Neuvolatyöntekijät ja kätilöt utelevat

Jotkut terveydenhoitajat on naiveja. Mut otettiin lukiossa silmätikuksi kun kerroin miten kuormittava elämäntilanteeni on kun riitelen usein äitini kanssa. Helpommalla pääsee kun vastailee lyhyesti ja neutraalisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että lähes aina on niin, että he älähtävät tuosta "uteluista" , joiden tilannetta onkin syytä erityisesti tarkastella. Itse en ainakaan näe mitenkään uhkaavana, että joku kysyy, että käynkö töissä ja mitä mieheni tekee vaikka ultraan aikana, jos ei tullut paikalle yms. Jos elämä on ihan normaalia ja siihen suhtautuu hyvillä mielin, niin miksi siitä olisi ahdistavaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Siksi, että en pidä heitä sopivina henkilöinä puuttumaan henkilökohtaisiin asioihini. He ovat varmasti kokeneempia vauvojen terveysasioissa, minkä vuoksi neuvolassa käynkin ja itseä kiinnostaa, onko kehitys normaalia, onko vauva terve, ja niin edelleen. En juuri tiedä vauvoista ja he tietävät. Sen sijaan minun elämäni managerointiin en kaipaa apua ja jos kaipaisin, etsisin sitä jostain ihan muualta kuin neuvolasta tai kätilöltä.

Et voi mennä neuvolaan vaatimaan erilaista palvelua kuin sitä mihin neuvola on tarkoitettu. Käy lääkärillä, jos haluat vain lääketieteelliset kommentit. Neuvolan tehtävä on nimenomaan tukea kokonaisvaltaisesti. Ei se ole mitään utelua, vaan osa neuvolan tehtävää, jotta voivat tarvittaessa auttaa. Vainoharhat kannattaa jättää kotiin, jos päättää neuvolasaa käydä. Neuvola ei ole pakollinen, itsepä menit etkä edes tiennyt minne menit näköjään.

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä nokkiinsa ottamista nykypäivänä. Minä olen ollut vain tyytyväinen kun on oltu kiinnostuneita myös miten minulla menee.

Joo, niin minäkin olen. Niistä asioista, mitkä omaan vointiini ovat vaikuttaneet, he eivät sitten olekaan osanneet auttaa. Esimerkiksi janon tunne. Totta kai tällaisesta tulee huijattu olo, kun menee neuvolaan saamaan tukea lapsen ja oman raskausajan terveysasioihin, mutta saakin lähinnä sosiaalihuoltoa vastaavaa holhousta. Eivät minua sellaiset kysymykset haittaa, mitkä selvästi vaikuttavat lapsen kehitykseen, esimerkiksi tupakointi, ym.

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä nokkiinsa ottamista nykypäivänä. Minä olen ollut vain tyytyväinen kun on oltu kiinnostuneita myös miten minulla menee.

Ne on kiinnostuneita sinusta vain sen vauvan hyvinvoinnin takia, ei sinun itsesi.

Vierailija kirjoitti:

Se oli kurjin/kiusallisin kysymys, että mikä ehkäisy oli käytössä ennen raskautta..

-eri-

Mä katoin tätiä hölmön näköisenä ja vastasin ettei mitään ehkäisyä.

Ei noihin ole mikään pakko vastata. Koko neuvola on vapaaehtoinen. Samoin on vapaaehtoista esim täyttää lomakkeet. Voi ihan hyvin sanoa, ettei näe relevanttina keskustella suhdeasioistaan ja työasioistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että lähes aina on niin, että he älähtävät tuosta "uteluista" , joiden tilannetta onkin syytä erityisesti tarkastella. Itse en ainakaan näe mitenkään uhkaavana, että joku kysyy, että käynkö töissä ja mitä mieheni tekee vaikka ultraan aikana, jos ei tullut paikalle yms. Jos elämä on ihan normaalia ja siihen suhtautuu hyvillä mielin, niin miksi siitä olisi ahdistavaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Siksi, että en pidä heitä sopivina henkilöinä puuttumaan henkilökohtaisiin asioihini. He ovat varmasti kokeneempia vauvojen terveysasioissa, minkä vuoksi neuvolassa käynkin ja itseä kiinnostaa, onko kehitys normaalia, onko vauva terve, ja niin edelleen. En juuri tiedä vauvoista ja he tietävät. Sen sijaan minun elämäni managerointiin en kaipaa apua ja jos kaipaisin, etsisin sitä jostain ihan muualta kuin neuvolasta tai kätilöltä.

