Loukussa Homeasunnossa

Otsikko kertoo jo aika paljon. Olen siis nuori yksin asuva, joka on kirjaimellisesti loukossa homeisessa yksiössä, joka on noin kuuden vuoden aikana alkanut haitata terveyttäni. Lääkäri on jo käskenyt hakeutua tutkimuksiin sen pelossa, että lapsuuden astma tekee paluun 17 vuoden oireettomuuden jälkeen. Olen yskinyt (ja oksentanut yskän takia) kuukausia putkeen, olen tavallista väsyneempi enkä muutenkaan voi hyvin. Vuokraisäntä ei ole tehnyt mitään asian eteen muuta kuin kertaalleen pessyt osan homeesta pois eikä aijo myöskään tehdä asian eteen juuri mitään niin kauan kun asun tässä. Sanoivat näin minulle ihan päin kasvoja. Ilmeisesti eivät halua menettää vuokratuloja remontin takia ja majoittaa minua muualle kahden ja pulen kuukauden ajaksi. Home siis kertyy eniten kylppäriin koska siellä ei kostea ilma pääse juuri kulkemaan minnekkään, ja vaikka sen pyyhkisi pois niin se tulee aina takaisin. Asunto on muutenkin huonossa kunnossa enkä ihmettele jos hometta on alkanut kerääntyä muualle, kuten keittiöön. Ilmanvaihto on asunnossa täysin olematon ellen pidä ikkunoita auki, joten sisäilma on muutenkin huonolla pohjalla.

Miksen vain muuta pois, miksi olen jäänyt kuudeksi vuodeksi homeiseen asuntoon?

Helpommin sanottu kuin tehty. Elän tällä hetkellä alle tonnilla kuukaudessa työttömyyden ja sairasloman takia ja olen istunut kaupungin asuntojonoissa yli kolme vuotta, melkein neljä. Kaikissa hakemuksissa on tieto homeesta ja huonosta voinnistani, mutta yhtäkään tarjousta ei ole tullut. Hakemuksia on siis kolmeen (neljään jos lasketaan Seurakunnan asunnot) eri paikkaan ja ne on ollut voimassa alusta asti. Yksityisiltä olen kysellyt ainakin 100 asunnon perään ja kaikki tähän mennessä on mennyt muille halukkaille. Varsinkin opiskelijat ovat aina siellä listojen kärjessä, vaikka opiskelija-asuntoja jää joka vuosi tyhjäksi. Yksiöihin on kova haku ympäri vuoden, pahimmillaan niistä kamppailee yli toista kymmentä ihmistä minun lisäkseni minkä takia mahdollisuuden on aina huonot. Enkä pysty noin vain muuttamaan ihan minne tahansa, sillä en omista autoa eikä minulla ole oikeutta saada tukea bussikorttiin. Olen myös hieman liikuntarajoitteinen (krooniset kivut) ja tarvitsen läheisteni tukea pärjätäkseni suhtellisen itsenäisesti. Olen väsynyt vahtimaan kymmenkuntaa nettisivua monta kertaa päivässä odottamassa tulisiko yksityiseltä puolelta asuntoja tarjolle ja haluaisin tietää onko yhtään mitään muuta tehtävissä tällaisessa tilanteessa? Pelkään sairastuvani vakavammin (ellen siis ole jo sairastunut) eikä mahdollisuuksia nopeaan pois pääsyyn tunnu olevan muuta kuin kodittomuuden muodossa. Tämäkään ei oikein ole vaihtoehto, sillä kukaan läheinen ei pysty majoittamaan minua hyvin pitkäksi aikaa. Tietääkö kukaan, mitä tämän kaltaisessa tilaanteessa pitäisi tai voisi tehdä? Voinko tehdä asian eteen jotain vai pitääkö minun vain toivoa sormet ristissä, että joskus harmaassa tulevaisuudessa minulla tärppäisi uuden asunnon kanssa?