Mitä järkeä siinä on että ihmiset tuhlaa elämänsä työntekoon?

Vierailija kirjoitti:

Näitä keskusteluja kun lukee niin kyllä tulee semmoinen viha teitä vätyksiä kohtaan että huhhuh.

Ne tuet on tarkoitettu ihmisille jotka eivät pysty tekemään töitä, ei niille jotka ei jaksa tehdä töitä. Saa*anan parasiitit.

Ota nyt huomioon se, että tänne kirjoittelee aina useampi "työtön" trolli joka ei ole työtön. Tarkoituksena on saada juuri sinunlaisesi ihmiset kiihtymään ja vihaamaan työttömiä. Tuntuu toimivan hyvin. Vinkki: Yksikään työtön ei tule jollekkin palstalle kehuskelemaan miten hienoa on olla työtön. Jos sellaista näet, kyseessä on ihan varma provo.

Vierailija kirjoitti:

Hmm. Tuhlaa työntekoon? Mä rakastan mun työtä, enkä edes mitään eläkkeitä odottele, meinasin tehdä niin kauan kuin henki pihisee. Toki pidän vapaa-ajastakin, enkä ole työnarkki. Mutta kyllä mä monena aamuna ihan mielellään lähden töihin. Ja opiskelen melkein aina jotain, koska on huippua oppia uusia asioita. Olen yrittäjä.

Hys hys, ei tässä keskustelussa saa kertoa, että tykkää työstään! Minä olen se toinen yrittäjä, joka tykkää työstään paljon ja kun äsken vilkaisin, niin alapeukkuja oli tullut. :)

Olen niin onnellinen, että olen löytänyt todella mielenkiintoisen alan ja luonut sen ympärille kannattavan yrityksen. Minäkin lähden joka päivä mielelläni töihin, mutta pidän myös vapaata ja lomaa, onhan minulla perhe ja tykkään tehdä esimerkiksi piha- ja puutarhatöitä.

Vierailija kirjoitti:

Olen lähes 50 vuotias ja tykkään työstäni. Se on minulle enemmänkin kiva harrastus, jota voisin tehdä melkein ilman palkkaa, mutta kaiken muun hyvän lisäksi palkka on hyvä. Olen yrittäjä.

Sitä paitsi oikeasti ihmettelen ikäisiäni ja jopa nuorempia ihmisiä, jotka ovat työpäivän jälkeen puhkipoikki ja väsyneitä. Onko tällaisten ihmisten peruskunto niin kurja, että he eivät kykene normaaliin elämiseen työpäivän jälkeen? Onko heillä todella huono terveys ja ruokavalio vai mikä ihme on vialla? Itse olen työpäivän jälkeen ihan virkeä ja aikaansaava, enkä voisi kuvitellakaan meneväni vaikka päiväunille tai edes möllöttämään kotiin tultuani. Nukun normaalisti hyvät 7-8 tunnin yöunet ja herään virkeänä. Olen iloinen ja hyväntuulinen aina.

Kokeilepa vaihtaa työsi sellaiseen, joka ei tunnu kivalta harrastukselta josta nautit. Vaikka sellaiseen, missä työnteko on multitaskausta mikä keskeytetään viesteillä muutaman minuutin välein juuri kun olet keskittynyt tarkkuutta vaativan tehtävän suorittamiseen. Alat pikku hiljaa käydä ylikierroksilla etkä pysty rauhoittumaan enää vapaillakaan. Yöunet häiriintyy etkä saa enää kunnolla lepoa. Ilo ja hyväntuulisuus häviää ja voimat alkavat mennä työstä suoriutumiseen. Terveisin aiemmin kivasta työstään itsekin tykännyt, nykyään tehostamistoimenpiteiden seurauksena sairaslomalle päätynyt hermokimppu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska työstä maksetaan palkkaa. Ihminen tarvitsee rahaa elääkseen. Jos elää tuilla, niin joku toinen tekee sen työn tuella elävänkin puolesta. Taivaasta ei sada mannaa.

Toisille maksetaan ja toisille hyvin heikosti. Mitä järkeä sen pienipalkkaisen on tehdä töitä joista ei jää juuri mitään, työ on raskasta ja kiireistä ja kaikki vapaa-aika menee hukkaan.

Tarpeeksi pitkään kun elää minimituilla, se ei juuri mitäänkin alkaa tuntua jo ihan kivalta. Ja lomaraha on ihan kiva saada myös ja veronpalautukset, joita tt-tuki ei syö. Jotta bää vaan sinnekin. (Ja toki pääni pysyy kasassa, kun ei tarvitse olla koko päivää yksin kotona ja saan tuntea olevani tarvittu töissä)

Rahastahan töitä tehdään mutta en pysty mitenkään samaistumaan ajattelutapaasi että pää hajoaa jos on päivän yksin. Mitä hittoa?