Et voi mennä neuvolaan vaatimaan erilaista palvelua kuin sitä mihin neuvola on tarkoitettu. Käy lääkärillä, jos haluat vain lääketieteelliset kommentit. Neuvolan tehtävä on nimenomaan tukea kokonaisvaltaisesti. Ei se ole mitään utelua, vaan osa neuvolan tehtävää, jotta voivat tarvittaessa auttaa. Vainoharhat kannattaa jättää kotiin, jos päättää neuvolasaa käydä. Neuvola ei ole pakollinen, itsepä menit etkä edes tiennyt minne menit näköjään.

Tukea olisi jakaa tietoa ja ottaa selvää. "Koetko, että sinulla on riittävästi tukea raskauden aikana" verrattuna esimerkiksi "oletteko olleet kauan yhdessä puolisosi kanssa" on aivan eri sävyinen kysymys. Jälkimmäinen on tungetteleva ja selvästi arvottava.

Ehkäisystä kysyminen on kyllä typerää raskauden yhteydessä. En itse vastaisi siihen ollenkaan. Eihän se terkalle kuulu, mitä ehkäisyä käytän tai käytänkö ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuluu työhön ja mahdollisten tulevien ongelmien ennaltaehkäisyyn. Ei kannata ottaa henkilökohtaisesti. Työtilanteesta varmaan halutaan tietää oletko töissä ja onko mahdollisuus palata sinne, vai oletko jäämässä tyhjänpäälle kun jäät äitiyslomalle. Parisuhde on joskus todella kovilla raskausaikana ja kun lapsi syntyy, se vaatii vanhemmilta täyden huomion. Isän roolista on minusta ihan luonnollista kysyä, onhan isä toinen vanhempi ja hänen tukensa ja osallistumisensa on tulevan äidin jaksamisen kannalta tosi tärkeää. Isä voi hyvin olla myös neuvolassa mukana, ei sen tapaaminen tarvitse olla vain äitiä ja vauvaa varten. Jos näissä on jotain ongelmaa, niihin voidaan tarjota tukea. Ihmettelen kovasti, miksi kuvitellaan että sen lapsen terveys on vaan jostain ultrasta kiinni kun sillä on koko elämä edessä vanhempiensa kanssa ja vauvaperheen tukeminen kuuluu myös neuvolan tehtäviin.

Itse ihmettelen kovasti miten valtion virallinen taho voi suhtautua jokaiseen raskaana olevaan naiseen holhoavasti ja kytäten. Olisi ihan eri asia, jos täti vaikka pitäisi puheen ja kertoisi, että jos tarvitsee apua tässä, tässä tai tässä asiassa, hän on käytettävissä ja nyt on hyvä tilanne nostaa näitä esille. Se että kyselee ja utelee on tungettelevaa ja loukkaavaa sellaisille ihmisille, jotka ovat tottuneet hoitamaan omat asiansa.

Ja "terveydenhuollon ammattilainen" ei tarkoita sitä, että henkilöllä olisi mitään käsitystä siitä, miten elämää kannattaisi tai millainen olisi välttämättä edes hyvä kasvuympäristö lapselle. Se mistä heillä on faktatietoa, on normaali kehitys. Aivan absurdia tämä lääketieteen henkilökunnan jumalan tasoiseksi auktoriteetiksi nostaminen. Jopa 10 vuotta kouluttautuneet lääkärit ovat harvinaisen pihalla monista asioista.

