Miehen veljet ja sukulaiset eivät pidä yhtä, kukaan ei heidän perheessään auta
Olen kummissani seurannut miehen perheen (3 sisarusta) touhua. Kaikki ovat ihan hirmu itsekkäitä.
Missään elämän touhussa ja vaiheessa ei ole koskaan voinut luottaa miehen veljien apuun. On yritetty pyydellä sisarusten ja lasten myötä serkkujen yhteisiä juttuja, mutta ketään muuta ei kiinnosta mikään muu kuin oleminen.
Kertaakaan 15v aikana eivät ole tulleet edes yhdeksi päiväksi auttamaan lasten kanssa, rakentamaan taloa (huom, edes yhtenä päivänä avuksi!) tai mökkityömaalle talkoisiin. Siis huom. 3 tunnin talkoisiin. Ollaan kuin ei edes tiedettäisi että joku sisaruksista rakentaa taloa tai mökkiä 🤨 Ei kysytä viesteillä joko on valmis, tai miten on mennyt. Ollaan kuin oltaisiin ilmaa.
Kateellisena seurataan mm naapureita ja kaverien perheitä joissa serkut saa leikkiä yhdessä monta kertaa kuukaudessa, ja aikuiset auttavat toisiaan.
Jokin on mennyt tämän perheen jo aikuisten lasten kasvatuksessa pahasti pieleen. Itsekeskeisiä, omaan napaan tuijottajia. Minä minä minun elämä ja lomat. Miehen äiti sukurakas, mutta isän puoleltako peritty tälläinen EVVK-käytös.
Kokemuksia?
Joo, ja olemme tarjoutuneet auttamaan ja yhteisiin tekemisiin. Meissä ei ole vikaa. Tämä on laajasti koko perheen tapa että vanhemmat eivät auta, eivät edellytä että lapset auttavat toisiaan, ja se periytyy varmasti myös heidän lapsilleen
Kommentit (81)
Olisi mielenkiintoista kuulla näiden sukulaisten näkemykset ap:n perheiden vaatimuksiin. Kuinka tiuhaan näitä oikeasti tulee jne.
Talkoilu on ihan perinne, ja kovasti katoamassa. Meillä on aina jeesattu puolin ja toisin, miehen puolella odotetaan yksipuolista auttamista.
He eivät aikoinaan auttaneet lastenlastensa kanssa, joten pärjäävät nyt pensasaitoineen ilman minua.
Oma äiti auttoi lasteni kanssa ja hänen kuoltuaan teen saman sisarilleni ja ystävälle, jonka vanhemmat mieluummin dokaavat kuin auttavat. Itse tykkään touhuta lasten kanssa joten homma ei ole mulle pakkopulla. Ei oo vaikeeta ottaa lenkille mukaan kärryissä, että toinen saa levätä 1,5 tuntia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulaiset eivät ole mitään ilmaistyövoimaa!
Mikä funktio on perheellä, joka ei pidä yhtä? Miksi Te olette hankkineet 2-3 lasta, jotka on kasvatettu näin, että ovat aikuisena kuin ilmaa toisilleen? Kasvatus on epäonnistunut ja pahasti, olette kenties eronneet? Opettaneet lapsille että tapa kommunikoida sisaruksia kohtaan on välinpitämätön?
Olen niin onnellinen että meidän lapset ovat jo nyt ihan pieninä omaksuneet mallin auttamisesta ja siitä mitä perhe oikeasti ja terveellä tavalla merkitsee.
Perhe auttaa tiukan paikan tullen 🙂
Perhe ovat ne lähimmät ihmiset, joiden kanssa jaetaan ilo esim rakennusprojektista 🥰 Vanhemmat, sisarukset ja lapset
En tiedä, mutta täytyy kyllä sanoa, että minä ja sisareni ollaan, kuin yö ja päivä. Täysin vastakohdat ja täysin eri puusta veistettyjä. Ei tulla kovin hyvin toimeen, sellaiset viileät ja peruskohteliaat välit. Kyse ei ole mistään kasvatuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista kuulla näiden sukulaisten näkemykset ap:n perheiden vaatimuksiin. Kuinka tiuhaan näitä oikeasti tulee jne.
