Anoppi loukkaantuu kaikesta
Joo, kulunut aihe. Pahoittelut tästä jo etukäteen.
Mutta miten suhtautua anoppiin ja miehen siskoon, joiden kanssa jostain syystä päädyn aina "eri joukkueeseen" ja vihan kohteeksi? Parasta kai olisi olla välittämättä ja antaa olla. Mutta niin vain aina pahoitan mieleni.
Yleensä tulen KAIKKIEN kanssa helposti toimeen ja olen ymmärtääkseni ollut ihan pidetty ihminen ja ns. hyvä tyyppi. Ystävystyn helposti ja ympärilläni on paljon ihania ihmisiä. Mutta anopin ja miehen siskon kanssa tämä ei onnistu. Olen jotenkin aina vääränlainen ja väärin tekevä. Tuntuu, että oikein etsimällä etsivät asioita, joista voi loukkaantua ja sitten murjottaa tai järjestää kohtauksia.
Eniten harmittaa lasteni puolesta, joille mummo on kuitenkin todella tärkeä. Mutta kun mummoa ei näy tai kuulu, jos miniä on taas jotain mokannut. Miehen siskon lapset ovat tärkeämpiä.
Erityisesti kaipaisin näkökulmaa miesten siskoilta ja äideiltä, että miksi siitä miehen vaimosta pitää aina ajatella pahaa? Minulla ei ole veljeä, joten en ymmärrä tätä kuviota yhtään.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko olet tuntenut heidät? Jos he vielä "testaavat" sinua..
Testaavat!? Onko teidän piireissä normaalia joku ihmisten testaaminen? Hyi h*lvetti!
Ei ole. Mutta monet tekevät niin. Opettele käytöstapoja hyvä ihminen äläkä ala aukomaan päätä tuntemattomille yhden kommentin takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko olet tuntenut heidät? Jos he vielä "testaavat" sinua..
Testaavat!? Onko teidän piireissä normaalia joku ihmisten testaaminen? Hyi h*lvetti!
Ei ole. Mutta monet tekevät niin. Opettele käytöstapoja hyvä ihminen äläkä ala aukomaan päätä tuntemattomille yhden kommentin takia.
No tuo on juurikin sitä huonoa käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko olet tuntenut heidät? Jos he vielä "testaavat" sinua..
Testaavat!? Onko teidän piireissä normaalia joku ihmisten testaaminen? Hyi h*lvetti!
Ei ole. Mutta monet tekevät niin. Opettele käytöstapoja hyvä ihminen äläkä ala aukomaan päätä tuntemattomille yhden kommentin takia.
No tuo on juurikin sitä huonoa käytöstä.
Niin on. Siksi kysyinkin sitä.
Vierailija kirjoitti:
Et voi asialle mitään, koska anoppi ja kälysi ovat päättäneet toimia noin, loukkaantua kaikesta.
Samalla tavalla esimerkiksi omat iäkkäät tätini karsastavat ja puhuvat pahaa veljiensä vaimoista, joiden avioliitot ovat kestäneet tähän mennessä viitisenkymmentä vuotta. Miniät eivät vieläkään ole perhettä ja lasten huonot ominaisuudet ovat perineet äideiltään.
Tää on viime vuosisadalla ollu normaali tapa toimia: uusia sukuun tulevia, nuorempia naisia dissataan olan takaa, koska ne on hierarkiassa alempana ja niihin voi purkaa kaikki ite kokemansa vääryydet. Maatalousyhteiskunnassa sukua ei päässyt pakoon joten miniän ym uusien naisten kiusaaminen oli mahdollista. Jotkut vaan elää siinä maailmassa vieläkin, eikä tajua, että jos ihmisille on ilkeä, he eivät pidä yhteyttä ja vanhana saa olla sitten ihan keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi asialle mitään, koska anoppi ja kälysi ovat päättäneet toimia noin, loukkaantua kaikesta.
Samalla tavalla esimerkiksi omat iäkkäät tätini karsastavat ja puhuvat pahaa veljiensä vaimoista, joiden avioliitot ovat kestäneet tähän mennessä viitisenkymmentä vuotta. Miniät eivät vieläkään ole perhettä ja lasten huonot ominaisuudet ovat perineet äideiltään.