Oikeasti pitkäaikaistyöttömille tulee paha olo, kun he tuntevat jäävänsä ulkopuolisiksi jostakin asiasta. Toiset menevät kiireellä aamulla töihin, juttelevat töissä taukohuoneessa, palaavat iltapäivällä töistä, hakevat tenavat päiväkodista, ja sitä rataa.

Työtön kokee, että työssäkäyvät ovat sellaisessa "paremman väen" kuplassa, johon heillä ei ole pääsyä. Pitkäaikaistyöttömällä saattaa olla omanlaisensa, ihannoitu, kuva työelämästä, joka ei monenkaan kohdalla vastaa todellisuutta. Suomessa tätä nykyä kymmenet tuhannet ihmiset tekevät työnsä käytännöllisesti katsoen yksin, ilman ihmiskontakteja - etenkin näin etätyöaikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen lähes 50 vuotias ja tykkään työstäni. Se on minulle enemmänkin kiva harrastus, jota voisin tehdä melkein ilman palkkaa, mutta kaiken muun hyvän lisäksi palkka on hyvä. Olen yrittäjä.

Sitä paitsi oikeasti ihmettelen ikäisiäni ja jopa nuorempia ihmisiä, jotka ovat työpäivän jälkeen puhkipoikki ja väsyneitä. Onko tällaisten ihmisten peruskunto niin kurja, että he eivät kykene normaaliin elämiseen työpäivän jälkeen? Onko heillä todella huono terveys ja ruokavalio vai mikä ihme on vialla? Itse olen työpäivän jälkeen ihan virkeä ja aikaansaava, enkä voisi kuvitellakaan meneväni vaikka päiväunille tai edes möllöttämään kotiin tultuani. Nukun normaalisti hyvät 7-8 tunnin yöunet ja herään virkeänä. Olen iloinen ja hyväntuulinen aina.

Kokeilepa vaihtaa työsi sellaiseen, joka ei tunnu kivalta harrastukselta josta nautit. Vaikka sellaiseen, missä työnteko on multitaskausta mikä keskeytetään viesteillä muutaman minuutin välein juuri kun olet keskittynyt tarkkuutta vaativan tehtävän suorittamiseen. Alat pikku hiljaa käydä ylikierroksilla etkä pysty rauhoittumaan enää vapaillakaan. Yöunet häiriintyy etkä saa enää kunnolla lepoa. Ilo ja hyväntuulisuus häviää ja voimat alkavat mennä työstä suoriutumiseen. Terveisin aiemmin kivasta työstään itsekin tykännyt, nykyään tehostamistoimenpiteiden seurauksena sairaslomalle päätynyt hermokimppu

Kokeilepa itse ottaa vastuu jaksamisestasi ja hyvinvoinnistasi. Älä syytä mutta sellaisista asioista, joihin pystyt vaikuttamaan itse. Sinä olet se, joka muuttaa asioita halutessaan paremmaksi. Sinä ihan itse. Jos et halua sitä tehdä, niin kai sinun pitää sitten jatkaa valittamista tappiin saakka, mutta se on oma valintasi. Ehkä asia kuulostaa tylyltä, mutta ihan itse hakkaat päätäsi seinään, ei kukaan muu.

Minä opiskelin aikuisena uuden ammatin ja loin firmani nollasta. Tein siitä täsmälleen oman näköisen ja tottakai kesti hetken, ennen kuin se siitä jaloilleen nousi, mutta sen jälkeen ei ole ollut hätäpäivää.

Sinun kaltaisen sossupummin takia olen itsekin kallistunut siihen että Suomessa on aivan liian avokätinen sosiaaliturva. Alkaisi aloittajan kaltaiselle pummillekin työt maistumaan jos nälkäkuolema ja kodittomuus olisi oikeasti uhka suomessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen lähes 50 vuotias ja tykkään työstäni. Se on minulle enemmänkin kiva harrastus, jota voisin tehdä melkein ilman palkkaa, mutta kaiken muun hyvän lisäksi palkka on hyvä. Olen yrittäjä.

Sitä paitsi oikeasti ihmettelen ikäisiäni ja jopa nuorempia ihmisiä, jotka ovat työpäivän jälkeen puhkipoikki ja väsyneitä. Onko tällaisten ihmisten peruskunto niin kurja, että he eivät kykene normaaliin elämiseen työpäivän jälkeen? Onko heillä todella huono terveys ja ruokavalio vai mikä ihme on vialla? Itse olen työpäivän jälkeen ihan virkeä ja aikaansaava, enkä voisi kuvitellakaan meneväni vaikka päiväunille tai edes möllöttämään kotiin tultuani. Nukun normaalisti hyvät 7-8 tunnin yöunet ja herään virkeänä. Olen iloinen ja hyväntuulinen aina.