Ap on joku hullu perhe on paras -kohkaaja, joka olettaa, että kun on perhettä, niin voi käyttää ilmaisena työvoimana "hyvää hyvyyttään".
Olen vähän harmitellut samaa. En tosin edes yrittänyt saada ketään auttamaan meidän talon rakentamisessa, mutta tosiaan kukaan ei ole edes viesteillä kysynyt miten menee.
Miehen siskot on mukavia, mutta eivät läheisiä. Nähdään lasten synttäreillä, ehkä jouluna ja joskus kesällä kerran. Sekin on toki paljon, mutta paljon väkinäisempää kuin monella muulla tuntemallani perheellä. Tällä hetkellä miehen sisko on anopin ja apen luona lastensa kanssa, ja silloin siellä ei saa käydä muut.
Tämä on siis tyyli heillä, ja minusta se on kurjaa. Oma sukuni ei ole yhtään parempi sekään. Ehdotin viime syksynä, että jos pidettäisiin meidän talossa maalaustalkoot niin, että päivän aikana on hyvää ruokaa ja juomaa ja kuunnellaan musiikkia ja maalataan. Olisin hakenut meille ja vienyt kotiin. Ei onnistunut 😞
Palkattiin ammattilainen sitten ja varmasti jälki oli parempaa, ei siinä. Mutta ei meidänkään raksalla kukaan sukulainen käynyt. Naapurit piipahteli riesaksi asti 🙈 Mutta samalla tultiin tutuiksi ja on mukavaa asua täällä.
Mulla ja mun miehellä on molemmilla just tollaset etäiset ja tylyt suvut. Mitään apua ei koskaan ole tullut, yleensä eivät ota edes yhteyttä, vaan kaikki on meidän varassa. Vuosi vuodelta etäännytään niistä aina vain kauemmaksi ja ehkä tulee vielä sekin päivä, että yhteys katkeaa kokonaan. No, eipä se suuri menetys olisi, kun hädin tuskin nähdään niitä nytkään.
Siis en yrittänyt saada ketään miehen puolelta apuun raksalle. Korjaus ekaan kappaleeseen.
Nmr. 46
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän harmitellut samaa. En tosin edes yrittänyt saada ketään auttamaan meidän talon rakentamisessa, mutta tosiaan kukaan ei ole edes viesteillä kysynyt miten menee.
Miehen siskot on mukavia, mutta eivät läheisiä. Nähdään lasten synttäreillä, ehkä jouluna ja joskus kesällä kerran. Sekin on toki paljon, mutta paljon väkinäisempää kuin monella muulla tuntemallani perheellä. Tällä hetkellä miehen sisko on anopin ja apen luona lastensa kanssa, ja silloin siellä ei saa käydä muut.
Tämä on siis tyyli heillä, ja minusta se on kurjaa. Oma sukuni ei ole yhtään parempi sekään. Ehdotin viime syksynä, että jos pidettäisiin meidän talossa maalaustalkoot niin, että päivän aikana on hyvää ruokaa ja juomaa ja kuunnellaan musiikkia ja maalataan. Olisin hakenut meille ja vienyt kotiin. Ei onnistunut 😞
Palkattiin ammattilainen sitten ja varmasti jälki oli parempaa, ei siinä. Mutta ei meidänkään raksalla kukaan sukulainen käynyt. Naapurit piipahteli riesaksi asti 🙈 Mutta samalla tultiin tutuiksi ja on mukavaa asua täällä.
Miten joku kehtaa ihan pokkana kysyä sukulaisia koko päiväksi maalaustalkoisiin ruokapalkalla?
Itse en jaksa yhtään näitä talkooihmisiä jotka tarvitsevat apua ihan kaikkeen mahdolliseen. Miksi pitää ottaa itselleen töitä joista ei sitten selviydykään yksin? Sukuun ja ystäviin voi pitää yhteyttä muutenkin kuin kerjäämällä apua. Mutta eivät nämä ihmiset yhteydenpidosta välitäkään vaan ilmainen työvoima taitaa olla se juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän harmitellut samaa. En tosin edes yrittänyt saada ketään auttamaan meidän talon rakentamisessa, mutta tosiaan kukaan ei ole edes viesteillä kysynyt miten menee.
