Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko mukavuusalueeltasi pois joutuminen ollut jollain tavalla opettavaista?
Diippisdaappis
17.05.2022 |
Itse olen huomannut monia myönteisiä puolia, kuten jatkuvan stressin aiheuttaman sadan vuoden rupsahduksen ulkonäössä, ja sisäisen voimasanautumisen notkahduksen suuntana eteen ja ylöspäin.
Juu.
En tajua aina itsekään itseäni... 😄🖖🤣
Ehkä pienet kaunistusunet tähän kohtaan hanaveden alla.
Kommentit (14)
Sehän on opettavaista, jos jokin. Aivoihin syntyy uusia hermoverkkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja rupsahdus on myönteistä, koska entiset pim sydämeenpyrkijät on kivasti tipahtaneet kärryiltä.
Joskus vielä joku sitkeä näätäeläin jotakin yrittää, mutta en viitsi.
Haluan teetä ja sympatiaa.
En draamoja, komedioita, draamakomedioita enkä varsinkaan kiukkuisia karvakolmioita Eirasta.
Nyyh.
Vierailija kirjoitti:
En. Se on psykologinen manipulointikeino saada työmuurahaisista vielä enemmän irti.
Eri mieltä. Moni on työmuurahainen juuri siksi, ettei uskalla poistua mukavuusalueeltaan. Voi olla, että tuo mukavuusalue alkaa käydä epämukavaksi. Siinä voi sitten miettiä, pysytteleekö vanhalla mukavuusalueella, vai lähteekö kohti tuntematonta (mahdollisesti vielä epämukavampaa).
Mukavuusalue onkin mielenkiintoinen sana. Jotkut meistä ikään kuin luonnostaan pyrkii kohti epämukavuutta. Sitä ihmetellään. Miksi tuo, jolla oli kaikki hyvin, jätti vaimonsa tai työnsä tai rahansa? Osa näistä kuitenkin keksii ideoita, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Siinä vaiheessa kukaan ei enää ihmettele.
Oli pakko puhua englantia. Totesin, että olenkin ihan hyvä siinä (ja että moni on aika huono). Ei jännittänyt enää jatkossa.
Kyllä kurjuuden maksimoiminen on tehokas keino saada uusi alku elämälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, vapaaehtoistyössä olen ollut parillakin epämukavuusalueellani.
Hyvässä seurassa ja yhdessä tehden monesti jää hyvä mieli niistäkin töistä.
Uuttakin oon oppinut.
Silloin tällöin epämukavuusalueelle meneminen on minusta ihan ok mutta jos jatkuvasti pitää olla omalla epämukavuusaluella, se lisää stressiä, mikä taas ei ole terveellistä pitkään jatkuessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sain rutkasti itseluottamusta kun hyppäsin mukavuusalueelta pois. Suosittelen kyllä kaikille. Minä huomasin että osaan ja pystyn ja minua uskotaan kun kotona oli jatkuvasti lytätty.
Minulla on huono koordinaatiokyky. Olen kömpelö, enkä oikein hallitse kehoani. Menin tanssitunnille, jonka luulin olevan alkeiskurssi. Olinkin ilmoittautunut väärään ryhmään: edistyneisiin. Muut olivat tanssineet vuosikausia. Opettaja kehotti kuitenkin jäämään ryhmään.
Alku oli hankalaa ja epämukavaa, mutta sain pikkuhiljaa jutun juuresta kiinni. Kehonhallinta, koordinaatio ja tasapaino kehittyivät huimaa vauhtia. En enää ole niin kömpelö. Ennen kaaduin aina liukkaalla säällä, nykyään pysyn pystyssä. En usko, että olisin oppinut noin tehokkaasti alkeisryhmässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epämukavuusalueita on eri asteisia. Esim. minulle se, että pakotan itseni lähtemään ihmisten ilmoille joskus, kun en haluaisi, on lieväasteiselle epämukavuusalueelle menemistä. Sen seuraus on aika usein myönteinen: mieliala kohoaa ja on energisempi olo.
Rajulla epämukavuusalueella käyminen sen sijaan on lähes aina ollut kielteinen kokemus. Päättelen tästä, että tunnen itseni, voimani, kykyni ja rajani jo aika hyvin. Ei juuri tule myönteisiä, opettavaisia yllätyksiä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Faith kirjoitti:
Epämukavuusalueita on eri asteisia. Esim. minulle se, että pakotan itseni lähtemään ihmisten ilmoille joskus, kun en haluaisi, on lieväasteiselle epämukavuusalueelle menemistä. Sen seuraus on aika usein myönteinen: mieliala kohoaa ja on energisempi olo.
Rajulla epämukavuusalueella käyminen sen sijaan on lähes aina ollut kielteinen kokemus. Päättelen tästä, että tunnen itseni, voimani, kykyni ja rajani jo aika hyvin. Ei juuri tule myönteisiä, opettavaisia yllätyksiä.
Minä taas olen oppinut eniten sen jälkeen, kun olen käynyt rajulla epämukavuusalueella. Itse tilanteessa toki vain huudin tuskaani ja toivoin kaiken loppuvan. Jälkikäteen näen kuitenkin, mikä arvo näillä kokemuksilla oli. Olen parempi ihminen nyt, vaikken ikinä täydellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Se on psykologinen manipulointikeino saada työmuurahaisista vielä enemmän irti.
Eri mieltä. Moni on työmuurahainen juuri siksi, ettei uskalla poistua mukavuusalueeltaan. Voi olla, että tuo mukavuusalue alkaa käydä epämukavaksi. Siinä voi sitten miettiä, pysytteleekö vanhalla mukavuusalueella, vai lähteekö kohti tuntematonta (mahdollisesti vielä epämukavampaa).
Mukavuusalue onkin mielenkiintoinen sana. Jotkut meistä ikään kuin luonnostaan pyrkii kohti epämukavuutta. Sitä ihmetellään. Miksi tuo, jolla oli kaikki hyvin, jätti vaimonsa tai työnsä tai rahansa? Osa näistä kuitenkin keksii ideoita, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Siinä vaiheessa kukaan ei enää ihmettele.
Totta muutek. Munkin mukavuudessa vellominen in saannut epävarmaksi ja elää vain tavan vuoksi. Uusi elämä jännittää ja mitä kaikkea se tuo. Tää on hölmö kysymys mennäkkö jännää ja pelottavaan vai riutua schaissessa loppu elämän. Joskus se ensi askel on otettava.
Mulle tää palsta tuotti kauan sitten harmaita hiuksia...
Nyt tajusin että hei, ei tarvitse riidellä.
Koska mikään vastaus ei ole joillekin riittävä.
Voi vain siirtyä muualle...
Alue: Aihe vapaa
En. Se on psykologinen manipulointikeino saada työmuurahaisista vielä enemmän irti.