Mies päättää kaikesta - muillakin?
Ollaan oltu miehen kanssa yhdessä vajaa 20 vuotta. Nyt, kun ajattelen, niin melkein kaikki on mennyt miehen pillin mukaan: asunnot, asumispaikkakunnat, talonrakennus, lasten hankinnat (suostui kahteen, ei kolmanteen), autojen valinta, ihan kaikki. Jopa lasten harrastukset ovat miehen mieleisiä ja suostuin muuttamaan kaupungista maalle.
Ulkoisesti kaikki on oikein hienosti ja moni kateellinenkin. En edes kehtaa valittaa, vaikka oon niin onneton. En ole saanut päättää elämässä oikein mitään niinkuin olisin halunnut. Ja olisin halunnut tehdä kaiken melkeinpä toisin.
Onko muilla yhtä jääräpäisiä miehiä? Tai oletko jääräpää-vaimon mies?
Oon ennenkin saanut fiksuja vastauksia, joista ollut iloa. Toivottavasti nytkin..
Kommentit (50)
..vaan vain toimintatyyliltään erilainen ihminen kuin ap. Ap sanoo itsekin olevansa hidas, ja mies on nopea. Ihan tyypillinen erilaisuus. Nopea tulee kärsimättömäksi kun hidas hänen melestään aikailee, ja hitaan mielestä nopea jyrää hänet.
Ap:n kannattaisi hankkia vaikka kirjastosta ja luettaa myös miehellään johtamiseen ja työpaikan ihmssuhteisiin liittyviä kirjoja, joissa käsitellään näitä toimintatyylien eroja. Pelkkä tyypillisten toimintatapojen tunnistaminen auttaa usein sietämään erilaisuutta paremmin.
Meillä isoista asioista neuvotellaan yhdessä. En ole ikinä suostunut määräiltäväksi.
vastaavalta kuin itselläni :( Meillä on juuri nyt menossa iso kriisii. Olen toivonut jo monta vuotta toista lasta, naimisiin menoa, paikkakunnan vaihtoa (tällä paikkakunnalla ei ole minulle mitään..ei ystäviä ei mitään, mutta täällä on yritys jossa mies on osakkaana ja johon mies panostaa) ja olen työtön (uskon, että hesassa päin löytäsin paremmin töitä) yms.
Olenkin nyt viimeisten kuukausien aikana tajunnut, että meillä mies päättää kaikesta ja minun pitäisi vain tehdä kuten hän haluaa. MIKSI miehen pitäisi olla se joka kaikesta päättää? Olen tästä jo usein puhunut, kun en saisi enää edes suklaapatukkaa ostaa, kun mies ei sitä halua yms. Mies ei koe, että hän olisi kaikesta päättämässä ja jankkaa, että tässä olisi tehty paljon minun mukaani. Mikä on osittain totta esim. tämän päivän ruuan suhteen mikä on pieni asia kaiken muun rinnalla. En enää tiedä haluanko jäädä tähän suhteeseen ja uhrata omat unelmani tuon miehen vuoksi. Minun pitäisi häntä kannustaa toteuttamaan unelmiaan ja auttaa häntä siinä..palkkioksi saan sen, että hän estää omilla halullaan minulta toisen lapsen, avioliiton yms muita suuria asioita elämässä. Olenkin jo pitkään miettinyt erilleen muuttoa..minulla ei vain ole varaa tehdä sitä, koska olen työtön :( Tuntuu, että alan oleen todella katkera tästä kaikesta hänelle ja tulen pahalle päälle jo pelkästään siitä, että näen mieheni ;( Ehkä minun vain pitäisi päästää mies tästä suhteesta vapaaksi..ei hän ole enää pitkään aikaan osoittanut, että oikeasti rakastaisi ja 100% haluaisi minut. Ei edes lohduta, jos itken =( Anteeksi avautumiseni..tää kaikki on vaan niin vaikeaa :(
Sori, en lukenut koko ketjua.
Elin itse 42 vuotta hyvin itsenäisenä naisena - myös silloisessa liitossani.
Sitten tapasin elämäni miehen, saimme vielä lapsen ja menimme naimisiin.
Tämä mies haluaa - tavalla tai toisella - päättää kaikesta. Välillä se ärsyttää, koska tuntuu että mielipiteilläni ei ole väliä. Korostan nyt, että keittiön vahakangas ostetiin yhdessä - en ostanut sitä yksin. Hän on erittäin tarkka kodin sisutamiseen liittyvissä asioissa (juu - ei ole autotallissa autoja rassaava mies ( :
Toisaalta minusta on ihan mukavaa antaa ohjat toiselle ja leikkiä "heikkoa ja vietävää naista". Olen ollut vahva pärjääjä (kaksi olin lapsen kanssa 7 vuotta eron jälkeen ed.liitosta) niin kauan, että on ihanaa antaa toisen päättää.
Vitsailen asiasta avoimesti: olen ensi kertaa elämässäni tossun alla.
MEillä ei mies ole päättänyt kaikesta. JOs päättäisi, olisin aikoja sitten ottanut eron! Se on henkistä väkivaltaa jos määrää kaikesta.
mutta voisikohan miehesi olla narsisti?
Seurustelin jonkin aikaa narsistimiehen kanssa. Kaikki, siis IHAN kAIKKI piti tehdä miehen päätösten mukaan. Olen muuten erittäin voimakastahtoinen ja itsenäinen, mutta tuossa suhteessa en saanut mitään aikaiseksi. Se mies vaan jyräsi minut. Jäljestäpäin olen lueskellut naristijuttuja ja kaikki tuntuu täsmäävän häneen.
On olemassa kirja Rakastuin narsistiin. Voisit tutustua siihen, jos aihe kiinnostaa sinua.
asiat, onko hän päättänyt myös vain sinua koskevat asiat?
Jos puhe ei tehoa, eikä mies ymmärrä, mä aloittaisin sinuna kylmästi oman elämän niin että päätät omat menosi ja asiasi yksin ja itsenäisesti. Mies mukautukoon tilanteeseen.
Saat nähdä, että status quon järkyttäminen kriisiyttää teidän suhteen, mutta siitä voi seurata jotain hyvääkin.
Itsemurhalla uhkailu on lapsellista ja typerää vallankäyttöä. Älä mene siihen mukaan.
Mies päättää ihan kaiken nykyään. Asunnon, auton, sisustuksen, huonekalut, lemmikit, lapset, vaatteet, ruuat, vapaa-ajantoiminnan, ammatin, harrastukset, raha-asiat, puoluekannan, rokoteasiat siis ihan kaiken.
Minullakin mies päättää kaikesta myös seksistä. Jos asiat menee hyvin voidaan rakastella eli kiristää. Hän ei ole kykenevä keskusteluun ja syyttää kaikesta minua.
Isäni on joskus ihmetellyt äitiäni, joka saattaa vartin miettiä kaupassa, ottaisiko omenia vai appelsiineja. Tai hän voi kahvilassa pitkään miettiä, haluaako teetä vai kahvia. Mutta isot ratkaisut ovat hänelle tosi helppoja. Isäni on aina ihmetellyt, että kun on puhuttu asunnon vaihdosta tms, niin äidilläni on heti ollut mielipide ja uuden asunnon kohdalla on hti tiennyt, pitääkö ostaa vai ei, hän ei tarvitse näihin asioihin juurikaan miettimisaikaa. Ja ei siis kuitenkaan tee mitään hutiloituja päätöksiä.