Onko ensisijainen oletus, että ylioppilaat jatkavat yliopistoon?

Kamalaa, kun olen valmistunut sekä AMK:sta että yliopistosta! Eihän tässä tiedä, onko sitä AV-mammojen mielestä yhteiskunnan pohjasakkaa ja suorittavaa työtä tekevä helposti korvattava hölmö (=amkilainen) vaiko yhteiskunnan huipulla oleva lahjakas ja hyväpalkkainen akateeminen ihminen (=yliopistolainen). 😂

Tämä palsta on ihan hirveä, kaikki koulutukseen liittyvät keskustelut täällä pitäisi kieltää.

Vierailija kirjoitti:

Ei.

Ammattikorkea on hyvä vaihtoehto, koska sieltä valmistuneet työllistyvät useimmiten.

Työantajat ovat alkaneet arvostaa AKK:a opiskelujen työelämälähtöisyyden vuoksi.

PAlkatkin ovat, toki alasta riippuen, hyvät.

AMK:sta valmistutaan toimihenkilöksi

Yliopistosta valmistutaan ylemmäksi toimihenkilöksi

Noin yleistäen. Toki on poikkeuksia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uliopisto on naisille. Miehet menevät teknilliseen korkeakouluun tai amk:hon

Kaikkia miehiä, kuten mua, ei ees kiinnosta mikään teknillinen korkeakoulu tai ammattikorkeakoulu.

T: kieltenopiskelija Helsingin yliopistosta

Totta, sama miulla. Pääaine historiallis-kielitieteellisessä.

Toivottavasti et oo sivari, hintti tai muuten virhee.

Mitäs noi edellä mainitsemani asiat nyt siihen liittyy? Pääosin kieltenopiskelijat on naisia ainakin Helsingissä. Ja mua kiinnostaa historia kans sillä oon menossa historian valinnaisainekokeeseen tulevana keskiviikkona. Mua kiinnostaa tällä hetkellä sukututkimus ja saada lisää tietoa viime kesänä edesmenneen iskän puolen mummon alunperin Virosta kotoisin olevan äidin perheestä siellä Virossa ja elokuussa jonain viikonloppuna käynkin käymässä päiväristeilyllä Tallinnassa ja meen kysymään viroksi lisää tietoa siitä mun edesmenneen isoisoäidin perheestä. Suomenkielisistä lähteistä kun ei oo löytynyt tähän mennessä mitään tietoa siitä. Mun iskän puolen nykyään muistisairas 93-vuotias ukki on ollut tosi pitkään meijän sukuseuran puheenjohtaja ja me lapsenlapsetkin ollaan käyty sukuseuran kokouksissa, vaikka ne on ollutkin hyvin tylsiä meijän mielestä sillon pienenä.

En kyllä lähtökohtaisesti hae tai ole hakematta johonkin koulutusohjelmaan vaan sen takia, kuinka paljon siinä on naisia tai seksuaalivähemmistöjen edustajia. Ihmisiä me kaikki kuitenkin loppupeleissä ollaan.

T: se jonka viestiä lainasit

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se yliopisto olw kaikkien toive. Kaikki ei vain pääse sinne.

Ei ollut minun toive. Olin ihan uupunut jo lukio-opinnoista, ja tajusin, että en ehkä selviä yliopistosta siinä tilanteessa. Hain ammattikorkeakouluun ja se on ollut minulle oikea tie. Voi olla, että haen vielä joskus yliopistoonkin, mutta ei se ole itsetarkoitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös lukio ole nimenomaan yliopistoon valmistava oppilaitos? Lähipiirissä kaikki jotka on käyny lukion on myös menny yliopistoon.

Ovatko kaikki tietämäsi AMK:n käyneet menneet siis sinne amiksen kautta, jättämällä lukion väliin?

Tässä taidettiin kysyä vain yliopistoon menosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei.

Ammattikorkea on hyvä vaihtoehto, koska sieltä valmistuneet työllistyvät useimmiten.

Työantajat ovat alkaneet arvostaa AKK:a opiskelujen työelämälähtöisyyden vuoksi.

PAlkatkin ovat, toki alasta riippuen, hyvät.

AMK on sama kuin opistot ennen eli sieltä tulee suorittavan portaan väkeä.

Pitäisiköhän sinun vähän päivittää tietojasi 😂

Miksi? Oletko koskaan lukenut AMK-lakia? Tai verrannut opistotasoisen sairaanhoitajan ja AMK-sairaanhoitajan osaamisperusteita?

