Lue keskustelun säännöt.
Miehen lapsi lähdössä ja taas jo koko päivän vihjaillut "kivasta" kun ollaan taas kaksin. Minua ei kiinnosta, eikä ole fiilistä.
15.05.2022 |
Muilla samaa? Aina kun lapset ovat täällä, ja ovat lähdössä takaisin äidilleen, niin aamusta asti vihjaillaan seksijutuista kun lapset ovat lähteneet. En todellakaan ole missään moodissasilloin, vaan haluan olla rauhassa ilman älämölöä, siivoilla sotkut ja vain nauttia siitä ettei joku ihan koko ajan puhu jotain tai ole jotain vailla.
Kommentit (1164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lempisitaattini: ei ole olemassa kylmiä naisia, on vaan taitamattomia miehiä.
Meillä oli ensihuuman jälkeen sitä, että mies luuli, että vähällä vinkillä saa.
No toki sai, mutta tein selväksi, että jokin on muuttunut. Hän opettelikin tosissaan, mistä pidän.
Päästiin rakastumisesta rakastamiseen.
Neuvo nuoremmille, pidä kiinni kehityskelpoisesta miehestä.
Romantiikka=kunnioitus.
Ei tuollaista peliä voi voittaa, sä siirrät maalia ja tykkäät toisen juoksuttamisesta?
Ei ihan näin. Alkuun sitä on innoissaan treffeistä ja koko päivän odotellut kosketusta ja sitä innostuu mistä vain kosketuksesta. Jonkun ajan päästä se sama kosketus ei enää kiihota.
Sä osasit aika yksinkertaisesti sanoittaa tuon yleisimmän ongelman syyn.... se sama ei juuri enää toimi. Tosi vaikeaa kertoa mikä toimisi, onko meitä luotukaan yksiavioisiksi sitten kuitenkaan?
Yleistykset on näissä kuvioissa aina potentiaalinen miina, mutta kyllä pidemmänkin ajan päästä varmasti suurimmalla osalla on kosketusta, jonka edelleen kokee kiihottavana. Alkuun se vain ei ole tarkkaa, vaan jo pelkkä kädestä pitely on niin jännää koska se varmaan johtaa kohta pidemmälle. 10v avioliiton jälkeen harva kostuu kädestäpitelystä. Tai mistä mä näistä tiedän. :) Se etsikkoaika pitäisi käyttää niiden kestävästi kiihottavien asioiden tutkimiseen, puolin ja toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miksi te aseksuaalit olette ottaneet miehen? ai niin, elättäjäksi.
Mitä ihmettä. Ei tarvitse olla aseksuaali, että ruuhkavuodet ja lapsiperhearki vie mehut niin, että seksi ei kiinnosta. Mulla on voimakas seksuaalivietti ja kuuma mies, seksi todellakin sujuu. Mutta kyllä tiiviit viikot pienten lasten, työelämän vaatimusten, ties minkä oksennustautien, kasaantuvien töiden ja kotitöiden ja parhaillaan myös terveyshuolien kanssa välillä latistaa tunnelmaa niin, että ei kiinnosta. Silloin toivon, että koti siistiytyy, minä saan omaa aikaa ja rauhaa ja tavata pari kaveria ja nukkua yön kunnolla. Sen jälkeen muuten taas maagisesti kiinnostaa!
Ihmisellä, jonka halut lähtee noin herkästi ei kyllä ole voimakas seksuaalivietti. Sori vaan. En käsitä, mikä tarve joillakin viittä vaille demiseksuaaleilla on uskotella itselleen että ollaan ihan kauhean seksuaalisia, vaikkei se seksi juuri koskaan huvitakaan koska työt ja lapset ja pyykit.
Mä olen demiseksuaali, en harrasta seksiä parisuhteen ulkopuolella, ja tarvitsen siihen tunteita. Ihan eri asia kuin matala libido. Täällä on ollut helpotus että se nuoruuden pakottava kiima on hellittänyt. Seksi kuitenkin vain paranee, ei ole enää stressiä.
