Lue keskustelun säännöt.
Onko jotenkin muotia olla introvertti ja/tai epäsosiaalinen?
17.05.2022 |
Olen törmännyt ilmiöön jatkuvalla syötöllä viimeisten parin vuoden aikana. Tiedän ihmisiä, jotka elävät päällepäin ihan ns. tavallista elämää, mutta jotka pitävät ihmeellisen kovaa meteliä siitä, miten inhoavat ihmisiä. Siis sellaiset tyypit joiden sosiaalinen elämä vaikuttaa vilkkaalta. On ehkä parisuhde, lapsiakin, sukulaisten kanssa vietetään aikaa ja ystävien kanssa käydään drinksuilla ja syömässä. Samaan aikaan vähän väliä huokaillaan miten olisi ihanaa muuttaa johonkin metsämökkiin ja eristäytyä kaikista loppuiäkseen, kun vihataan ihmisiä.
Yksi hyvä esimerkki on työkaverini, joka ei pidä töissä suutaan kiinni sekuntiakaan. Neuvoo, pätee ja pälättää aivan tauotta. Tunkee väen vängällä keskusteluun mukaan jos sattuu osumaan paikalle, riippumatta siitä miten epäkiinnostava aihe kaikkien osallistujien mielestä on.
Sitten kuitenkin jakaa jatkuvasti somessa meemejä ja avautumisia siitä, miten on introvertti eikä halua olla ihmisten kanssa missään tekemisissä. Että parasta olisi kun hänelle ei kukaan ikinä sanoisi sanakaan, ja hän saisi vain elää hiljaisuudessa ja omassa maailmassaan hamaan tappiin asti.
Mistä tässä on kyse? Onko epätrendikästä pitää ihmisistä ja ihmisten seurasta ihan avoimesti? Oletteko törmänneet tällaiseen?
Kommentit (80)
Ei todellakaan ole. Elämme aikaa jossa suulailla extroverteillä ja helppoheikeillä on koko maailma avoinna ja vain taivas kattona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan ole. Elämme aikaa jossa suulailla extroverteillä ja helppoheikeillä on koko maailma avoinna ja vain taivas kattona.
Nyt koronan jälkeen extrovertit ovat hieman pulassa ja yrittävät pakottaa muut seurakseen työpaikoille.
Voi olla myös itsestä lähtöisin oleva paine esittää ylisosiaalista esim. töissä, jotta olisi se hyvä tyyppi joka saa (pitää) paikan. Ja ehkä on samalla vihainen muille, kun "pitää" niitten takia pinnistellä päivästä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisesti rasittavin ihminen on superekstrovertti, jolla on olemattomat sosiaaliset taidot.
Kyllä. Erityisesti silloin, kun hän puhuu vain itseään kiinnostavista aiheista. Heti, kun aihe vaihtuu jollekin muulle tärkeään aiheeseen, joka ei liity työhön niin kuuluu, että "ei kiinnosta".
Kuuluu normaaleihin sosiaalisiin taitoihin kestää kuunnella aiheita, jotka eivät suoranaisesti ole omalla mielenkiinnon alueella. Sitä osaa laittaa korvan taakse, että mikä on lähellä toisen sydäntä ja riemuita toisen kanssa, kun tytär pääsee ripille/kissa saa palkinnon/ koira löytää kadonneen ihmisen/ ja osaa kysellä, että kuinka mummosi nyt voi. Onko hän päässyt jo kotiin sairaalasta. On ihmisyyttä tulla kuulluksi ja nähdyksi sekä ymmärretyksi. Menee asiat hyvin tai huonosti. Tunteet on luonnollinen osa työhyvinvointia ja hyvässä työyhteisössä saa vastakaikua, kun itsellä menee hyvin tai huonosti.
Tämä onnistuu kyllä ihan, on sitten intro- tai ekstrovertti. Toki, jos itse voi pahoin jossain elämänsä vaiheessa, ei silloin ole itsestä paljon muille jakaa. Keskittyy lähinnä hoitamaan työnsä ja pysymään työpäivät kasassa... Silloin on ihan kiva, että työkaveri tulee vastavuoroisesti tulee luokse pahoitellen, että "kuulin sun isästä, miten voit?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisesti rasittavin ihminen on superekstrovertti, jolla on olemattomat sosiaaliset taidot.
Kyllä. Erityisesti silloin, kun hän puhuu vain itseään kiinnostavista aiheista. Heti, kun aihe vaihtuu jollekin muulle tärkeään aiheeseen, joka ei liity työhön niin kuuluu, että "ei kiinnosta".