AMK on suorittavan portaan opinahjo eli sieltä tulee tekijöitä ja työnjohtajia, yliopistosta tulee sitten pomoja. Tradenomin alkupalkka on vähän yli 2600 e/kk, kauppatieteiden maisterin 4700 e/kk.

En oikein keksi, mistä edes aloittaisin vastaamisen. Muutama pointti:

- Mitä vikaa suorittavassa työssä on?

- Ajattelutapasi on mustavalkoinen. Tunnen paljon AMK:ista valmistuneita, jotka ovat pomoja tai yrittäjiä.

- Mitä väliä alkupalkalla on? Se ei välttämättä edes korreloi tulevan urakehityksen kanssa.

- Oletko tullut ajatelleeksi, että tradenomeja, kuten ekonomeja, on eri suuntauksilla? Vertaapa vaikka taloushallinnon tradenomin ja markkinointiekonomin tieto- ja taitotasoa, yllätyt.

- Yliopistosta tulee asiantuntijoita eri aloille, osa jää myös yliopistolle. Aika harva ihminen varmasti menee yliopistoon ajatuksella "haluan pomoksi".

Ajattelutapasi kertoo epäkypsyydestä ja pyrkyryydestä.

Mistä luit, että minusta suorittavassa työssä olisi jotain vikaa - se on sinulla itselläsi perusolettamuksena, koska minä kirjoitin vain siitä, että AMK:sta valmistutaan suorittavaan työhön.

Minä tunnen runsaasti AMK:sta valmistuneita duunareita ja kansakoulupohjaisia yrittäjiä, joten tasoissa ollaan.

Tiedän, että tradenomeilla ja kauppatieteiden maistereilla (harvaa enää kertoo olevansa ekonomi) on hyvinkin erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja, mutta fakta nyt sattuu olemaan se, että yliopistossa annetaan aivan toisenlainen tieto- ja taitopohja kuin AMK:ssa. Harva tradenomi työllistyy maistereiden tehtäviin, päinvastoin tapahtuu useinkin.

Yliopistoista tulee asiantuntijoita, AMK:sta niitä, joita johdetaan sillä asiantuntemuksella.

Ajattelutapani sattuu kertomaan suomalaisesta koululaitoksesta. Jokaiselle on paikkansa eli jos tavoite ei ole korkealla, AMK riittää varsin hyvin ja silläkin koulutuksella voi elää ihan yhtä tyytyväisenä kuin muinoin opistotutkinnolla.

Mistä näitä tyyppejä oikein tulee?

Kuinka huono itsetunto pitää olla, että leveilee jollain yliopistotutkinnolla?

Yliopistoon pääsee koulutettu apinakin, sieltä valmistuminen ei tarkoita YHTÄÄN mitään. Eikä myöskään se onko valmistunut AMK:sta vai onko valmistunut ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei.

Ammattikorkea on hyvä vaihtoehto, koska sieltä valmistuneet työllistyvät useimmiten.

Työantajat ovat alkaneet arvostaa AKK:a opiskelujen työelämälähtöisyyden vuoksi.

PAlkatkin ovat, toki alasta riippuen, hyvät.

AMK:sta valmistutaan toimihenkilöksi

Yliopistosta valmistutaan ylemmäksi toimihenkilöksi

Noin yleistäen. Toki on poikkeuksia

Olisikohan se juuri syy siihen, miksi Suomessa on niin surkeaa johtamista? Yliopistosta ja kauppakorkeasta tullaan henkselit paukkuen "johtamaan" suorittavan työn tekijöitä ilman mitään ymmärrystä siitä, mitä työ tarkoittaa.

Ehkä oletuksena kolmannelle asteelle. Eli ammattikorkeaan tai yliopistoon.

Mielestäni lukio ja ammattikoulu pitäisi yhdistää yhdeksi asteeksi jonka sisällä aletaan suuntautua eri aloille. Toisin sanoen, tänä lukio-ammattikoulu-aikana voisi jokainen kokeilla haluaako sittenkin ennemmin olla enemmän käsityöammatissa kuin lakialalla, ja niin edelleen. Mutta jokaiselle se sama perussivistävä opetus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei.

Ammattikorkea on hyvä vaihtoehto, koska sieltä valmistuneet työllistyvät useimmiten.

Työantajat ovat alkaneet arvostaa AKK:a opiskelujen työelämälähtöisyyden vuoksi.

PAlkatkin ovat, toki alasta riippuen, hyvät.