Parisuhde on kestänyt 17 vuotta ja uusperhe-elämän, nyt ollaan jo kaksin. Meillä on seksiä taas aina, kun jompikumpi haluaa, kerrasta muutamaan viikossa. Perhevuosina oli joskus laimeaa, mutta that too did pass.
Totesin vain, että en ymmärrä miksi jokaisesta pikku stressistä halunsa menettävillä ihmisillä on tarve pitää itseään hirveän seksuaalisina vaikka se ei pidä paikkaansa. Sama ilmiö toistuu useimmissa seksuaalisuutta sivuavissa ketjuissa. Miksi pitää todistella olevansa jotain mitä ei ole? Eihän siinä ole mitään väärää, että seksuaalisuus on sitä ihan tavallista keskimääräistä tasoa. Ei edes siinä vaikka libido olisi matala. Ihminen voi silti olla ihan onnellinen ja elää pitkässä onnellisessa suhteessa. Mutta oikeasti korkea libido on jotain ihan muuta, kuin kerran pari viikkoon hyvinä kausina ja halut nolla huonoina kausina.
Normaali libido on normaali vaikka seksiä ei harrastaisi kuin kerran kuussa. Korkeampi libido ei ole sama asia kuin jatkuva paneminen. Jatkuva paneminen, siitä puhuminen, sen vonkaaminen, ja kyvyttömyys olla ilman on ruumiin ja sielun heikkoutta, huonoja käytöstapoja, ja sitä ettei ihminen ole oppinut sellaista täysin normaalia asiaa kuin maltti. Huonokäytöksinen lapsen tai oikeastaan kehitysvammaisen tasolle kehityksessä jäänyt runkkivonkuja on epähaluttava, eikä tilannetta paranna yhtään se jos hän vielä luulee itse että ei osaa käyttäytyä kuin normaalit ihmiset koska hänellä on niin korkea libido.
Tämä sinänsä melko kärjistetty kommentti sai minut tajuamaan, miksi nämä vonkaavat miehet inhottavat minua niin kovasti.
Kaikkihan me tiedämme, miten voimakkaasti kyky lykättyyn tarpeidentyydytykseen korreloi menestyksen kanssa. Jo ennen kuin tiesin alan tutkimuksista, tunsin viehätystä vain niitä miehiä kohtaan, jotka olivat kurinalaisia. Minua yksinkertaisesti inhottaa mies, joka ei ole kurinalainen kaikilla elämän osa-alueilla.
Koska se kertoo paitsi heikosta luonteesta, myös kyvyttömyydestä pärjätä elämässä.
Miksi kukaan huolisi sellaisen miehen, jos on saumaa parempaankin?
Muutenkin on outoa ajatella, että ne paineet pitäisi päästä aina purkamaan juuri sillä hetkellä kun ilmestyvät. Kyllähän meitä itse kutakin varmasti välillä panettaa ns. sopimattomissa tilanteissa, kuten vaikka kesken palaverin tai ruuhkabussissa. Yleensä selviämme siitä hengissä, vaikkei kukaan ilmestykään tyydyttämään juuri sillä hetkellä.
Toi on aika väärä tulkinta.
Itse saan olla ihan riittävän suorittava ja kurinalainen esimerkiksi töissä. Saa menestyä ja hoitaa asioita. Sitten kotona ja muussa elämässä sellanen tyyli olla ja elää ei. kiinnosta. paskaakaan. Teen välttämättömät, mutta muuten keskityn hyviin juttuihin.
Seksuaalisuus on oma luonteenpiirteensä, ei aina mutta kuitenkin on. Sä et halua miestä vaan sä nimenomaan haluat jonkun joka menestyy ja jakaa sitä menestymistään sullekin.
Oksettava ajatusmalli.