Tää on viime vuosisadalla ollu normaali tapa toimia: uusia sukuun tulevia, nuorempia naisia dissataan olan takaa, koska ne on hierarkiassa alempana ja niihin voi purkaa kaikki ite kokemansa vääryydet. Maatalousyhteiskunnassa sukua ei päässyt pakoon joten miniän ym uusien naisten kiusaaminen oli mahdollista. Jotkut vaan elää siinä maailmassa vieläkin, eikä tajua, että jos ihmisille on ilkeä, he eivät pidä yhteyttä ja vanhana saa olla sitten ihan keskenään.
Minua kohdeltiin juuri noin. Olin mukamas jossakin ihme hierarkiassa hyväksyttävänä, mikään ei kelvannut, mitään en muka osannut ja koko ajan ilkeiltiin ja vittuiltiin.
Kaiken lisäksi koko ajan yritettiin hyötyä, olisi pitänyt majoittaa koko ajan Helsingissä kävijöitä, molemmat kälyt tungettiin meille jopa asumaan, rahaa oltiin vailla, talo olisi pitänyt ostaa jne.
Sitten ihmeteltiin kun ei oltu enää missään tekemisissä, minkä jälkeen anoppi alkoi lähettää ihmeellisiä uskonnollissävyisiä valituskirjeitä.
Anopin kanssa menee ihan ok, mutta täälläkin päässä miehen sisko loukkaantuu lähes kaikesta. Syyksi riittää ihan se, jos joku asia ei mene hänen toiveidensa tai suunnitelmiensa mukaan. Esimerkiksi: sisar haluaisi tulla käymään meillä, mutta olemme buukanneet reissun toisaalle ja luonnollisesti lomalle lähdemme.
Sehän on tietysti aina minun vikani, mutta sen sijaan että sisar ottaisi asiaa puheeksi minun kanssani, hän avautuu veljelleen.
Mies on onneksi osannut sanoa jämäkästi, että ei, Hannalla ei ole tätä mitenkään sinua ajatellen järjestänyt vaan yhdessä olemme varanneet lomamatkan tälle ajalle omien aikataulujemme pohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Anopin kanssa menee ihan ok, mutta täälläkin päässä miehen sisko loukkaantuu lähes kaikesta. Syyksi riittää ihan se, jos joku asia ei mene hänen toiveidensa tai suunnitelmiensa mukaan. Esimerkiksi: sisar haluaisi tulla käymään meillä, mutta olemme buukanneet reissun toisaalle ja luonnollisesti lomalle lähdemme.
Sehän on tietysti aina minun vikani, mutta sen sijaan että sisar ottaisi asiaa puheeksi minun kanssani, hän avautuu veljelleen.
Mies on onneksi osannut sanoa jämäkästi, että ei, Hannalla ei ole tätä mitenkään sinua ajatellen järjestänyt vaan yhdessä olemme varanneet lomamatkan tälle ajalle omien aikataulujemme pohjalta.
Ja tässä on esimerkki, miten miehen kuuluu toimia jos oma sisko ja äiti alkaa käyttäytyä kummallisesti. Ei se miniä voi edes oikein mitään tehdä kun ei tulla juttelemaan suoraan.
Meillä mummo (isänäiti) näytti aina jollain tavalla mieltään minulle ja pikkusiskolleni tai ainakin istui ja kehui muita lapsenlapsiaan meille ja antoi ymmärtää että emme olleet yhtä hyviä. (olimme silloin alle 10 vuotiaita.) Mummolla oli kirjahylly jossa valokuvat kaikista lempi lapsenlapsista. Sisko kysyi minulta kerran että luulenko että me koskaan sinne kirjahyllyyn päästään, sanoin että en usko eikä minua edes huvita. Myöhemmin ymmärsin että mummolla ja isällämme oli riitaiset välit mutta jotenkin kamalaa että aikuinen ihminen ei osannut tehdä eroa poikansa ja lastenlasten välillä. Ap-llä oli nyt kuitenkin eri ongelma mutta kannattaa varovasti seurata ettei mummo ja käly, jotka ovat ottaneet sinut silmätikukseen, ala vähättelemään sinua lapsille tai muuta sellaista jos lapsia tapaavat. Ei näihin hommiin aina ole mitään sen kummempaa syytä. Kun kerran päästään alulle niin ei osata lopettaa, ihan sama mitä/miten tekee tai yrittää.