Miehen siskot on mukavia, mutta eivät läheisiä. Nähdään lasten synttäreillä, ehkä jouluna ja joskus kesällä kerran. Sekin on toki paljon, mutta paljon väkinäisempää kuin monella muulla tuntemallani perheellä. Tällä hetkellä miehen sisko on anopin ja apen luona lastensa kanssa, ja silloin siellä ei saa käydä muut.
Tämä on siis tyyli heillä, ja minusta se on kurjaa. Oma sukuni ei ole yhtään parempi sekään. Ehdotin viime syksynä, että jos pidettäisiin meidän talossa maalaustalkoot niin, että päivän aikana on hyvää ruokaa ja juomaa ja kuunnellaan musiikkia ja maalataan. Olisin hakenut meille ja vienyt kotiin. Ei onnistunut 😞
Palkattiin ammattilainen sitten ja varmasti jälki oli parempaa, ei siinä. Mutta ei meidänkään raksalla kukaan sukulainen käynyt. Naapurit piipahteli riesaksi asti 🙈 Mutta samalla tultiin tutuiksi ja on mukavaa asua täällä.
Miten joku kehtaa ihan pokkana kysyä sukulaisia koko päiväksi maalaustalkoisiin ruokapalkalla?
Kysytkö sä tosissasi??
Itse varmaan oletat saavasi kutsun tupareihin, jossa on totta kai huomioitava SINUT ja SINUN ruokavaliosi. Punainen matto myös olisi kiva, koska olet niin tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulaiset eivät ole mitään ilmaistyövoimaa!
Mikä funktio on perheellä, joka ei pidä yhtä? Miksi Te olette hankkineet 2-3 lasta, jotka on kasvatettu näin, että ovat aikuisena kuin ilmaa toisilleen? Kasvatus on epäonnistunut ja pahasti, olette kenties eronneet? Opettaneet lapsille että tapa kommunikoida sisaruksia kohtaan on välinpitämätön?
Olen niin onnellinen että meidän lapset ovat jo nyt ihan pieninä omaksuneet mallin auttamisesta ja siitä mitä perhe oikeasti ja terveellä tavalla merkitsee.
Perhe auttaa tiukan paikan tullen 🙂
Perhe ovat ne lähimmät ihmiset, joiden kanssa jaetaan ilo esim rakennusprojektista 🥰 Vanhemmat, sisarukset ja lapset
Eroamisella ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.
T: Eronnut äiti, jonka lapsilla on hyvät, läheiset välit sekä toisiinsa, minuun, mieheeni, isäänsä ja isän vaimoon sekä molemman puolen isovanhempiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän harmitellut samaa. En tosin edes yrittänyt saada ketään auttamaan meidän talon rakentamisessa, mutta tosiaan kukaan ei ole edes viesteillä kysynyt miten menee.
Miehen siskot on mukavia, mutta eivät läheisiä. Nähdään lasten synttäreillä, ehkä jouluna ja joskus kesällä kerran. Sekin on toki paljon, mutta paljon väkinäisempää kuin monella muulla tuntemallani perheellä. Tällä hetkellä miehen sisko on anopin ja apen luona lastensa kanssa, ja silloin siellä ei saa käydä muut.
Tämä on siis tyyli heillä, ja minusta se on kurjaa. Oma sukuni ei ole yhtään parempi sekään. Ehdotin viime syksynä, että jos pidettäisiin meidän talossa maalaustalkoot niin, että päivän aikana on hyvää ruokaa ja juomaa ja kuunnellaan musiikkia ja maalataan. Olisin hakenut meille ja vienyt kotiin. Ei onnistunut 😞
Palkattiin ammattilainen sitten ja varmasti jälki oli parempaa, ei siinä. Mutta ei meidänkään raksalla kukaan sukulainen käynyt. Naapurit piipahteli riesaksi asti 🙈 Mutta samalla tultiin tutuiksi ja on mukavaa asua täällä.
Miten joku kehtaa ihan pokkana kysyä sukulaisia koko päiväksi maalaustalkoisiin ruokapalkalla?
Kysytkö sä tosissasi??
Itse varmaan oletat saavasi kutsun tupareihin, jossa on totta kai huomioitava SINUT ja SINUN ruokavaliosi. Punainen matto myös olisi kiva, koska olet niin tärkeä.
Kyllä. Kysyn tosissani.