Sama. Minulla on erittäin vaativa ja vastuullinen työ jossa ei virheitä sallita, mutta
parisuhteessa minä olen seksuaalinen ja haluan tulla halutuksi. Ei näissä minusta mitään ristiriitaa ole. Tuo edellinen kuulostaa minunkin korvaani siltä, että halut kohdistuu johonkin ihan muuhun kuin siihen ihmiseen itseensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma että monien miesten mielestä naisen halut pitäisi herätä kuin 'nappia painamalla' vain siitä syystä että heillä itsellään just silloin ja silloin haluttaa seksiä. Tai se oikein ikävä paikka jossa mies sanoo että ei se haittaa vaikket just nyt haluakkaan mutta tehdään hommat kuitenkin koska minä haluan/tarvitsen seksiä tällä seisomalla. Nainen ehkä haluaa stressisen ajan jälkeen ottaa vaikka kylvyn yhdessä, lasin viiniä ja vain nukahtaa saman peiton alle ja halut heräävät vähän myöhemmin tai vasta aikaisin seuraavana aamuna jolloin herättää miehen parhaalla miellyttävällä tavalla.. Tämä oli ehkä hieman romanttinen ajatus miten asiat voisivat mennä mutta ei välttämättä onnistu jos se 'just nyt täytyy saada ja tottakai sinua myös täytyy haluttaa samaan aikaan' on päällimmäisenä,,
Ja vielä niin, että niiden halujen sytyttämiseksi ei tehdä kerrassaan yhtään mitään eikä edes varsinaisesti paineta sitä nappia vaan aletaan jankkaamaan ja vonkumaan joka sitten taatusti saa naisen haluttomaksi.
On teillä kerta kaikkiaan surkeita miehiä.
Jep. Uskomatonta skeidaa, ihan tosiaanko naista itseään ei haluta muka?
Miksi olla miehen kanssa joka ei ole haluttava, tehän teette miehistänne ensin suoritusautomaatteja, ja sitten ihmetellään että miksi se ei kiinnosta. Puhua pitää, ei pidä olettaa ja toivoa että se tunne tulee kun mies löytää oikean, juuri sinua kiihottavan tavan olla ja elää.
Mikseivät ihmiset PUHU keskenään? Ilmeisesti seksi ei kiinnosta niin kauheasti, jos asialle ei halua tehdä mitään, vaan odottaa että toinen ratkaisee asiat jotenkin.
Miten se on yhtäkkiä haluttomuutta jos ei halua 24/7/365?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lempisitaattini: ei ole olemassa kylmiä naisia, on vaan taitamattomia miehiä.
Meillä oli ensihuuman jälkeen sitä, että mies luuli, että vähällä vinkillä saa.
No toki sai, mutta tein selväksi, että jokin on muuttunut. Hän opettelikin tosissaan, mistä pidän.
Päästiin rakastumisesta rakastamiseen.
Neuvo nuoremmille, pidä kiinni kehityskelpoisesta miehestä.
Romantiikka=kunnioitus.
Ei tuollaista peliä voi voittaa, sä siirrät maalia ja tykkäät toisen juoksuttamisesta?
Ei ihan näin. Alkuun sitä on innoissaan treffeistä ja koko päivän odotellut kosketusta ja sitä innostuu mistä vain kosketuksesta. Jonkun ajan päästä se sama kosketus ei enää kiihota.
Sä osasit aika yksinkertaisesti sanoittaa tuon yleisimmän ongelman syyn.... se sama ei juuri enää toimi. Tosi vaikeaa kertoa mikä toimisi, onko meitä luotukaan yksiavioisiksi sitten kuitenkaan?
Yleistykset on näissä kuvioissa aina potentiaalinen miina, mutta kyllä pidemmänkin ajan päästä varmasti suurimmalla osalla on kosketusta, jonka edelleen kokee kiihottavana. Alkuun se vain ei ole tarkkaa, vaan jo pelkkä kädestä pitely on niin jännää koska se varmaan johtaa kohta pidemmälle. 10v avioliiton jälkeen harva kostuu kädestäpitelystä. Tai mistä mä näistä tiedän. :) Se etsikkoaika pitäisi käyttää niiden kestävästi kiihottavien asioiden tutkimiseen, puolin ja toisin.
