Mua ahdistaa aina kun mies on kotona
Olen rento tai onnellinen vain kun olen ilman miestä jossain tai kun mies ei ole kotona. Muutaman kuukauden ollut tällaista. Tai en tarkkaan tiedä onko se juuri ahdistusta vai muuta epämääräistä pahaa oloa. Onko kellään kokemusta vastaavasta? Mistä se johtui ja miten ratkaisit? En nimittäin tiedä mitä tehdä.
Kommentit (33)
Miksi olet yhdessä toisen kanssa jos ahdistaa? Vai asutteko liian tiiviisti, koko ajan yhdessä. Eri asunnot vai lisätilan tarvetta? Oletko tutkinut mikä erityisesti ahdistaa tai mitkä asiat. Onko mies hankala luonne tai joku ei vain toimi.
Vierailija kirjoitti:
AHDISTUSHULLU TAAS VAUHDISSA
Miksi luulet että ihmisiä ei jotkut asiat ahdistaisi, jos niihin on joku syy, eivät kaikki ole ahdistushulluja.
Jos ei ole lapsia, niin mitäpä jos kokeilisit viihtyisitkö mieluummin sinkkuna tai kenties toisenlaisen puolison kanssa. Olin samassa tilanteessa ja kun erottiin, tunsin vain helpotusta. Nyt sinkkuna ei ahdista koskaan.
Vierailija kirjoitti:
AHDISTUSHULLU TAAS VAUHDISSA
Mikäs hullu sinä olet kun pitää noin huutaa??
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdistaa vaimon läsnäolo. On rennompaa olla yksin. Hän on vain kämppis ja lasteni äiti.
Entä lasten läsnäolo?
Mua ahdistaa kun kuulen naisten ahdistuvan miehistä.
En halua erota, millä minä maksaisin elämisen ja matkat ?
ap
Hankkikaa sille oma man cave, jossa on kaikkea kivaa. Sun tarvitsee katsella häntä vaan kun tulee luolastaan, eli harvoin.
Ero on muutaman kuukauden päässä ja pian Tinder kutsuu. Saat valita kenet haluat, jos olet nainen.
Mua on alkanut suhteet ahdistamaan, kun mies on alkanut jollain tapaa vaativaksi mulle tärkeissä asioissa (mies ei siis kunnioita minua, vaan yrittää muuttaa), päsmäröimään, manipuloimaan, huutamaan, tönimään, rikkomaan tavaroita tai pettänyt jne. Yleensä epäasiallinen käytös on eskaloitunut väkivallaksi. Olen yrittänyt silti saada suhteet toimimaan aiheuttaen itselleni vain lisää ahdistusta ja masentuneisuutta, kun pitää pelossa elää. En löydä normaalia ihmissuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin ahdisti. Aina kun mies oli työmatkoilla, toivoin hänen viipyvän pitempään. Oli sellainen arvaamaton napsahtelija, kodin mikrojohtaja ja tapavihainen, herkeämätön valittaja. Onneksi tuli ero ja erilleen muutto. Nykyisen miesystävän läsnäolo ei ahdista.
Niin. Vielä. Eiköhän sekin ala ahdistamaan, kun värkki kuivahtaa.
AHDISTUSHULLU TAAS VAUHDISSA