Neuvolassa käynti on vapaaehtoista. Jos kokee ettei tarvitse holhousta ja kyttäystä, voi jättää menemättä. Pari kysymystä ultran yhteydessä ei minusta ole sen hernepussin inhaloimisen arvoinen asia. Suomessa on yksi maailman parhaista järjestelmistä ehkäistä lapsikuolleisuutta ja tarjota tukea ja apua tulevalle perheenjäsenelle ihan ilmaiseksi. Siellä neuvolassa annetaan ohjeistusta ja sitä voi noudattaa tai olla noudattamatta, ihan miten itse parhaaksi katsoo. Ohjeistus kuitenkin perustuu tutkittuun tietoon, joten se on vähän enemmän kuin joidenkin vanhempien mutuilut siitä, mitä oma lapsi voisi tarvita. Nuo kysymykset on valikoitu niin, että niillä saadaan suurimmat ongelmat esiin jos niitä on. On paljon ihmisiä, jotka eivät kerro ongelmistaan vapaaehtoisesti, mutta avautuvat jos kysytään oikeita kysymyksiä. Osa ei myöskään tajua neuvolakäynnillä ottaa esiin huolia, koska on niin paljon muuta mielessä. Lisäksi ongelmat eivät aina näy päällepäin, myös se hyvin suoriutuva, työssä käyvä ja ulkoisesti siisti äiti voi kärsiä kotona eikä se selviä kuin puhumalla.

Onko lastenneuvolakin vapaaehtoinen?

Joka kerta kysyä samat asiat, vaikka väliä 1 kk. Kyllä se ärsyttää ja kun se esittää ne sillälailla tietsikan näppäilyn välissä ja kun vastaa jotain niin ei edes ole kuulevinaan. Haluaisin vaihtaa terkkaa, se sijainen oli paljon mukavampi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotain salattavaa on jos ei kykene asiallisesti vastaamaan neuvolassa noihin kysymyksiin mitä kysytään.

Ei kyse ole kykenemisestä. Vaan siitä, ettei välttämättä halua jakaa omia tai parisuhteen henkilökohtaisia asioita neuvolatädin kanssa. Kaikkihan kirjataan sinne ylös ja tietoja voidaan käyttää sinua vastaan myöhemmin.

Jo oletuksesi siitä, että pitäisi olla jotain salattavaa, on outo.

Ei sen neuvolatädin mitään tarvitse teidän seksiasennoista tietää, mutta se onko suhteessa hyvä olla tai onko ollut vaikka hermot kireällä raskauden tai jonkun muun stressin vuoksi on kyllä asia, mikä vaikuttaa jo siihen syntymättömään lapseen. Äidin stressihormonit kulkeutuvat myös sikiöön eikä se ole kehittyvälle lapselle hyväksi, jos äidin elämä on kotona vaan selviytymistä ja parisuhdekin on ihan kuralla. Tämä nyt oli aika äärimmäinen esimerkki, mutta tajuat toivottavasti mitä tarkoitan. Minusta on myös hieman huolestuttavaa, jos joku miettii vakavissaan miten omia neuvolassa kerrottuja tietoja voi käyttää itseään vastaan myöhemmin. Jos kaikki on kunnossa, niin mitä raskauttavaa siellä voisi olla kirjattuna? Ja jos tarvitsee apua, niin ihan sen lapsen kannalta sitä kannattaa pyytää ja ottaa vastaan ajoissa. Neuvolan tehtävä on auttaa ja antaa tietoa.

Nimenomaanhan kaikki ei ole silloin kunnossa, jos äidillä on vaikka hermot kireällä raskauden tai stressin vuoksi. Jos tuollaista neuvolassa kertoo, tiedot jäävät muistiin. Ja ne voidaan kaivaa sieltä myöhemmin ja katsoa että aha, jo raskauden aikana oli ongelmia. Huolihan siitä syntyy ja jokainen tietää mihin se saattaa johtaa. Kyttäämiseen, vainoamiseen ja lasuun.