Noin yksioikoista se ei ole. En minäkään aina heti kostu kädestä pitelemisestä. Se kyllä tuntuu hyvältä ja joskus kyllä etenee melko nopeastikin ja alkaa hyrrätä.
Mutta minä ja mieheni tykätään pitää toisiamme kädestä, vaikka nyt kun katsotaan telkkaria tai ollaan kävelyllä. Se vaan on kivaa ja siitä tulee lämmin tunne. Kyllä minua se ainakin edelleen sykäyttää.
Ei kädestäpitämisen tai hellän kosketuksen ole tarkoituskaan olla mikään automaatti. Vaan kun se on "normaali" tapa sillä pidetäään yllä toisistaan tykkäystä, läheisyyttä ja tunnetta, että toisen lähellä on hyvä olla.
Luonteva läheisyys lisää yhteenkuuluvuutta. Kun parit ovat siinä arjessa tottuneet läheisyyteen niin siitä on sitten helppo edetä, no mihin saakka sitten haluaakin. Kun takana ei ole negatiivista ajatusta, että ahaa, nyt se haluaa seksiä.
Täällä moni valittaa, että muuten ei toista huomioida, mutta sitten kun on seksi mielessä niin tullaan lähelle.
Kun läheisyys on jokapäiväistä ja se joskus etenee tai joskus jää siihen kivaan kädestäpitelyyn niin ei ole tuollaista ihmeellistä kammoa toisen lähentymistä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma että monien miesten mielestä naisen halut pitäisi herätä kuin 'nappia painamalla' vain siitä syystä että heillä itsellään just silloin ja silloin haluttaa seksiä. Tai se oikein ikävä paikka jossa mies sanoo että ei se haittaa vaikket just nyt haluakkaan mutta tehdään hommat kuitenkin koska minä haluan/tarvitsen seksiä tällä seisomalla. Nainen ehkä haluaa stressisen ajan jälkeen ottaa vaikka kylvyn yhdessä, lasin viiniä ja vain nukahtaa saman peiton alle ja halut heräävät vähän myöhemmin tai vasta aikaisin seuraavana aamuna jolloin herättää miehen parhaalla miellyttävällä tavalla.. Tämä oli ehkä hieman romanttinen ajatus miten asiat voisivat mennä mutta ei välttämättä onnistu jos se 'just nyt täytyy saada ja tottakai sinua myös täytyy haluttaa samaan aikaan' on päällimmäisenä,,
Ja vielä niin, että niiden halujen sytyttämiseksi ei tehdä kerrassaan yhtään mitään eikä edes varsinaisesti paineta sitä nappia vaan aletaan jankkaamaan ja vonkumaan joka sitten taatusti saa naisen haluttomaksi.
On teillä kerta kaikkiaan surkeita miehiä.
Jep. Uskomatonta skeidaa, ihan tosiaanko naista itseään ei haluta muka?
Miksi olla miehen kanssa joka ei ole haluttava, tehän teette miehistänne ensin suoritusautomaatteja, ja sitten ihmetellään että miksi se ei kiinnosta. Puhua pitää, ei pidä olettaa ja toivoa että se tunne tulee kun mies löytää oikean, juuri sinua kiihottavan tavan olla ja elää.
Mikseivät ihmiset PUHU keskenään? Ilmeisesti seksi ei kiinnosta niin kauheasti, jos asialle ei halua tehdä mitään, vaan odottaa että toinen ratkaisee asiat jotenkin.
Ei niitä haluta, jos mies ei alistu ja tee kaikkea just niinkun "nainen" haluaa. Tällasia naisia on vaan koko suomi täynnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä nyt taas oikein osaa samaistua, kun lapset koko ajan kotona, ei tarvitse mitenkään toipua lasten seurasta ja seksiä tekee mieli eikä siivous hirveästi kiinnosta.
