Onko muiden miehet tälläisiä
Ystäväpiirini miehet ovat ilmeisesti samasta puusta, pienin eroavaisuuksin toki ja usein vitsaillaankin, ettei se suhde vaihtamalla parane, vaihtuu vaan vitutuksen aihe.
Esimerkkejä on sokeus lasten rutiineista, vaatetuksesta ja siivouksesta
Elämän normaali ennakointi ja tekemisten/tekemättömyyden seuraukset..
Onko naisissa vain sisäisesti rakennettu asioiden automaattinen hoito, vai miksi tuntuu olevan miehille niin vaikeaa hoitaa asioita, joista on sanottu.
En minäkään jaksa olla räksyttämässä joka ilta samaa rallia "iltapala, iltapesu, yövaatteet ja sänkyyn" - kuka sitä jaksaa kuunnella? Jos jättää sanomatta, niin homma ei hoidu ja tavallisen tyytyväisen lapsen nukkumaanmenoaika venähtää tunnilla ja parhaillaan menee ilman pesuja, syöttöä ja yöpukua sänkyyn..
On ihan paperille kirjattu normaalia arjen touhua, ettei kaikki ole vaan kuullun varassa. Tätä listaa ei tarvitse kirjaimellisesti noudattaa ja se sisältää "noin aikoja", ihan vain päivän tueksi, että tietää milloin syödään ja milloin suurinpiirtein nukutaan.
Yhtenä päivänä testasin taas mitä käy, kun yksinkertaisesti jätän jotain tekemättä olettaen toisen vanhemman ollessa paikalla, niin hän hoitaa yhtä lailla asioita.
Kyse lapsen syöttämisestä ja eritoten siitä, että pitäisi antaa kiinteää ruokaa ja istua pöydän ääressä, eikä vain tumpata tuttipulloa ja jatkaa puhelimen räpläystä. Ja kyllä, olin edeltävinä päivinä sanonut, että lapsemme alkaa olla jo sen verran iso, ettei enää pelkällä maidolla eletä ja pitää syöttää puuroa, pilttiä yms, mitä kyllä kaapista löytyy ja tyyli on vapaa. Lapsi lähes vuoden.
...Jep, lapsi ei syönyt sitten muuta kuin maitoa sinä päivänä.
Tuntuu miehestä muutenkin niin hankalalta syöttää mitään, kun lopettaa heti, jos ei suju. Vaikka kuinka tsemppaan ja kerron että ottaa rauhassa ja laittaa vaikka munakellon soimaan 10 minuutin päähän, että malttaisi nyt s**tana edes sen verran istua lapsensa kanssa pöydän ääressä, niin ei. Ja ihan hyvin lapsi siis syö, toki joidenkin ruokien kohdalla lämpenee hitaasti, mutta yleensä saadaan kyllä useampi lusikallinen syötyä ja mupeltaa itekseen myös leivän känttyrää tai hedelmää samalla.
Ja on yhteisiä ruokahetkiä, jolloin lapsi syö itsekseen meidän seurassa.
Myös ihmettelen sitä, että itse jos keitän kahvia yms, käytän viimeisen tilkan maitoa, niin se rekisteröityy johonkin mieleni sopukkaan ja tiedän hakea kaupasta lisää. Mutta auta armias, jos mies on keittänyt kahvia tai juonut maidot (tai siis jättänyt teelusikallisen pohjat purkkiin, joten minulle ei ole edes tyhjää purkkia pöydällä,jonka voisin naisena huomata ja rekisteröidä maidon olevan loppu), niin sanooko se siitä? Ei. Tuoko se automaattisesti lisää? Ei.
Tiedän, on pienet murheet ja elämässä kaikki niin helvetin hyvin, kun jaksaa näistä napista. Ja kyllä mäkätän aina vähän väliä asioista, ettei ne kasaudu aivorunkoon, joka viimeisen pisaran tippuessa (esim.kengät keskellä kulkuväylää) napsahtaa poikki ja sitten on peto irti.
Ugh, olen puhunut. Voisko joku nyt tulla kertomaan, että hänen mies ei vituta yhtään ja hoitaa hommansa?? Vai onko semmosia olemassa..
Tuo ihan normaalia wt-amisperheissä.
Ei kapasiteetti riitä kovin suuriin tekoihin vaan rasittuu iha vesilasin hakemisestakin.