Kun et yhtään anna esimerkkejä, niin ei tuohon mitään voi vastata. En tiedä.
Ehkä tuot omat mielipiteesi liikaa esille ja kun muut ovat eri mieltä, he automaattisesti joutuvat eri joukkueeseen? Entä jos vain olisit hiljaa ja samaa mieltä muiden kanssa, niin sitten ainakin olisit aina samalla puolella.
Vierailija kirjoitti:
Anopin kanssa menee ihan ok, mutta täälläkin päässä miehen sisko loukkaantuu lähes kaikesta. Syyksi riittää ihan se, jos joku asia ei mene hänen toiveidensa tai suunnitelmiensa mukaan. Esimerkiksi: sisar haluaisi tulla käymään meillä, mutta olemme buukanneet reissun toisaalle ja luonnollisesti lomalle lähdemme.
Sehän on tietysti aina minun vikani, mutta sen sijaan että sisar ottaisi asiaa puheeksi minun kanssani, hän avautuu veljelleen.
Mies on onneksi osannut sanoa jämäkästi, että ei, Hannalla ei ole tätä mitenkään sinua ajatellen järjestänyt vaan yhdessä olemme varanneet lomamatkan tälle ajalle omien aikataulujemme pohjalta.
Te olette sitten ilmeisesti aina lomalla tai hyvin joustamattomia, jos sisko ei koskaan pääse kyläilemään silloin kun hän olisi vapaa.
Millaiset välit miehelläsi on äitinsä ja siskonsa kanssa? Voisiko sieltä löytyä selitys nurjaan suhtautumiseen sinua kohtaan?
Eli jos on huonot välit, se peilautuu myös sinuun. Jos taas välit ovat erityisen hyvät, voi kyseessä olla mustasukkaisuus. Jos välit on normaalit sisarus- ja äiti/poika -suhde, en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mummo (isänäiti) näytti aina jollain tavalla mieltään minulle ja pikkusiskolleni tai ainakin istui ja kehui muita lapsenlapsiaan meille ja antoi ymmärtää että emme olleet yhtä hyviä. (olimme silloin alle 10 vuotiaita.) Mummolla oli kirjahylly jossa valokuvat kaikista lempi lapsenlapsista. Sisko kysyi minulta kerran että luulenko että me koskaan sinne kirjahyllyyn päästään, sanoin että en usko eikä minua edes huvita. Myöhemmin ymmärsin että mummolla ja isällämme oli riitaiset välit mutta jotenkin kamalaa että aikuinen ihminen ei osannut tehdä eroa poikansa ja lastenlasten välillä. Ap-llä oli nyt kuitenkin eri ongelma mutta kannattaa varovasti seurata ettei mummo ja käly, jotka ovat ottaneet sinut silmätikukseen, ala vähättelemään sinua lapsille tai muuta sellaista jos lapsia tapaavat. Ei näihin hommiin aina ole mitään sen kummempaa syytä. Kun kerran päästään alulle niin ei osata lopettaa, ihan sama mitä/miten tekee tai yrittää.
Tästä tulee mieleeni siskoni. Hän on siis itse lapseton, mutta yhteisillä sisaruksillamme on lapsia. Myös minulla on lapsia. Yksi heistä jopa hänen kummilapsensa. Hän kehui aina sisarustemme lapsia, kuinka ihania he ovat, ja taitavia. Kun kerroin hänelle, mitä hänen kummilapsensa oli juuri oppinut, kertoi hän, kuinka veljen puoli vuotta vanhempi lapsi oli oppinut saman taidon "jo monta kuukautta sitten". Kun mainitsin, mitä pahojaan oma 3v oli tehnyt, hän totesi, ettei siskon 1v tee ikinä mitään sellaista, "hän on niin kiltti". Kun kysyin, miksi hän dissaa meidän lapsiamme, kun onhan hekin ihan kivoja. "No ei ole niin kivoja kuin ..." Tässä kohtaa välit viilenivät niin, että seuraava kutsu tälle tädille lähtikin sitten vasta kummilapsen rippijuhliin. Sinne hän osallistui, mutta YO-juhlat hän jätti väliin. Muodollisen kohteliaat sukujuhlatapaamisvälit on meillä.
Testaavat!? Onko teidän piireissä normaalia joku ihmisten testaaminen? Hyi h*lvetti!