Ota teille joka viikko 2 vierasta lasta, jotka eivät ole lastesi kavereita ja ovat ihan eri-ikäisiä. Kasvata heitä kuin omiasi kuitenkin niin, että varsinainen kasvattaja on miehesi. Ole ystävällinen, koko ajan läsnä ja kuunteleva sekä kunnioittava, älä tiuski ja hermoile, näytä positiiviset tunteesi avoimesti ja negatiiviset pelkkinä sanoina.
Palataan viikon kuluttua asiaan. Voi olla, että olet väsynyt.
Tässä oli hyvä pointti! Olen eri, mutta heti kuin aloituksen, meinasin kommentoida juuri tuohon tyyliin, että no meillä on kotona kolme alle kouluikäistä lasta, ja silti seksiä on yleensä joka toinen päivä, joskus useammin, menkkojen aikaan ei ollenkaan. Mutta että lasten seurastako pitäisi jotenkin "toipua", kun ne menee nukkumaan? Ööö, mitä?
Sitten luin tän kommentin ja pysähdyin miettimään asiaa muustakin kuin vain omasta perspektiivistäni.
No, täytyy myöntää että omiin lapsiin suhtautuu varmasti eri tavalla, kuin vieraisiin Lapsiin, vaikka kuinka mukavia ne olisi. Se kuluttaa ihan eri tavalla. En osaa edes kuvitella, millaista on olla osa-aika äitipuoli.
Ja itseäni siivous ei rentouta, mun puolesta koti saa olla ihan kaaos, kunhan läheisyyttä ja rakkautta on tarpeeksi :) mutta me ihmiset ollaan niin erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma että monien miesten mielestä naisen halut pitäisi herätä kuin 'nappia painamalla' vain siitä syystä että heillä itsellään just silloin ja silloin haluttaa seksiä. Tai se oikein ikävä paikka jossa mies sanoo että ei se haittaa vaikket just nyt haluakkaan mutta tehdään hommat kuitenkin koska minä haluan/tarvitsen seksiä tällä seisomalla. Nainen ehkä haluaa stressisen ajan jälkeen ottaa vaikka kylvyn yhdessä, lasin viiniä ja vain nukahtaa saman peiton alle ja halut heräävät vähän myöhemmin tai vasta aikaisin seuraavana aamuna jolloin herättää miehen parhaalla miellyttävällä tavalla.. Tämä oli ehkä hieman romanttinen ajatus miten asiat voisivat mennä mutta ei välttämättä onnistu jos se 'just nyt täytyy saada ja tottakai sinua myös täytyy haluttaa samaan aikaan' on päällimmäisenä,,
Ja vielä niin, että niiden halujen sytyttämiseksi ei tehdä kerrassaan yhtään mitään eikä edes varsinaisesti paineta sitä nappia vaan aletaan jankkaamaan ja vonkumaan joka sitten taatusti saa naisen haluttomaksi.
On teillä kerta kaikkiaan surkeita miehiä.
Jep. Uskomatonta skeidaa, ihan tosiaanko naista itseään ei haluta muka?
Miksi olla miehen kanssa joka ei ole haluttava, tehän teette miehistänne ensin suoritusautomaatteja, ja sitten ihmetellään että miksi se ei kiinnosta. Puhua pitää, ei pidä olettaa ja toivoa että se tunne tulee kun mies löytää oikean, juuri sinua kiihottavan tavan olla ja elää.
Mikseivät ihmiset PUHU keskenään? Ilmeisesti seksi ei kiinnosta niin kauheasti, jos asialle ei halua tehdä mitään, vaan odottaa että toinen ratkaisee asiat jotenkin.
Ei niitä haluta, jos mies ei alistu ja tee kaikkea just niinkun "nainen" haluaa. Tällasia naisia on vaan koko suomi täynnä.
Ole miehekäs, seksikäs ja haluttava, niin varmasti löytyy parittelukumppani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ime sitä munaa, niin saat tosi tyyyväisen miehen, joka tekee ihan mitä tahansa puolestasi.
