"Jos kirkko alkaa vihkiä homoseksuaaleja niin se on merkki siitä,

Mutta siinä tapauksessa hän on myös valehtelija väittäessään olevansa rakkaus.

koska hän luonnostaan huolimatta ei halunnut tuhota ihmisiä. Koska hän rakasti heitä. Ja rakastaa. Mutta kuten sanottua se rakkaus ei ole mitään nykyajan lällyrakkautta vaan nimen omaan rakkautta joka voittaa sen vihan jota Jumala tuntee.

Jumala loi miehen ja naisen jotta ihminen voi lisääntyä.



Se että kirkko hyväksyis homoavioliiton niin se on ihmisten tekemä päätös ja he tekisivät vastoin kristinuskon ja Jumalan sanomaa.

koska hän luonnostaan huolimatta ei halunnut tuhota ihmisiä. Koska hän rakasti heitä. Ja rakastaa. Mutta kuten sanottua se rakkaus ei ole mitään nykyajan lällyrakkautta vaan nimen omaan rakkautta joka voittaa sen vihan jota Jumala tuntee.

niin kaikki lapset joutuisivat käymään vuosikausia terapiassa viisi kertaa viikossa.

Jos homoja aletaan vihkimään niin silloin Jumala on puhunut ja kutsuu meitä kaikkia.

että Jumala on hylännyt kirkon". Tällaista kuulin eilen eräässä hengellisessä ohjelmassa. Mitä mieltä olette?

ja Raamatussa selvästi sanotaan että homoseksi on Jumalalle kauhistus. Niin silloin looginen johtopäätös on että ainakin kirkko on hylännyt Jumalan hyväksyessään homosuhteet. Hylkääminen on hiipinyt vähitellen kirkkoon, naispappeus ja eronneitten vihkiminen on jo ajettu läpi eikä juuri kukaan enää pidä niitä luopumuksena.

Valitettavasti tämä johtanee siihen että Jumalakin hylkää kirkon, Hän on kyllä pitkämielinen muttei loputtomasti. Tai jos Hän ei halua hylätä Hän lähettää jonkin ison onnettomuuden rangaistukseksi ja herätykseksi. KUmpi sitten pahempi vaihtoehto?

Mutta pysykää te hereillä jotka näette missä mennään!

Miksi naiset ovat jumalan silmissä vähempiarvoisia kuin miehet eivätkä kelpaa Hänen töihinsä? Miksi homojen rakkaus on Jumalan silmissä huonompaa kuin heteroiden rakkaus? Vaikka Hän on itse jokaisen luonut omaksi kuvakseen...

Luulenpa, että jos Jesseltä kysyttäisiin hän sanoisi nykyään, että "Homot ja femakot on tosi jees". Tosin hän tuskin olisi kristitty: hän oli oman aikansa liberaali.

ja Raamatussa selvästi sanotaan että homoseksi on Jumalalle kauhistus. Niin silloin looginen johtopäätös on että ainakin kirkko on hylännyt Jumalan hyväksyessään homosuhteet. Hylkääminen on hiipinyt vähitellen kirkkoon, naispappeus ja eronneitten vihkiminen on jo ajettu läpi eikä juuri kukaan enää pidä niitä luopumuksena.

Valitettavasti tämä johtanee siihen että Jumalakin hylkää kirkon, Hän on kyllä pitkämielinen muttei loputtomasti. Tai jos Hän ei halua hylätä Hän lähettää jonkin ison onnettomuuden rangaistukseksi ja herätykseksi. KUmpi sitten pahempi vaihtoehto?

Mutta pysykää te hereillä jotka näette missä mennään!

Kyllä ne vanhat ukot ihan itse äänestävät että mitä tehdään.

mutta haluaa heidän tietävän paikkansa: homot selibaattiin ja naiset miehille alamaisiksi.

Jumalanhan piti olla rakkaus.

Kysymys on siitä millainen on se Jumala joka päättää meidän ikuisuudestamme. Hän on kiivas ja mustasukkainen Jumala joka vaatii täydellistä omistautumista hänelle ja hänen tahdolleen. Sellaista on Jumalan rakkaus että hän vaatii verta jokaisesta rikkomuksesta. Siksihän juuri Jeesus kuoli että ihmisillä voisi olla edes joku mahdollisuus pärjätä Jumalan kanssa. Jumalan rakkaus on hurjaa ja pelottavaa, turvallista se on vain niille jotka ovat piiloutuneet Kristuksen uhrin taakse.

Tuskinpa siis Jumalakaan.

Ja mielipide: jos kirkko hyväksyy homot, se on merkki siitä että taas yhdestä kirkon harrastamasta systemaattisesta sorrosta on viimeinkin päästy ja että oli jo aikakin.

Olisiko Jumala tosiaan sitä mieltä, että täällä olisi edelleen elettävä täysin sen mukaan miten elettiin joskus 2000 vuotta sitten.



Tuntuu aivan käsittämättömältä ajatukselta.

vaan kuvittelee voivansa itse määritellä mitä rakkaus on ja miten ihmisten tulee elää. Tajuamatta että he kuitenkin lankeavat juuri tämän Jumalan käsiin voimatta siihen mitenkään itse vaikuttaa.

Jos haluan solmia suhteen jonkun suuremman ihmisjoukon kanssa, onko se OK? Jos tunnen rakkautta naapurin vanhaa sonnia kohtaan, pitäisikö meidät vihkiä?

Mutta siinä tapauksessa hän on myös valehtelija väittäessään olevansa rakkaus.



Jos meillä olisi kiivas ja mustasukkainen isä tai äiti joka vaatii täydellistä omistautumista hänelle ja hänen tahdolleen, ja jonka hurja ja pelottava rakkaus on turvallista vain niille hänen lapsistaan jotka piileskelevät, koska hän vaatii verta ja kuolemaa jokaisesta rikkomuksesta, hän päätyisi ennen pitkää vankilaan. Hän ei saisi mitaleita äitien- tai isänpäivänä, eikä hänestä ei kirjoitettaisi ylistyspuheita että siinäpä vasta todellista rakkautta, vaan sanottaisiin että kauhea kotityranni.

Kuinka kätevää.

Eikö kirkko ole se instituutio, joka kerää rahat ihmisiltä ja omistaa paljon kiinteistöjä ym..? Ja Jumala ehkä olisi kaikkinainen rakkaus ja hyväksyntä, jota ei rajoita ahdasmieliset ja byrokraattiset kirkon rakennelmat.