Halveksin hoivakodissa makaavaa isääni
Isäni on sananmukaisesti maannut hoivakodissa lähes kymmenen vuotta. Syy ei ole fyysinen eikä psyykkinen; isä on vain yksinkertaisesti laiska. Ei katso telkkaria, ei ole kiinnostunut mistään, ei juuri puhu. Makaa vaan ja tuijottaa seinää. Muistisairautta ei ole.
Olen käynyt katsomassa häntä lammasmaisesti, vaikka koskaan en ole saanut minkäänlaista reaktiota saati kiitosta siitä, että yleensä käyn. Ei kysymyksiä siitä, miten minulla ja perheelläni menee, vain sammunutta olemista.
Olen päättänyt lopettaa nämä masentavat käynnit kokonaan. Olen kai sitten paha ihminen.
Onko täällä kohtalotovereita?
Kommentit (41)
Taidat itse olla jonkinlaisen hoidon tarpeessa.
Kuka tahansa huomaa kuvauksestasi isäsi olevan vakavasti ja syvästi masentunut. Milloin hän jäi leskeksi?
Miten voi olls hoivakodissa jos ei ole fyysisesti sairas tai muistisairas?
Niihinhön ei tahdo millään sopia kovin heikkokuntoisetkaan.
Älä käy, jos et käy, vaikka iso menetys se varmaan on menettää noin hieno pershedelmä
Just joo, enpä oo tienny että hoivakotiin "pääsee" silläki kriteerillä että on vaan laiska
Vierailija kirjoitti:
Taidat itse olla jonkinlaisen hoidon tarpeessa.
👍
Lopeta ihmeessä jos käynnit saavat sinut voimaan huonosti. Masennukselta tuo kyllä vaikuttaa, ei kai terve ihminen edes hoivakotiin pääse?
Ei hoivakotiin pääse jos on kykenevä huolehtimaan itsestään, joten isäsi pitkälle oleskelulle on varmasti varmasti laiskuutta pätevämpi syy.
Isälle on tehty toistuvasti sekä muistitutkimukset että depressiotestit, kaikki on ollut aina ok. Kyllä kai niihin tuloksiin voi luottaa, vaikka olen tietysti ihmetellyt asiaa.
Mielestäni ihmissuhteessa ei ole mitään järkeä, jos se toimii täydellisen yksipuolisesti. Kuka sellaista oikeasti jaksaa? Aika harva, uskoisin.
Koita jaksaa käydä katsomassa joskus , voi vaivata myöhemmin jos lopetat vierailut. Elämä on kovaa ja ahdistavaa , en jaksais itsekkään .
Ap. Sinun tehtäväsi on käydä katsomassa isääsi. Jos hän haluaa elää noin, se ei kuulu sinulle.
Käy vaan katsomassa säännöllisesti. Kyllä isäsi jossain kohtaa nukkuu pois ja vapauttaa sinut sitten tästä käymisen piinasta.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Sinun tehtäväsi on käydä katsomassa isääsi. Jos hän haluaa elää noin, se ei kuulu sinulle.
Onko se oikeasti tehtäväni ja velvollisuuteni, jos isä ei koskaan osoita mitään tunteita, reaktioita tai kiinnostusta käydessäni siellä? Kyllä vanhuksillakin pitää jotain yritystä elämässä olla.
Mainittakoon, että olen ainoa, joka isää käy katsomassa. Mistähän johtuu...
Ap.
Miten hän sai paikan hoivakodissa, sinne ei terveet pääse? Sinulla on nyt jokin ongelma, kun et näytä ymmärtävän toisen sairautta, vain siksi että itselläsi ei ole sitä. Lue asioista, vanhuudesta, keskustele hoitohenkilökunnan kanssa.
Usein miehet käyttäytyvät noin, juuri ymmärtämättömyyden, sydämettömyyden ja älyn puutteen vuoksi. Rakkaudesta puhumattakaan.
Taitaa olla paljon asioita, joista et tiedä mitään, siksi et niitä ymmärrä.
Aika hyvin on asiat, kun vetelyyden takia laittaa välit poikki. Olisi kyllä täyttä utopiaa ajatellakin tilannetta, jossa minun väkivaltaisen juoppoisäni pahin persoonallisuudenpiirre olisi toimeliaisuuden puute
Mikä siis oli syy, jonka perusteella isäsi 10 vuotta sitten pääsi hoivakotiin (joihin on erittäin vaikea päästä)?
Testit on testejä, sinällään ne ei vielä diagnosoi mitään vaan ovat apuna siinä. Vaaditaan dg tarkemmat haastattelut ja selvittelyt, myös somaattisen puolen. Jos asia askarruttaa ja ahdistaa voit yrittää keskustella hoitokodin työntekijöitten ja lääkärin kanssa isästäsi. Ja tietysti voit lopettaa käynnit siellä, ei varmaan ole tarkoituksenmukaista kiusata itseään.
Jos laiskuus ei ole fyysistä eikä psyykkistä, onko se sosiaalista tai hengellistä?