Minä imin eksän mulkkuam ja teki sitten kaikki mitä pyysin. Sanoi kerran, että kyllä sinä nainen osaat oikeasta narusta imeä. Kuulostaa kamalalta, mutta kyllä siitä hyötyä oli. Oli tyytyväinen mies ja kaikki kotona kunnossa, maksoi jopa siivoojan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lempisitaattini: ei ole olemassa kylmiä naisia, on vaan taitamattomia miehiä.
Meillä oli ensihuuman jälkeen sitä, että mies luuli, että vähällä vinkillä saa.
No toki sai, mutta tein selväksi, että jokin on muuttunut. Hän opettelikin tosissaan, mistä pidän.
Päästiin rakastumisesta rakastamiseen.
Neuvo nuoremmille, pidä kiinni kehityskelpoisesta miehestä.
Romantiikka=kunnioitus.
Ei tuollaista peliä voi voittaa, sä siirrät maalia ja tykkäät toisen juoksuttamisesta?
Ei ihan näin. Alkuun sitä on innoissaan treffeistä ja koko päivän odotellut kosketusta ja sitä innostuu mistä vain kosketuksesta. Jonkun ajan päästä se sama kosketus ei enää kiihota.
Sä osasit aika yksinkertaisesti sanoittaa tuon yleisimmän ongelman syyn.... se sama ei juuri enää toimi. Tosi vaikeaa kertoa mikä toimisi, onko meitä luotukaan yksiavioisiksi sitten kuitenkaan?
Yleistykset on näissä kuvioissa aina potentiaalinen miina, mutta kyllä pidemmänkin ajan päästä varmasti suurimmalla osalla on kosketusta, jonka edelleen kokee kiihottavana. Alkuun se vain ei ole tarkkaa, vaan jo pelkkä kädestä pitely on niin jännää koska se varmaan johtaa kohta pidemmälle. 10v avioliiton jälkeen harva kostuu kädestäpitelystä. Tai mistä mä näistä tiedän. :) Se etsikkoaika pitäisi käyttää niiden kestävästi kiihottavien asioiden tutkimiseen, puolin ja toisin.
Voi olla että moni ei uskalla tunnustaa tuota itselleen, tai mistä minä tiedän. Ehkä ajattelee että itsessä on joku vika kun ei haluta enää, tai ehkä pikemminkin ei halua tuottaa kumppanille pettymystä sanomalla että että alku oli vain uutuudenviehätystä, samanlaista kiinnostusta sinuun ei oikeastaan ole.
Ja kun olisihan se seksiä paljon esillä pitävässä maailmassa hankalaa myöntää ettei kuulu aina halukkaisiin. Ja voi myös pelätä että kumppani haluaakin sitten vaikka harkita yhdessä olemista kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma että monien miesten mielestä naisen halut pitäisi herätä kuin 'nappia painamalla' vain siitä syystä että heillä itsellään just silloin ja silloin haluttaa seksiä. Tai se oikein ikävä paikka jossa mies sanoo että ei se haittaa vaikket just nyt haluakkaan mutta tehdään hommat kuitenkin koska minä haluan/tarvitsen seksiä tällä seisomalla. Nainen ehkä haluaa stressisen ajan jälkeen ottaa vaikka kylvyn yhdessä, lasin viiniä ja vain nukahtaa saman peiton alle ja halut heräävät vähän myöhemmin tai vasta aikaisin seuraavana aamuna jolloin herättää miehen parhaalla miellyttävällä tavalla.. Tämä oli ehkä hieman romanttinen ajatus miten asiat voisivat mennä mutta ei välttämättä onnistu jos se 'just nyt täytyy saada ja tottakai sinua myös täytyy haluttaa samaan aikaan' on päällimmäisenä,,
Ja vielä niin, että niiden halujen sytyttämiseksi ei tehdä kerrassaan yhtään mitään eikä edes varsinaisesti paineta sitä nappia vaan aletaan jankkaamaan ja vonkumaan joka sitten taatusti saa naisen haluttomaksi.