Sinun tupareihisi en halua, mutta kyllä minun tuttavapiirissäni kutsutaan tupareihin puolin ja toisin. Tarjoilut kuuluvat asiaan ja erikoisruokavaliot huomioidaan. Kukaan ei oleta muiden tekevän mitään työtä kutsun "ansaitakseen" eikä laskua lähetetä perään. Mutta me arvostammekin ihmissuhteita, emme kerjää ilmaista työvoimaa.
Näyttää olevan itsekkäiden ihmisten kokoontumisajot käynnissä. AP:lle neuvoksi; että et(te) auta näitä muitakaan yhtään mitenkään, vaikka mikä hätätilanne olisi, ettekä pidä yhteyttä, jos hekään eivät pidä. Joulukortti riittää.
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän harmitellut samaa. En tosin edes yrittänyt saada ketään auttamaan meidän talon rakentamisessa, mutta tosiaan kukaan ei ole edes viesteillä kysynyt miten menee.
Miehen siskot on mukavia, mutta eivät läheisiä. Nähdään lasten synttäreillä, ehkä jouluna ja joskus kesällä kerran. Sekin on toki paljon, mutta paljon väkinäisempää kuin monella muulla tuntemallani perheellä. Tällä hetkellä miehen sisko on anopin ja apen luona lastensa kanssa, ja silloin siellä ei saa käydä muut.
Tämä on siis tyyli heillä, ja minusta se on kurjaa. Oma sukuni ei ole yhtään parempi sekään. Ehdotin viime syksynä, että jos pidettäisiin meidän talossa maalaustalkoot niin, että päivän aikana on hyvää ruokaa ja juomaa ja kuunnellaan musiikkia ja maalataan. Olisin hakenut meille ja vienyt kotiin. Ei onnistunut 😞
Palkattiin ammattilainen sitten ja varmasti jälki oli parempaa, ei siinä. Mutta ei meidänkään raksalla kukaan sukulainen käynyt. Naapurit piipahteli riesaksi asti 🙈 Mutta samalla tultiin tutuiksi ja on mukavaa asua täällä.
Hehheh..näen sieluni silmin talkoolaisten maalaavan teidän taloa 7m korkeudessa heiluvien ja talkoolaisten itse köhäämien tikkaiden kanssa ja tietysti ilman turvavaljaita ja telineitä, hyvän juomatarjoilun jälkeen, pienessä sievässä, hyvää musiikkia kuunnellen.
Olisi kannattanut kertoa, että oli tilattu valmiiksi ambulanssi ja lääkärihelikopteri ja tietysti korkein mahdollinen tapaturmavakuutus.
Vierailija kirjoitti:
Näyttää olevan itsekkäiden ihmisten kokoontumisajot käynnissä. AP:lle neuvoksi; että et(te) auta näitä muitakaan yhtään mitenkään, vaikka mikä hätätilanne olisi, ettekä pidä yhteyttä, jos hekään eivät pidä. Joulukortti riittää.
Kuulostat aika itsekkäältä, kun haluat katkaista välit kun muut eivät halua tehdä sinulle töitä ilman palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän harmitellut samaa. En tosin edes yrittänyt saada ketään auttamaan meidän talon rakentamisessa, mutta tosiaan kukaan ei ole edes viesteillä kysynyt miten menee.
Miehen siskot on mukavia, mutta eivät läheisiä. Nähdään lasten synttäreillä, ehkä jouluna ja joskus kesällä kerran. Sekin on toki paljon, mutta paljon väkinäisempää kuin monella muulla tuntemallani perheellä. Tällä hetkellä miehen sisko on anopin ja apen luona lastensa kanssa, ja silloin siellä ei saa käydä muut.
Tämä on siis tyyli heillä, ja minusta se on kurjaa. Oma sukuni ei ole yhtään parempi sekään. Ehdotin viime syksynä, että jos pidettäisiin meidän talossa maalaustalkoot niin, että päivän aikana on hyvää ruokaa ja juomaa ja kuunnellaan musiikkia ja maalataan. Olisin hakenut meille ja vienyt kotiin. Ei onnistunut 😞
Palkattiin ammattilainen sitten ja varmasti jälki oli parempaa, ei siinä. Mutta ei meidänkään raksalla kukaan sukulainen käynyt. Naapurit piipahteli riesaksi asti 🙈 Mutta samalla tultiin tutuiksi ja on mukavaa asua täällä.