Jos raskausaikana on pitkäkestoista stressiä ja se sitten jollain tavalla näkyy lapsessa, niin silloinhan nimenomaan on hyvä että asiasta on kirjattu. Lisäksi siihen stressin aiheeseen pyritään puuttumaan jo raskausaikana, jotta tilanne saataisiin parannettua. Minusta on sekä äidin että lapsen etu, että raskautta seurataan ja ongelmat huomataan varhain. Se, että tarjotaan apua ja lapsen kehitystä seurataan ei ole kyttäystä tai vainoamista, etenkin jos apu otetaan vastaan. Kyllä minäkin olisin huolissani, jos tietäisin että naapurin Minna-Marjatalla oli tosi vaikeaa raskausaikana, lapsen isää ei koskaan näkynyt tai kuulunut ja lapsen kanssa selviytyminenkin on ollut yhtä tuskaa, mutta mitään apuja ei oteta vastaan ja Minna-Marjatta sanoo sitten neuvolassa että eihän tässä mitään, kyllä me pärjätään ei tarvitse auttaa. Väkisinkin tulee mieleen kysymyksiä ja huoli lapsen ja äidin hyvinvoinnista.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut terveydenhoitajat on naiveja. Mut otettiin lukiossa silmätikuksi kun kerroin miten kuormittava elämäntilanteeni on kun riitelen usein äitini kanssa. Helpommalla pääsee kun vastailee lyhyesti ja neutraalisti.

Juuri tämän takia ymmärrän niitä jotka ahdistuu neuvolantädin kysymyksistä. Tietysti he tekevät vain työtään ja parhaimmassa tapauksessa ajattelevat sekä äidin että vauvan hyvinvointia, mutta kun jokainen sana ylitulkitaan ja venytetään mahdollisesti ongelmaksi.

Tyyliin: "Joo, olen ollut tosi väsynyt nyt raskauden aikana, joka päivä täytyy ottaa nokoset."

Kirjaus: "Kokee uupumusta, unirytmi sekaisin."

Vierailija kirjoitti:

Onko lastenneuvolakin vapaaehtoinen?

Jos haluaa VAIN käydä silloin kun rokotuksia ja lääkärinneuvola niin onnistuu?

Vierailija kirjoitti:

Jotkut terveydenhoitajat on naiveja. Mut otettiin lukiossa silmätikuksi kun kerroin miten kuormittava elämäntilanteeni on kun riitelen usein äitini kanssa. Helpommalla pääsee kun vastailee lyhyesti ja neutraalisti.

Terveydenhoitaja teki oikein, koska on perheitä missä tuollaiset riidat kertovat isoista ongelmista. Ongelmien peittely ei ole mikään ratkaisu tai auta nuorta raskaan elämäntilanteen yli, vaikka sillä pääseekin helpommalla. Mä riitelin myös äitini kanssa kun olin teini ja se nimenomaan ei ollut mitään ohimenevää murkkukapinaa, vaan tarvittiin ulkopuolista apua jota en olisi saanut, jos terveydenhoitaja ei olisi asiaa ottanut vakavasti ja ryhtynyt apua järjestämään. Olen siitä kiitollinen nyt aikuisena, vaikka silloin se tuotti vaivaa ja ärsytystä kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotain salattavaa on jos ei kykene asiallisesti vastaamaan neuvolassa noihin kysymyksiin mitä kysytään.

Ei kyse ole kykenemisestä. Vaan siitä, ettei välttämättä halua jakaa omia tai parisuhteen henkilökohtaisia asioita neuvolatädin kanssa. Kaikkihan kirjataan sinne ylös ja tietoja voidaan käyttää sinua vastaan myöhemmin.