Kokeilepa vaihtaa työsi sellaiseen, joka ei tunnu kivalta harrastukselta josta nautit. Vaikka sellaiseen, missä työnteko on multitaskausta mikä keskeytetään viesteillä muutaman minuutin välein juuri kun olet keskittynyt tarkkuutta vaativan tehtävän suorittamiseen. Alat pikku hiljaa käydä ylikierroksilla etkä pysty rauhoittumaan enää vapaillakaan. Yöunet häiriintyy etkä saa enää kunnolla lepoa. Ilo ja hyväntuulisuus häviää ja voimat alkavat mennä työstä suoriutumiseen. Terveisin aiemmin kivasta työstään itsekin tykännyt, nykyään tehostamistoimenpiteiden seurauksena sairaslomalle päätynyt hermokimppu

Kokeilepa itse ottaa vastuu jaksamisestasi ja hyvinvoinnistasi. Älä syytä mutta sellaisista asioista, joihin pystyt vaikuttamaan itse. Sinä olet se, joka muuttaa asioita halutessaan paremmaksi. Sinä ihan itse. Jos et halua sitä tehdä, niin kai sinun pitää sitten jatkaa valittamista tappiin saakka, mutta se on oma valintasi. Ehkä asia kuulostaa tylyltä, mutta ihan itse hakkaat päätäsi seinään, ei kukaan muu.

Minä opiskelin aikuisena uuden ammatin ja loin firmani nollasta. Tein siitä täsmälleen oman näköisen ja tottakai kesti hetken, ennen kuin se siitä jaloilleen nousi, mutta sen jälkeen ei ole ollut hätäpäivää.

Tiesitkö, että on tutkimustuloksia siitä, että elämässä menestyneet usein pitävät menestystä vain ja ainoastaan omana ansionaan, eivätkä ota huomioon sitä, että myös sattumalta ja tuurilla on osuutensa siihen, miten asiat lopulta kääntyvät. Tosi hienoa sun kannalta, että kaikki on mennyt hyvin. Varmasti olet tehnyt paljon töitä menestyksesi eteen. Mutta yhtä lailla tunnen konkurssin tehneitä yrittäjiä, jotka ovat raataneet hurjasti, mutta silti äkilliset suhdannemuutokset ja maailman tapahtumat ovat kaataneet bisneksen heistä riippumattomista syistä. Samoin on moni palkansaaja tehnyt ahkerasti töitä muuttuvassa työympäristössä ja uupumus on iskenyt varkain. Voi olla että sulle ei kohdalle vastoinkäymisiä tule osumaan jatkossakaan ja hyvä jos niin on. Mutta tietty pilkallisuus ja omahyväisyys siitä sun ekasta viestistä paistoi siinä miten suhtaudut työssä uupuneisiin ihmisiin että kylläpä onkin huonokuntoista ja pahantuulista porukkaa, ei mulle vain ikinä voisi käydä noin, hih. Siitä rivien välistä tihkuvasta ylenkatseesta ne alapeukut johtuu eikä siitä että viihdyt työssäni tai siitä että sulla on asiat hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska työstä maksetaan palkkaa. Ihminen tarvitsee rahaa elääkseen. Jos elää tuilla, niin joku toinen tekee sen työn tuella elävänkin puolesta. Taivaasta ei sada mannaa.

Toisille maksetaan ja toisille hyvin heikosti. Mitä järkeä sen pienipalkkaisen on tehdä töitä joista ei jää juuri mitään, työ on raskasta ja kiireistä ja kaikki vapaa-aika menee hukkaan.

Miksi toisten tarvitsisi tehdä raskasta työtä ja uhrata aikaansa että voisi elättää sinut? Onko sinun aika arvokkaampaa kuin toisten? Toki jos elät omavaraisesti, kasvatat ruokasi itse ym niin ihan sama käyttekö töissä vai ette, mutta ei oo reilua vaatia muita veroilla elättämään itseään jos olisi terveyttä elättää itsensä, mutta on vaan laiska ja mukavuudenhaluinen.

Iso osa on syrjäytetty yhteiskunnasta muiden toimesta. Sitähän suurin osa haluaa nähdä, kun täytyy löytää joku, johon voi purkaa oman pahoinvointinsa tai epäonnistumisensa.

Ketään ei ole syrjäytetty, ihan itse on ihminen vastuussa itsestään ja syrjäytyy. Jos sun ei tarvitse ottaa vastuuta itsestäsi ja elatuksestasi, ei yhteiskunnalla ole siihen yhtään sen enempää velvollisuutta. 

Moni on työkyvytön väkivallan jäljiltä.