AMK:sta valmistutaan toimihenkilöksi

Yliopistosta valmistutaan ylemmäksi toimihenkilöksi

Noin yleistäen. Toki on poikkeuksia

Olisikohan se juuri syy siihen, miksi Suomessa on niin surkeaa johtamista? Yliopistosta ja kauppakorkeasta tullaan henkselit paukkuen "johtamaan" suorittavan työn tekijöitä ilman mitään ymmärrystä siitä, mitä työ tarkoittaa.

Mielestäni on todella omituista että voi opiskella suoraan "johtamaan" yhtään mitään.

Riippuu siitä, mikä kiinnostaa ja millaista työtä haluaa tehdä. Jos haluaa esim. lääkäriksi, juristiksi tai opettajaksi, on pakko mennä nimenomaan yliopistoon. Mikäli tavoitteena puolestaan on vaikka sairaanhoitajan tai kätilön ammatti, on ainoa vaihtoehto AMK. Sen sijaan mm. tietojenkäsittelyä, konetekniikkaa ja kaupallista alaa voi opiskella molemmissa.

Omassa tuttavapiirissäni lähes kaikki ovat käyneet lukion, ja näistä sitten jako yliopisto/AMK ehkä noin puolet ja puolet. Valmistumisen jälkeen on työskennelty moninaisissa tehtävissä, ei todellakaan voi sanoa että akateemiset johtaa ja AMK:laiset suorittaa. Paljon on esimiesasemassa olevia AMK-taustaisia, tiedänpä jopa yhden jolla ei ole edes lukiokoulutusta, yo:sta puhumattakaan. Isossa yrityksessä IT-alalla. Molemmista ryhmistä löytyy myös pudokkaita, jotka vähän jotain töitä ovat yritelleet mutta näin nelikymppisinä ovat päätyneet joko kotiäideiksi, työkyvyttömyyseläkkeelle tai suorittaviin hanttihommiin (viimeksi mainitulla muuten kaksi akateemista tutkintoa). 

Palkoista karkeasti, oma palkkani on n. 5000e/kk (AMK-koulutus) ja suurin osa niin akateemisista kuin AMK-tutuistanikin ansaitsee vähemmän. Lähinnä DI:stä ja insinööreistä osa (valitettavasti ne miehet yleensä) tienaa selkeästi enemmän, sekä pari juristia ja yksi lääkäri uskoisin. 

Meiltä suurin osa meni AMK:hon. Johtui varmaan ainakin osittain siitä, että AMK oli samalla paikkakunnalla, lähin yliopisto puolestaan useamman tunnin matkan päässä.

Minusta ennemminkin tuntuu, että nykyään arvostetaan enemmän AMK:ta, koska se koetaan käytännönläheiseksi ja oikeasti työelämälähtöiseksi, yliopisto puolestaan liian tieteelliseksi ja teoreettiseksi. Sinänsä hassua ajatella kummallakaan tavalla, jokainen pyrkiköön sinne minne itse haluaa.

Tähän vaikuttaa perhetausta. Olen itse yliopiston käynyt. Samoin lasteni isä. Suvussamme suurin osa on. Lasteni isä on omassa suvussaan jo neljäs sukupolvi yliopiston käyneitä. Silloin, kun ukkinsa opiskeli, se ei ollut vielä ollenkaan yleistä. Lapseni ovat pärjänneet koulussa todella hyvin ja meillä arvostetaan koulunkäyntiä. Nyt kun vanhin haki opiskelemaan, hän haki vain eri yliopistoihin. Emme ole pyrkineet vaikuttamaan mihin hakee, joten oli mielenkiintoista huomata, ettei tämä lapsi pitänyt muuta kuin yliopistoa edes vaihtoehtona.

Vierailija kirjoitti:

Omassa tuttavapiirissäni lähes kaikki ovat käyneet lukion, ja näistä sitten jako yliopisto/AMK ehkä noin puolet ja puolet. Valmistumisen jälkeen on työskennelty moninaisissa tehtävissä, ei todellakaan voi sanoa että akateemiset johtaa ja AMK:laiset suorittaa. Paljon on esimiesasemassa olevia AMK-taustaisia, tiedänpä jopa yhden jolla ei ole edes lukiokoulutusta, yo:sta puhumattakaan. Isossa yrityksessä IT-alalla. Molemmista ryhmistä löytyy myös pudokkaita, jotka vähän jotain töitä ovat yritelleet mutta näin nelikymppisinä ovat päätyneet joko kotiäideiksi, työkyvyttömyyseläkkeelle tai suorittaviin hanttihommiin (viimeksi mainitulla muuten kaksi akateemista tutkintoa). 