Jo oletuksesi siitä, että pitäisi olla jotain salattavaa, on outo.

Ei sen neuvolatädin mitään tarvitse teidän seksiasennoista tietää, mutta se onko suhteessa hyvä olla tai onko ollut vaikka hermot kireällä raskauden tai jonkun muun stressin vuoksi on kyllä asia, mikä vaikuttaa jo siihen syntymättömään lapseen. Äidin stressihormonit kulkeutuvat myös sikiöön eikä se ole kehittyvälle lapselle hyväksi, jos äidin elämä on kotona vaan selviytymistä ja parisuhdekin on ihan kuralla. Tämä nyt oli aika äärimmäinen esimerkki, mutta tajuat toivottavasti mitä tarkoitan. Minusta on myös hieman huolestuttavaa, jos joku miettii vakavissaan miten omia neuvolassa kerrottuja tietoja voi käyttää itseään vastaan myöhemmin. Jos kaikki on kunnossa, niin mitä raskauttavaa siellä voisi olla kirjattuna? Ja jos tarvitsee apua, niin ihan sen lapsen kannalta sitä kannattaa pyytää ja ottaa vastaan ajoissa. Neuvolan tehtävä on auttaa ja antaa tietoa.

Nimenomaanhan kaikki ei ole silloin kunnossa, jos äidillä on vaikka hermot kireällä raskauden tai stressin vuoksi. Jos tuollaista neuvolassa kertoo, tiedot jäävät muistiin. Ja ne voidaan kaivaa sieltä myöhemmin ja katsoa että aha, jo raskauden aikana oli ongelmia. Huolihan siitä syntyy ja jokainen tietää mihin se saattaa johtaa. Kyttäämiseen, vainoamiseen ja lasuun.

Jos raskausaikana on pitkäkestoista stressiä ja se sitten jollain tavalla näkyy lapsessa, niin silloinhan nimenomaan on hyvä että asiasta on kirjattu. Lisäksi siihen stressin aiheeseen pyritään puuttumaan jo raskausaikana, jotta tilanne saataisiin parannettua. Minusta on sekä äidin että lapsen etu, että raskautta seurataan ja ongelmat huomataan varhain. Se, että tarjotaan apua ja lapsen kehitystä seurataan ei ole kyttäystä tai vainoamista, etenkin jos apu otetaan vastaan. Kyllä minäkin olisin huolissani, jos tietäisin että naapurin Minna-Marjatalla oli tosi vaikeaa raskausaikana, lapsen isää ei koskaan näkynyt tai kuulunut ja lapsen kanssa selviytyminenkin on ollut yhtä tuskaa, mutta mitään apuja ei oteta vastaan ja Minna-Marjatta sanoo sitten neuvolassa että eihän tässä mitään, kyllä me pärjätään ei tarvitse auttaa. Väkisinkin tulee mieleen kysymyksiä ja huoli lapsen ja äidin hyvinvoinnista.

Sittenhän voit tehdä lasun siitä naapurin Minna-Marjatan lapsesta. Asia siis kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä nokkiinsa ottamista nykypäivänä. Minä olen ollut vain tyytyväinen kun on oltu kiinnostuneita myös miten minulla menee.

Ne on kiinnostuneita sinusta vain sen vauvan hyvinvoinnin takia, ei sinun itsesi.

Neuvola on kiinnostunut äidistä, koska äiti mahdollistaa vauvan hyvinvoinnin. Jos äiti ei ole kunnossa, vauvakaan ei voi hyvin. Tuossa mielessä se äiti ja vauva ovat yksikkö mitä siellä neuvolassa hoidetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut terveydenhoitajat on naiveja. Mut otettiin lukiossa silmätikuksi kun kerroin miten kuormittava elämäntilanteeni on kun riitelen usein äitini kanssa. Helpommalla pääsee kun vastailee lyhyesti ja neutraalisti.

