Lue keskustelun säännöt.
Lapsista puhuminen työpaikalla
20.05.2022 |
Oletteko kiinnittäneet huomiota, että etenkin naisvaltaisilla aloilla kahvipöytäkeskustelut ja lounashetket kuluvat kuunnellen työkavereiden tarinoita lapsistaan? Ihan h*lvetin tylsää kuunneltavaa lapsettomalle. Olen myös miettinyt, että joillekin lapsettomuus voi olla kipeä asia, onko sellaisessa tilanteessa mukavaa kuunnella päivästä toiseen toisten puhetta ihanista pikku kullanmuruistaan?
Voisitteko lapselliset ihmiset keksiä muitakin puheenaiheita, kiitos.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yksi joka tunkee aina pöytään selittämään pyöräilystä. Kukaan ei edes kommentoi takaisin mitään koska ketään ei kiinnosta.
Se saatanan padel! Joka hiton pirkon pitää kertoa miten on ollut mätkimässä palloaan poikkiksen kanssa. Siinä ei edes ole mitään sen enempää kerrottavaa mutta pitää vaan olla niin muodikas ja massan mukana että.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä on meidän miesvaltaisella alalla myös paljon.
Meidän vuorossa ainakin melkein kaikki keskustelu menee "meidän poika" tai "meidän tyttö" sitä sun tätä.
Aika monesti vielä kysellään että millonkas se sinä meinasit jälkikasvua tehdä jne.
Perjantaisin saan sääliviä katseita kun ne miesäidit varmaan luulee että menen kotiin viikonlopuksi itkemään lapsettomuuttani :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävintä on, kun puhuvat aikuisten lastensa terveyshuolista.
Elämä perustu lapsiin, ja jos eivät ripustautuisi heihin, murenisi heidän elämältään pohja.
Aika katkeraa puhetta. Mullakaan ei ole lapsia, mutta en todellakaan ajattele tuolla tavalla.
No ihan on empiirinen kokemus. Vielä näin yli parikymppisenä yritetään minulla leikkiä kotia. Huomattu on myös laajemmallakin otannalla että vain lapsista osataan puhua, ihan kuin joskus 50-luvulla.
Minä olen syyllistynyt tähän ja nyt kaduttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yksi joka tunkee aina pöytään selittämään pyöräilystä. Kukaan ei edes kommentoi takaisin mitään koska ketään ei kiinnosta.
Onko verrannollinen siihen että kahvipöytäkeskustelut ja lounashetket kuluvat kuunnellen työkavereiden tarinoita lapsistaan?
On. Ketään ei kiinnosta. Harvoin kiinnostaa muita kuin fanaattista harrastajaa hänen harrastuksensa.
Eli siis kaikki muut eivät länkytä asiasta päivästä toiseen? Lisäksi ei sisällä toisten asioista juoruilua.
Länkyttää jatkuvasti siitä omasta asiastaan joka_ei_kiinnosta_ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minuakaan lapsettomana mitenkään superpaljon kiinnosta lapsijutut, mutta toisaalta, aika suuri osa kaikista mahdollisista puheenaiheista on vielä paljon tylsempiä tai sitten vain työpaikalle sopimattomia.
Vierailija kirjoitti:
Siellä pikku prinsessa istuu passiivisena tilanteessa ja odottaa, että muut viihdyttäisi juuri häntä. Jos ei aihe kiinnosta ole hyvä vaihda puheenaihetta.
Ihanan passiivis-aggressiivista. 🙃
Yritetty on, ei onnistu. Vaikka kuinka yritän vaihtaa puheenaihetta, niin vähintään 10min kuluttua huomaan, että joku kääntää taas puheen lapsiinsa. Meillä on sellainen kunnon mamma-mafia töissä.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävintä on, kun puhuvat aikuisten lastensa terveyshuolista.
Elämä perustu lapsiin, ja jos eivät ripustautuisi heihin, murenisi heidän elämältään pohja.
Aika katkeraa puhetta. Mullakaan ei ole lapsia, mutta en todellakaan ajattele tuolla tavalla.
No ihan on empiirinen kokemus. Vielä näin yli parikymppisenä yritetään minulla leikkiä kotia. Huomattu on myös laajemmallakin otannalla että vain lapsista osataan puhua, ihan kuin joskus 50-luvulla.
Juu niin varmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yksi joka tunkee aina pöytään selittämään pyöräilystä. Kukaan ei edes kommentoi takaisin mitään koska ketään ei kiinnosta.
Se saatanan padel! Joka hiton pirkon pitää kertoa miten on ollut mätkimässä palloaan poikkiksen kanssa. Siinä ei edes ole mitään sen enempää kerrottavaa mutta pitää vaan olla niin muodikas ja massan mukana että.