On teillä kerta kaikkiaan surkeita miehiä.
Jep. Uskomatonta skeidaa, ihan tosiaanko naista itseään ei haluta muka?
Miksi olla miehen kanssa joka ei ole haluttava, tehän teette miehistänne ensin suoritusautomaatteja, ja sitten ihmetellään että miksi se ei kiinnosta. Puhua pitää, ei pidä olettaa ja toivoa että se tunne tulee kun mies löytää oikean, juuri sinua kiihottavan tavan olla ja elää.
Mikseivät ihmiset PUHU keskenään? Ilmeisesti seksi ei kiinnosta niin kauheasti, jos asialle ei halua tehdä mitään, vaan odottaa että toinen ratkaisee asiat jotenkin.
Miten se on yhtäkkiä haluttomuutta jos ei halua 24/7/365?
Lähinnä kirjoitin siitä, että haluamisten epäsuhtaa kannattaisi hoitaa puhumalla, että ero ei olisi liian suuri... ja että jos tietää mikä itsestä olisi hyvä, kannattaisi siitä puhua kumppanilleen. Eikä leikkiä arvuuttajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lempisitaattini: ei ole olemassa kylmiä naisia, on vaan taitamattomia miehiä.
Meillä oli ensihuuman jälkeen sitä, että mies luuli, että vähällä vinkillä saa.
No toki sai, mutta tein selväksi, että jokin on muuttunut. Hän opettelikin tosissaan, mistä pidän.
Päästiin rakastumisesta rakastamiseen.
Neuvo nuoremmille, pidä kiinni kehityskelpoisesta miehestä.
Romantiikka=kunnioitus.
Ei tuollaista peliä voi voittaa, sä siirrät maalia ja tykkäät toisen juoksuttamisesta?
Ei ihan näin. Alkuun sitä on innoissaan treffeistä ja koko päivän odotellut kosketusta ja sitä innostuu mistä vain kosketuksesta. Jonkun ajan päästä se sama kosketus ei enää kiihota.
Sä osasit aika yksinkertaisesti sanoittaa tuon yleisimmän ongelman syyn.... se sama ei juuri enää toimi. Tosi vaikeaa kertoa mikä toimisi, onko meitä luotukaan yksiavioisiksi sitten kuitenkaan?
Yleistykset on näissä kuvioissa aina potentiaalinen miina, mutta kyllä pidemmänkin ajan päästä varmasti suurimmalla osalla on kosketusta, jonka edelleen kokee kiihottavana. Alkuun se vain ei ole tarkkaa, vaan jo pelkkä kädestä pitely on niin jännää koska se varmaan johtaa kohta pidemmälle. 10v avioliiton jälkeen harva kostuu kädestäpitelystä. Tai mistä mä näistä tiedän. :) Se etsikkoaika pitäisi käyttää niiden kestävästi kiihottavien asioiden tutkimiseen, puolin ja toisin.
Voi olla että moni ei uskalla tunnustaa tuota itselleen, tai mistä minä tiedän. Ehkä ajattelee että itsessä on joku vika kun ei haluta enää, tai ehkä pikemminkin ei halua tuottaa kumppanille pettymystä sanomalla että että alku oli vain uutuudenviehätystä, samanlaista kiinnostusta sinuun ei oikeastaan ole.
Ja kun olisihan se seksiä paljon esillä pitävässä maailmassa hankalaa myöntää ettei kuulu aina halukkaisiin. Ja voi myös pelätä että kumppani haluaakin sitten vaikka harkita yhdessä olemista kokonaan.
On ihan luonnollista että syytä haluaa siirtää pois itsestään, helpompi syyttää toista omista ominaisuuksistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
esileikki alkaa siitä kun miehesi tekee kotitöitä ja siirtyy sitten taputuksiin hmmmm..... voi olla että on jo sitä rankempaa huumoria
Minä en millään voi ymmärtää, miksi kotityöt ovat miehille asioita, joista heitä pitäisi palkita seksillä. Jos nainen toivoo, että mies tekisi osansa, että naisella riittäisi aikaa ja jaksamista seksiin, niin se käsitetään heti seksillä kiristämiseksi. Miehet väittävät, että kun ensin saa seksiä, jaksaa sitten tehdä kotitöitä. Ei vaan miehellä on sitten virtaa touhuta omia juttujaan, nainen jää edelleen kotiin tekemään ne miehenkin osuudet kotitöistä.