Juuri tämän takia ymmärrän niitä jotka ahdistuu neuvolantädin kysymyksistä. Tietysti he tekevät vain työtään ja parhaimmassa tapauksessa ajattelevat sekä äidin että vauvan hyvinvointia, mutta kun jokainen sana ylitulkitaan ja venytetään mahdollisesti ongelmaksi.

Tyyliin: "Joo, olen ollut tosi väsynyt nyt raskauden aikana, joka päivä täytyy ottaa nokoset."

Kirjaus: "Kokee uupumusta, unirytmi sekaisin."

Tää. Isän äidillä kakkostyypin diabetes, äidille kaksi sokerirasitustestiä. Onko todella tarkoitus edistää äidin hyvinvointia vai tehtailla töitä terveydenhoitohenkilökunnalle?

Vierailija kirjoitti:

Ehkäisystä kysyminen on kyllä typerää raskauden yhteydessä. En itse vastaisi siihen ollenkaan. Eihän se terkalle kuulu, mitä ehkäisyä käytän tai käytänkö ollenkaan.

Itse totesin, että jos osasit käydä lukemassa perussairauksistani ja niihin liittyvistä lääkityksistä tiedoistani, löydät varmaan ne ehkäisyyn liittyvät kirjaukset ja reseptitkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että lähes aina on niin, että he älähtävät tuosta "uteluista" , joiden tilannetta onkin syytä erityisesti tarkastella. Itse en ainakaan näe mitenkään uhkaavana, että joku kysyy, että käynkö töissä ja mitä mieheni tekee vaikka ultraan aikana, jos ei tullut paikalle yms. Jos elämä on ihan normaalia ja siihen suhtautuu hyvillä mielin, niin miksi siitä olisi ahdistavaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Siksi, että en pidä heitä sopivina henkilöinä puuttumaan henkilökohtaisiin asioihini. He ovat varmasti kokeneempia vauvojen terveysasioissa, minkä vuoksi neuvolassa käynkin ja itseä kiinnostaa, onko kehitys normaalia, onko vauva terve, ja niin edelleen. En juuri tiedä vauvoista ja he tietävät. Sen sijaan minun elämäni managerointiin en kaipaa apua ja jos kaipaisin, etsisin sitä jostain ihan muualta kuin neuvolasta tai kätilöltä.

Et voi mennä neuvolaan vaatimaan erilaista palvelua kuin sitä mihin neuvola on tarkoitettu. Käy lääkärillä, jos haluat vain lääketieteelliset kommentit. Neuvolan tehtävä on nimenomaan tukea kokonaisvaltaisesti. Ei se ole mitään utelua, vaan osa neuvolan tehtävää, jotta voivat tarvittaessa auttaa. Vainoharhat kannattaa jättää kotiin, jos päättää neuvolasaa käydä. Neuvola ei ole pakollinen, itsepä menit etkä edes tiennyt minne menit näköjään.

Tukea olisi jakaa tietoa ja ottaa selvää. "Koetko, että sinulla on riittävästi tukea raskauden aikana" verrattuna esimerkiksi "oletteko olleet kauan yhdessä puolisosi kanssa" on aivan eri sävyinen kysymys. Jälkimmäinen on tungetteleva ja selvästi arvottava.

Minusta nuo kysymykset voi kysyä kummatkin. "Tuki" on laaja käsite ja tarkoittaa ihmisille eri asioita. Väittäisin myös, että tulevalla äidillä elämäntilanteessa on jonkin verran eroa jos puolison kanssa on tunnettu puoli vuotta ja on jo lapsi tulossa, kuin jos on oltu yhdessä kolme vuotta. En minä arvota kumpi suhde on parempi, mutta tuo tuoreempi suhde voi tarvita erilaista tukea kun vanhemmatkin elävät vielä niiden vaaleanpunaisten lasien läpi ja eron mahdollisuus on ihan tilastollisesti suurempi.