Kuuluu normaaleihin sosiaalisiin taitoihin kestää kuunnella aiheita, jotka eivät suoranaisesti ole omalla mielenkiinnon alueella. Sitä osaa laittaa korvan taakse, että mikä on lähellä toisen sydäntä ja riemuita toisen kanssa, kun tytär pääsee ripille/kissa saa palkinnon/ koira löytää kadonneen ihmisen/ ja osaa kysellä, että kuinka mummosi nyt voi. Onko hän päässyt jo kotiin sairaalasta. On ihmisyyttä tulla kuulluksi ja nähdyksi sekä ymmärretyksi. Menee asiat hyvin tai huonosti. Tunteet on luonnollinen osa työhyvinvointia ja hyvässä työyhteisössä saa vastakaikua, kun itsellä menee hyvin tai huonosti.
Tämä onnistuu kyllä ihan, on sitten intro- tai ekstrovertti. Toki, jos itse voi pahoin jossain elämänsä vaiheessa, ei silloin ole itsestä paljon muille jakaa. Keskittyy lähinnä hoitamaan työnsä ja pysymään työpäivät kasassa... Silloin on ihan kiva, että työkaveri tulee vastavuoroisesti tulee luokse pahoitellen, että "kuulin sun isästä, miten voit?"
Toki siis on myös kunnioitettava sitä, ettei kaikki halua puhua töissä henkilökohtaisista asioistaan. Silti ekstovertin aiemmin kuvattu käytös sekä vastaavasti introvertti passiivis-agressiivinen murahtelu ovat hyviä esimerkkejä näiden luonteenominaisuuksien sosiaalisten taitojen puutteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin, introvertit ovat luojan lahja maailmalle, kaikin tavoin parempia ja älykkäämpiä ja arvokkaampia ihmisiä kuin oksuvertit eiku siis ekstrovertit.
Tulee heti mieleen Emmi Nuorgam ja Karoliina Pentikäinen. Kumpikin on mielestään introvertti tai "sosiaalinen introvertti" ja elämä somessa Emmillä seksielämää ja Karoliinalla oksennusvateja myöten. "Tarvitsen paljon rauhallista omaa aikaa palautumiseen" - ei kulu puolta päivää ettei olla jossain rämpättämässä. Kaupallinen yhteistyö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulee heti mieleen Emmi Nuorgam ja Karoliina Pentikäinen. Kumpikin on mielestään introvertti tai "sosiaalinen introvertti" ja elämä somessa Emmillä seksielämää ja Karoliinalla oksennusvateja myöten. "Tarvitsen paljon rauhallista omaa aikaa palautumiseen" - ei kulu puolta päivää ettei olla jossain rämpättämässä. Kaupallinen yhteistyö.
Joo, olen muillakin huomannut tämän, että mennään täysin vapaaehtoisesti kissanristiäisistä toisiin ja sitten illalla istahtaa puoleksi tunniksi telkkarin ääreen yksin "aah, tässä minä introvertti lataudun"
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin törmännyt samaan ilmiöön. Pari kaveria ovat omien sanojensa mukaan introverttejä, mutta näkevät ystäviä joka viikonloppu ja juttelevat paljon puhelimessa. Ovat tunkemassa jokaisiin kissanristiäisiin mukaan. Samalla instastoryt ovat täynnä ihmisvihameemejä, joissa kerrotaan miten ihmiset ovat niin perseestä ja vihataan kaikkia ja introvertit sitä ja introvertit tätä. En ymmärrä.
Juuri tämän tyyppisestä tilanteesta puhun. Ajattelin jo että olenko ainut joka tällaiseen on kiinnittänyt huomiota.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Introverteissäkin on narsisteja. Olkaa varovaisia näiden vaatimattomien narsistien kanssa.
Nämä on ihmissuhteiden mustia aukkoja. Jos kuitenkin omaa hyvät rajat, hoksaa outouden melko nopeasti.
Ovat sulkeutuneita, mikä voi tuntua viehättävältä piirteeltä egotehostuksen ajassa, mutta itsekeskeisiä hekin lopulta ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee heti mieleen Emmi Nuorgam ja Karoliina Pentikäinen. Kumpikin on mielestään introvertti tai "sosiaalinen introvertti" ja elämä somessa Emmillä seksielämää ja Karoliinalla oksennusvateja myöten. "Tarvitsen paljon rauhallista omaa aikaa palautumiseen" - ei kulu puolta päivää ettei olla jossain rämpättämässä. Kaupallinen yhteistyö.
Joo, olen muillakin huomannut tämän, että mennään täysin vapaaehtoisesti kissanristiäisistä toisiin ja sitten illalla istahtaa puoleksi tunniksi telkkarin ääreen yksin "aah, tässä minä introvertti lataudun"
Introvertti tai ei, joillakin se kissanristiäisiin osallistuminen kuuluu työhön. Esimerkiksi introvertit esiintyvät taiteilijat ovat jatkuvasti huomion kohteena, mutta ovat silti introvertteja. Kuuluu työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee heti mieleen Emmi Nuorgam ja Karoliina Pentikäinen. Kumpikin on mielestään introvertti tai "sosiaalinen introvertti" ja elämä somessa Emmillä seksielämää ja Karoliinalla oksennusvateja myöten. "Tarvitsen paljon rauhallista omaa aikaa palautumiseen" - ei kulu puolta päivää ettei olla jossain rämpättämässä. Kaupallinen yhteistyö.