Hehheh..näen sieluni silmin talkoolaisten maalaavan teidän taloa 7m korkeudessa heiluvien ja talkoolaisten itse köhäämien tikkaiden kanssa ja tietysti ilman turvavaljaita ja telineitä, hyvän juomatarjoilun jälkeen, pienessä sievässä, hyvää musiikkia kuunnellen.
Olisi kannattanut kertoa, että oli tilattu valmiiksi ambulanssi ja lääkärihelikopteri ja tietysti korkein mahdollinen tapaturmavakuutus.
Varmasti näinkin voi nähdä.
Kyseessä oli kyllä sisäseinien maalaus. Talo oli jo maalattu ulkopuolelta.
Vierailija kirjoitti:
Talkoilu on ihan perinne, ja kovasti katoamassa. Meillä on aina jeesattu puolin ja toisin, miehen puolella odotetaan yksipuolista auttamista.
He eivät aikoinaan auttaneet lastenlastensa kanssa, joten pärjäävät nyt pensasaitoineen ilman minua.
Oma äiti auttoi lasteni kanssa ja hänen kuoltuaan teen saman sisarilleni ja ystävälle, jonka vanhemmat mieluummin dokaavat kuin auttavat. Itse tykkään touhuta lasten kanssa joten homma ei ole mulle pakkopulla. Ei oo vaikeeta ottaa lenkille mukaan kärryissä, että toinen saa levätä 1,5 tuntia.
Talkoilu tosiaan on perinne joka on katoamassa. Se olisi hyvä jokaisen ottaa huomioon. Kohteliaat tavat muuttuvat aikojen saatossa. Nykyään asioiden tekemistä ei lasketa muiden avun varaan eikä sosiaalisia suhteita hoideta talkootyöllä, kuten 1900-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Näyttää olevan itsekkäiden ihmisten kokoontumisajot käynnissä. AP:lle neuvoksi; että et(te) auta näitä muitakaan yhtään mitenkään, vaikka mikä hätätilanne olisi, ettekä pidä yhteyttä, jos hekään eivät pidä. Joulukortti riittää.
Kun kysymys on rakentamisesta, joka vaatii rakennusluvan, niin kuin ap. tapauksessa oli okt ja kesämökki, niin talkootyö on tarkasti määrätty rakennuslaissa ja sitä valvovat viranomaiset.
Ja myös vastuut, silloin kun se myydään myöhemmin tai tulee jokin vahinko esim. vesivahinko tai tulipalo. Jääkö se talkoolaisten itsensä maksettavaksi, kun vakuutukset eivät korvaa.
Suvut on erilaisia. Elämätilanteet on erilaisia. Helpommalla pääset kun lakkaat ihmettelemästä, ei aikuiset ihmiset enää muutu (kuulostat muuten ihan kälyltäni). Meitäkin odotettiin talonrakentamisessa auttamaan, ja joka kissanristiäisiin pitäisi osallistua, vaikka välimatkaa on 400km.
Katsotaan miten omat lapsesi kasvatat, pitävätkö paremmin yhtä. Mutta ainahan ei ole edes kasvatuksesta kiinni.
Etkö ymmärrä kuinka vastenmielisiä kaikki tuollaiset raatamishommat on, jokainen on tehnyt elämästään sellaista, minkäverran jaksaa noita tehdä. Kyllä minäkin mielessäni pyörittelin silmiä kun täti ilmoitti että heidän mökkiraksalleen saa tulla puuhommiin. Olin onneksi töissä kys vklp joten oli hyvä syy kieltäytyä. Mutta meillä oli siis omalla mökillä juuri kaadettu 5 isoa puuta jotka pätkittyinä mökkipihalla eli edessä oli pilkkominen ja pinoaminen, lisäksi kotipihaan tilasimme monta mottia pilkottua puuta ja ne pinottava myös. Anteeksi vaan itsekkyyteni mutta mielummin raadan miehen kanssa keskenään mökillä sen yhden viikonlopun, jotta saadaan puut kasaan ja sen jälkeen keskitytään olemiseen kuin että odotan apuja ja sitten olen itse seuraavat 2-3 viikonloppua/vapaata auttelemassa jossain muualla.