Palkoista karkeasti, oma palkkani on n. 5000e/kk (AMK-koulutus) ja suurin osa niin akateemisista kuin AMK-tutuistanikin ansaitsee vähemmän. Lähinnä DI:stä ja insinööreistä osa (valitettavasti ne miehet yleensä) tienaa selkeästi enemmän, sekä pari juristia ja yksi lääkäri uskoisin. 

Oletteko kovin nuoria? 5000e ei ole it-alalla mikään iso palkka. Tienaan ilman alaisuna hieman yli sen ja mieheni tuplasti tuon.

Vierailija kirjoitti:

Tähän vaikuttaa perhetausta. Olen itse yliopiston käynyt. Samoin lasteni isä. Suvussamme suurin osa on. Lasteni isä on omassa suvussaan jo neljäs sukupolvi yliopiston käyneitä. Silloin, kun ukkinsa opiskeli, se ei ollut vielä ollenkaan yleistä. Lapseni ovat pärjänneet koulussa todella hyvin ja meillä arvostetaan koulunkäyntiä. Nyt kun vanhin haki opiskelemaan, hän haki vain eri yliopistoihin. Emme ole pyrkineet vaikuttamaan mihin hakee, joten oli mielenkiintoista huomata, ettei tämä lapsi pitänyt muuta kuin yliopistoa edes vaihtoehtona.

Juu, olen huomannut että AMK:ssa on huomattavasti enemmän ns. duunarien lapsia kuin yliopistossa.

AMK:ssa on paljon myös ammattikoulun kautta sinne tulleita, yliopistossa puolestaan hyvin vähän. Mistäköhän johtuu? Eivätkö ammattikoululaiset ehkä tiedä niin yleisesti, että myös heillä on mahdollisuus pyrkiä yliopistoon vai onko amiksessa enemmän sellaista porukkaa, jota ei kiinnosta niin tieteellinen ja teoreettinen opiskelu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa tuttavapiirissäni lähes kaikki ovat käyneet lukion, ja näistä sitten jako yliopisto/AMK ehkä noin puolet ja puolet. Valmistumisen jälkeen on työskennelty moninaisissa tehtävissä, ei todellakaan voi sanoa että akateemiset johtaa ja AMK:laiset suorittaa. Paljon on esimiesasemassa olevia AMK-taustaisia, tiedänpä jopa yhden jolla ei ole edes lukiokoulutusta, yo:sta puhumattakaan. Isossa yrityksessä IT-alalla. Molemmista ryhmistä löytyy myös pudokkaita, jotka vähän jotain töitä ovat yritelleet mutta näin nelikymppisinä ovat päätyneet joko kotiäideiksi, työkyvyttömyyseläkkeelle tai suorittaviin hanttihommiin (viimeksi mainitulla muuten kaksi akateemista tutkintoa). 

Palkoista karkeasti, oma palkkani on n. 5000e/kk (AMK-koulutus) ja suurin osa niin akateemisista kuin AMK-tutuistanikin ansaitsee vähemmän. Lähinnä DI:stä ja insinööreistä osa (valitettavasti ne miehet yleensä) tienaa selkeästi enemmän, sekä pari juristia ja yksi lääkäri uskoisin. 

Oletteko kovin nuoria? 5000e ei ole it-alalla mikään iso palkka. Tienaan ilman alaisuna hieman yli sen ja mieheni tuplasti tuon.

Emme ole nuoria vaan nelikymppisiä. IT-alalla on kovat palkat, mutta monella muulla alalla 5000 on varsin hyvä ansio. Nuo tuntemani DI:t ja insinöörit ovat juuri niitä tuttujani jotka IT-alalla tienaavat reilusti enemmän, noin 7000-8000 (ilman alaisia). Kymppitonni alkaa olemaan aika kova palkka jo silläkin puolella, joten en nyt ihan sitä normalisoisi. 

Se fakta, että ammattikorkeakoulusta valmistuu suorittavaa porrasta ja keskijohtoa on sen oppilaitoksen ja koulun tarkoitus. Se ei todellakaan tee tutkinnosta huonoa. Samoin kuin ammattikorkeakoulusta valmistuu tiettyyn tehtävään.

Miksi amk keskustelut menevät aina tähän jankkaamiseen, jossa siitä yritetään tehdä identtinen yliopiston kanssa...