Lapsen hankinta nepsy kirjoisen lapsen jälkeen

Lapsen hankkiminen tai hankkimatta jättäminen on sinun ja vaimosi kahdenkeskinen asia. Keskustele aiheesta hänen kanssaan. 

Eiköhän tuossakin ole jo monta liikaa.

Mistä olet päätellyt, että lapsia ei saisi hankkia, jos yhdellä on jokin "erityisyys"?

t. kehitysvammaisen pikkusisko

No ei kait sitä kukaan kiellä hankimmasta, itse tietää parhaiten. Ystävälläni on nepsy diagnoosin saanut kohta 4 v poika ja ehkä harkitsevat vielä lasta, mutta tosiaan vain harkitsevat. Monenlaista vaikeutta on ollut pojan syntymästä asti. Heillä yhteensä 3 lasta.

Ainahan raskaudessa on riski että lapsesta tulee jollain tapaa vammainen tai tulee muuta häikkää. Eikä läheskään kaikkea pystytä esim raskauden ajan seuloinnoissa selvittämään. Se riski on vaan otettava mikäli halajatte lisää lapsia.

Jos te koette, että antamaan parhaanne vielä yhdelle vauvalle eikä nepsyerityinen isosisarus sitä haittaa, niin mikä ihme teitä estäisi? Vai onko tämä joku sama uskomus kuin se, ettei adhd-diagnosoidut saisi lisääntyä?

Paljonko tienaatte?

Onneksi me ei tiedetty etukäteen. :) Kuopus oli siinä vaiheessa jo syntynyt ja on edellä kaikessa siinä, missä esikoinen on jäljessä.

Keskiarvona ovat siis täysin keskiverrot.

Tuohan on täysin absurdi ajatus, että erityisyys estäisi lisääntymisen jatkossa. Niitä erityisyyksiä, kun voi tulla myöhemminkin monesta eri syystä. Kaikki ei vielä pikkulapsi-iässä näy ja onnettomuudet yms. voivat muuttaa tilanteita silmänräpäyksessä. 

Neljä lasta riittää.

Usein, mutta ei aina erityislapsi vie vanhempien kaiken energian ja ajan muiden lasten jäädessä vähälle huomiolle.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän tuossakin ole jo monta liikaa.

Vastasitko ap:n kysymykseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän tuossakin ole jo monta liikaa.

Vastasitko ap:n kysymykseen?

Vastasin.

Älkää hankkiko enää. Nepsy vie kaikki voimanne. Muut jäävät paitsioon.

Entä jos se viides on vieläkin haastavampi? Ette ole ihan nuoria enää ja yksi nepsy haasteineen jo kasvatettavana. Itse keskittyisin niihin jo olemassaoleviin lapsiin.

Olennaisin kysymys lienee, jaksatteko ja pärjäättekö, jos tulevakin lapsi on erityislapsi. Miten se vaikuttaa muihin lapsiin ja suhteeseenne heihin? Saako kuopus jatkossakin riittävästi huomiota, jos pikkusisarus on myös erityinen?

Vierailija kirjoitti:

Älkää hankkiko enää. Nepsy vie kaikki voimanne. Muut jäävät paitsioon.

Juu, sinähän sen tiedät vieko tuo lapsi ap:n ja vaimonsa kaikki voimat 🤔 Jos veisi, ap ei edes harkitsisi uutta lasta.

Minun mielestä vaikuttaa siltä, että he ovat rakastavia ja tervejärkisiä vanhempia. He osaavat kyllä itse tehdä päätöksensä asian suhteen. Mutta ymmärrän kyllä, että asiaa haluaa punnita tarkkaan ennen lopullista päätöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää hankkiko enää. Nepsy vie kaikki voimanne. Muut jäävät paitsioon.

Juu, sinähän sen tiedät vieko tuo lapsi ap:n ja vaimonsa kaikki voimat 🤔 Jos veisi, ap ei edes harkitsisi uutta lasta.

Minun mielestä vaikuttaa siltä, että he ovat rakastavia ja tervejärkisiä vanhempia. He osaavat kyllä itse tehdä päätöksensä asian suhteen. Mutta ymmärrän kyllä, että asiaa haluaa punnita tarkkaan ennen lopullista päätöstä.

Tai sitten vain tuilla eläviä luusereita joilla on pakkomielle tehtailla lisää.

Meillä on neljä lasta joilla kaikilla nepsydiagnoosit, esikoisella lisäksi keva. Järkyttyneille tiedoksi että kuopuksia odottaessa kaksosraskaus oli yllätys ja tiedossa tuossa vaiheessa vasta esikoisen keva jonka kanssa arki sujui mukavasti.

Tällä pohjalla en näin jälkeenpäin ajatellen olisi hankkinut enempää kuin kaksi lasta, toive kolmannesta olisi saanut jäädä. Pärjätään kyllä, mutta ei tämä niin helppoa ole että suosittelisin. Yleisesti tykkään että neljä lasta olisi varmaan riittävä määrä valtaosalle perheistä. Silloinkin kun kaikki lapset on terveitä. Jos energiaa ja kiinnostusta riittää voisi harkita vaikka tukiperheenä toimimista, sijaisvanhemmuutta, aktiivista roolia lasten harrastuksissa tai vaan sitä että ottaa lähipiirin lapsia hoitoon.

Tietty jos molemmat haaveilee viidennestä lapsesta niin mikäs siinä. Jos kuitenkin toinen tykkää että neljä riittää niin en menisi painostamaan enempään. Jos on nepsylapsi perheessä, voi olla että diagnooseja löytyy sisaruksilta myöhemmin. Tai että tiedossa olevan diagnoosilapsen tuentarve kasvaa vuosien myötä. Silloinkin kun molemmat toivovat lisää lapsia on hyvä hetken miettiä tulevaisuutta siinä valossa että mitä jos kaikki ei mene ihan niin kuin toivotaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää hankkiko enää. Nepsy vie kaikki voimanne. Muut jäävät paitsioon.

Juu, sinähän sen tiedät vieko tuo lapsi ap:n ja vaimonsa kaikki voimat 🤔 Jos veisi, ap ei edes harkitsisi uutta lasta.

Minun mielestä vaikuttaa siltä, että he ovat rakastavia ja tervejärkisiä vanhempia. He osaavat kyllä itse tehdä päätöksensä asian suhteen. Mutta ymmärrän kyllä, että asiaa haluaa punnita tarkkaan ennen lopullista päätöstä.

Tai sitten vain tuilla eläviä luusereita joilla on pakkomielle tehtailla lisää.

Valtaosa ihmisistä hankkii lapsia koska rakkaus ja huolenpito lapsia kohtaan tulee luonnostaan. Ikävää jos sinun perheessäni ei ollut näin.