Joo, olen muillakin huomannut tämän, että mennään täysin vapaaehtoisesti kissanristiäisistä toisiin ja sitten illalla istahtaa puoleksi tunniksi telkkarin ääreen yksin "aah, tässä minä introvertti lataudun"
Introvertti tai ei, joillakin se kissanristiäisiin osallistuminen kuuluu työhön. Esimerkiksi introvertit esiintyvät taiteilijat ovat jatkuvasti huomion kohteena, mutta ovat silti introvertteja. Kuuluu työhön.
Ai. Tietämäni introvertit esiintyvät taiteilijat ovat esillä vain kun he ovat esiintymässä. Muutamien tuntien ajan viikossa. Muun ajan he todellakin ovat omissa oloissaan. Tuntemani ekstrovertit esiintyvät taiteilijat taas ovat esillä ihan koko ajan. Aina kun mahdollista, some mahdollistaa tämän aamusta iltaan ja yötä myöten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole muotia.
On vain huomattu, että introvertit ja epäsosiaaliset voivat olla loistavia työntekijöitä ja jos myös heille järjestetään optimaaliset työolot, työnantaja ei voi kuin voittaa.
Tähän asti on eletty ekstroverttien ehdoilla.
Olemme vihdoin ihmisiä.
Jep, ei siinä mitään että on introvertti. Hyvähän se on että nykyään saa avoimemmin olla sitä mitä on.
Sillä tavalla meni ohi aiheen, etten tarkoittanut introverttiyden olevan muotia per se. Vaan ihmisvihan ja eristäytyneisyyden tarpeen korostamisen. Siis sen, että eletään normaalia elämää, tungetaan mukaan kaikkeen mahdolliseen sosiaaliseen kanssakäymiseen miltei väkisin, ja siinä ohessa tai sen jälkeen selitetään/päivitetään miten inhotaan ihmisiä ja olisivatpa kaikki vain hiljaa. Ja kiinnittämättä tähän näennäisesti sosiaaliseen perhoseen mitään huomiota, koska hyi, ihmisiä.
Ap
OT, tämä per se toimii aina hyvin suomenkielisessä tekstissä, varsinkin vapaamuotoisessa keskustelussa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen oikea introvertti. Se ei tarkoita, että olisin epäsosiaalinen. Tykkään kyllä olla ihmisten kanssa paljonkin, mutta kerran kuussa riittää mulle. En ole somessa.
Vierailija kirjoitti:
Hyi toivottavasti ei. Itse viihdyn parhaiten itseni kanssa. Hyvin harvalla ihmisellä on mitään kuulemisen arvoista sanottavaa. Näin se vain menee.
"Hyvin harvalla ihmisellä on mitään kuulemisen arvoista sanottavaa."
Hitto, tää olikin hyvä lause. Pistänpä korvan taakse.
On hyvä, että introverttiydestä on tullut hyväksytympää ja siksi monet uskaltavat sen kertoa ja puhua siitä ilman häpeämistä. Ennenhän se koettiin negatiivisena asiana. Siksi varmaan asiaan törmää nykyään enemmän ja jotkut ovat sitten ottaneet siitä trendin itselleen. Introverttiys ei myöskään ole sama kuin ihmisviha eli osa on ymmärtänyt asian väärin ja käyttäytyy töykeästi vedoten mahdollisesti keksittyyn introverttiyteensä. Itse koen, että introvertit ovat suvaitsevampia toisia ihmisiä kohtaan, koska arvostavat sitä, että jokainen saa olla tarvittaessa omassa rauhassa eikä heillä ole siis halua puuttua niin paljon toisten asioihin.
ihminen on sitä mitä on, ei tarvi olla introventti jos ei koko aikaa halua olla ihmisten kanssa
Työpaikalla suurinosa vetää jotain roolia.
Itsestäkin tuntuu välillä että ihan kun jotain teattetiesitystä seuraisi kun porukat vetää toimistolla jotain businessjargoniaa ja esittävät niiiiiiin tärkeitä ja osaavia ja yltiösosiaalisia että oikein oksettaa.
Siitä huolimatta voi olla että mieluusti olisivat kotona takkatulen ääressä villasukat jalassa yksin tai max kaksin.
kyllähän kaikenlainen feikkaaminen on muotia-joillekkin jopa elämäntapa-mutta joillakin tuntuisi olevan kova tarve syyllistää oikeita introvertteja. ehkä kiusaajaluonne ajattelee että helppo kohde??