahingoittaa muita olemalla esim väkivaltainen tai yliseksuaalinen niin totta ihmeessä asialle pitää tehdä jotain ja pikaisesti. Tekoihinsa voi vaikuttaa, mielialaan on huomattavasti vaikeampi vaikuttaa. Ei kukaan vaadi miehiä sietämään esim väkivaltaa edes pms-oireiselta, ainoastaan sen sietämistä että toinen on järkyttävän pahalla tuulella sen pari pv kuukaudessa.
Ei miehiä haittaa jos naiset ovat pahalla tuulella sen pari päivää kuukaudessa kunhan käyttäytyvät hyvin. Ei pidä hyväksyä henkistäkään välivaltaa.
Kyllä se pahantuulisuuskin vaan tuntuu haittaavan ja poissa tieltä pysymisen ja ymmärtämisen sijaan suuttuvat itsekin kun toinen ei olekaan oma hyväntuulinen itsensä.
Miksi miehen pitäisi tajuta pysyä poissa tieltä, jos nainen ei edes itse tajua mikä vaivaa? Aika paljon on naisia, joilla kierto ei ole niin vakio, että sen voisi kellosta katsoa.
Jos taas nainen itse tietää mistä on kysymys, niin eikö hän voi silloin kontrolloida käytöstään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon vaan miesten puolesta että vaikka kärsimmekin jatkuvasta testosteronimyrskystä niin emme me tavalliset miehet silti saa raivokohtauksia tai vastaavaa nyt ihan säännöllisesti.
Tai ehkä se on juuri se että kun se on jatkuvaa ja tasaista niin opimme kontrolloimaan sitä. Ne miehet jotka eivät opi päätyvät sitten pahoinpitelemään muita kun eivät ole kontrollissa - rikollista se on silti.
Nuorilla miehillä testosteronitasot ovat korkeimmillaan ja heillä on vähän kokemusta niiden kanssa elämisestä. Ei liene sattumaa, että nuoret miehet ovat niitä, jotka eniten ajautuvat väkivaltatilastoihin tai onnettomuuksiin. Koskahan heitä alettaisiin ymmärtää jatkuvan syyllistämisen sijaan?
Mikäs auttaisi? Jarrupiikki tai kemiallinen kastraatio 10 vuodeksi?
Lääketiede voi yrittää etsiä helpotusta tilanteeseen.
Sillä välin on tärkeä tiedostaa mitä käytöksen takana on ja tukea ongelmasta kärsiviä nuoria miehiä nykyisen haukkumisen sijaan.
Pms aika nostaa kaloreiden kulutusta. Osa ketutuksesta on puhdasta nälkää. Anemia voi myös pahentaa oireita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olen sanonut esimiehelle, että kehityskeskustelua ei voida pitää PMS:n aikaan. Koska se mitä PMS:n aikaan ajattelen ja sanon, ei edusta yhtään sitä, mitä oikeasti ajattelen."
No eipä ihme, että työnantajat karttavat nuorten naisten palkkaamista.
Kyllä, koska sairauden tai vamman perusteella karttaminen ja syrjiminen on ok?
Kyse on luotettavuuden puutteesta. Harva on innoissaan palkkaamassa tuurijuoppoakaan vaikka olisi kuinka ammattilainen alallaan. Se, ettei koskaan tiedän koska tulee se päivä, ettei kykenekään töihin tai tulee, mutta tekee mitä sattuu on todella hankala pala monelle työnantajalle. Alkoholismikin on sairaus, jonka perusteella ei saisi syrjiä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä mies haluaa naimisiin kyseisen henkilön kanssa tai yleistäen miksi yksikään mies haluaisi naimisiin kovista PMS oireista kärsivän naisen kanssa?
Koska me ihmiset ollaan kokonaisuuksia eikä se mies itsekään ole täydellinen. Ehkä siinä vaa'an tasapainossa painaa sitten ne muut asiat. Ei asiat ole niin yksiselitteisiä.
Niiden varjolla? Mitä ihmettä.
Tämä muiden naisten väheksyminen on kamalinta naistentaudeissa. Kyllä nainen on susi toiselle naiselle.