Vähän aikaa sitten se oli boulderonti mitä joka Pirkko kävi joka viikonloppu tekemässä ja siitä piti joka kahvihuonekeskustelussa kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No meillä ei saa puhua lapsista mutta KOIRISTA ja niiden paskomisesta sun muusta lässytetään aina ja iankaikkisesti. Joo en käy kahvihuoneessa, aivan vajaita akkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävintä on, kun puhuvat aikuisten lastensa terveyshuolista.
Elämä perustu lapsiin, ja jos eivät ripustautuisi heihin, murenisi heidän elämältään pohja.
Aika katkeraa puhetta. Mullakaan ei ole lapsia, mutta en todellakaan ajattele tuolla tavalla.
Juu niin varmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on töissä naisia ehkä 30%. Hauskasti sen eron huomaa, miten naiset puhuu lapsistaan paljon, mutta miehet hädin tuskin mainitsevat elleivät joudu olemaan sairaan lapsen takia pois töistä.
Itse en muuten puhu lapsestani, mutta jos joku kysyy vaikka viikonlopun tekemisiä, olen hyvin usein tekemässä jotain lapseni kanssa. Olisi hassua jättää kertomatta, että olen menossa esim. Heurekaan lapsen kanssa ja sanoa, että olen menossa yksin. :D
Kyllä niissä miesvaltaisissakin paikoissa lapsista puhutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivätkö naiset puhu tieteistä ja politiikasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä pikku prinsessa istuu passiivisena tilanteessa ja odottaa, että muut viihdyttäisi juuri häntä. Jos ei aihe kiinnosta ole hyvä vaihda puheenaihetta.
Ihanan passiivis-aggressiivista. 🙃
Yritetty on, ei onnistu. Vaikka kuinka yritän vaihtaa puheenaihetta, niin vähintään 10min kuluttua huomaan, että joku kääntää taas puheen lapsiinsa. Meillä on sellainen kunnon mamma-mafia töissä.
AP
Tämä nyt vaikuttaa siltä että sinä olet se joka ei pysty keksimään mielenkiintoisia puheenaiheita jos niistä keskustelu jatkuvasti kääntyy pois.
Mä olen vela ja mua ei ainakaan erityisemmin haittaa kuunnella juttuja lapsista. Ei mua kiinnosta kaikkien harrastuksetkaan esimerkiksi. Kuuntelen silti sujuvasti tai vaihdan puheenaihetta. Käytöstavat nääs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä pikku prinsessa istuu passiivisena tilanteessa ja odottaa, että muut viihdyttäisi juuri häntä. Jos ei aihe kiinnosta ole hyvä vaihda puheenaihetta.
Ihanan passiivis-aggressiivista. 🙃
Yritetty on, ei onnistu. Vaikka kuinka yritän vaihtaa puheenaihetta, niin vähintään 10min kuluttua huomaan, että joku kääntää taas puheen lapsiinsa. Meillä on sellainen kunnon mamma-mafia töissä.
AP
Kuinka kauan te siellä kahvilla oikein istutte?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yksi joka tunkee aina pöytään selittämään pyöräilystä. Kukaan ei edes kommentoi takaisin mitään koska ketään ei kiinnosta.
Minulla oli työkaveri, joka puhui aina saliharrastuksestaan ja ketoruokavaliostaan. Hirveän raskasta seuraa ja jaksoi kommentoida myös muiden syömisiä. Onneksi tuli ensin pandemia ja sitten vaihtoi työpaikkaa. Ei ole ikävä.
Harrastan itsekin juoksua ja käyn säännöllisesti salilla. Silti en jaksanut kuunnella tämän työkaverin paasausta päivästä toiseen saati puhua omista kilometriajoista tai kyykkyennätyksistä. Ne on minun vapaa-ajan juttuja, enkä oleta, että työkavereita kiinnostaisi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on töissä naisia ehkä 30%. Hauskasti sen eron huomaa, miten naiset puhuu lapsistaan paljon, mutta miehet hädin tuskin mainitsevat elleivät joudu olemaan sairaan lapsen takia pois töistä.
Itse en muuten puhu lapsestani, mutta jos joku kysyy vaikka viikonlopun tekemisiä, olen hyvin usein tekemässä jotain lapseni kanssa. Olisi hassua jättää kertomatta, että olen menossa esim. Heurekaan lapsen kanssa ja sanoa, että olen menossa yksin. :D
Meillä tuo prosentti menee toisin päin, mutta meillä lähinnä vain ne miehet puhuvat lapsistaan. Ja kyllä, esittelevät myös kuvia.
Sanos muuta!