Ja jos on pienempiä lapsia, niin se kokoaikainen saatavilla oleminen kuormittaa ainakin minua. Kotityöt sinällään eivät ole ongelma, jos ne edes saisi tehdä rauhassa. Mun ex ulkoisti itsensä kaikesta ja ihmetteli, kun ei ollut seksiäkään. Ei paljon kiinnostanut, kun äijä istui kaikki illat sohvalla kaivelemassa muniaan ja minä tein kaiken, huolehdin kotityöt ja lasten tarpeet. Niinpä minä sitten ulkoistin hänet.
Ei sit voinut ulkoistaa kotitöitä? Mielummin parisuhde uhrataan kotitöille. Just just.
Luultavasti hänen miehellään ei ollut varaa palkata kodinhoitajaa. Tai sitten mies oli pihi.
Luultavasti nainenkin olisi voinut palkata kodinhoitoapua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun perusteella pikku vinkki miehille: opetelkaa tuntemaan se teidän nainen ja selvittää milloin, miten ja missä tilanteessa viettely onnistuu ja milloin ei. Ja sitten jättää ne viettely-yritykset väliin kokonaan silloin kun on selvää että ei kiinnosta.
Kaipa se nainen siis kertoo että mikä toimii, jos asiat muuttuvat? Tai siis aikuisten ihmisten kanssa ei jaksaisi mitään peliä pelata, jos ei tiedä sääntöjä...
Moni mies juuri rukoilee tätä, että saisi kuulla ne jutut ja tavan olla mitkä ovat naisesta kivoja seksuaalisessa mielessä. Mietin vaan sitä, että kun naiset ovat tyypillisesti hieman parempia sanoittamaan asioitaan, niin miksi tätä helppoa ratkaisua kaikkeen eli puhumista ei enempää käytetä?
Hyvä huomio tämä. Naiset aina jaksavat valittaa siitä, kun miehet eivät pysty puhumaan asioista. Mutta sitten, kun puhe olisi seksiin liittyvistä jutuista, naisista tuleekin niitä tuppisuita. Kummallinen yhtälö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma että monien miesten mielestä naisen halut pitäisi herätä kuin 'nappia painamalla' vain siitä syystä että heillä itsellään just silloin ja silloin haluttaa seksiä. Tai se oikein ikävä paikka jossa mies sanoo että ei se haittaa vaikket just nyt haluakkaan mutta tehdään hommat kuitenkin koska minä haluan/tarvitsen seksiä tällä seisomalla. Nainen ehkä haluaa stressisen ajan jälkeen ottaa vaikka kylvyn yhdessä, lasin viiniä ja vain nukahtaa saman peiton alle ja halut heräävät vähän myöhemmin tai vasta aikaisin seuraavana aamuna jolloin herättää miehen parhaalla miellyttävällä tavalla.. Tämä oli ehkä hieman romanttinen ajatus miten asiat voisivat mennä mutta ei välttämättä onnistu jos se 'just nyt täytyy saada ja tottakai sinua myös täytyy haluttaa samaan aikaan' on päällimmäisenä,,
Ja vielä niin, että niiden halujen sytyttämiseksi ei tehdä kerrassaan yhtään mitään eikä edes varsinaisesti paineta sitä nappia vaan aletaan jankkaamaan ja vonkumaan joka sitten taatusti saa naisen haluttomaksi.
On teillä kerta kaikkiaan surkeita miehiä.
Jep. Uskomatonta skeidaa, ihan tosiaanko naista itseään ei haluta muka?
Miksi olla miehen kanssa joka ei ole haluttava, tehän teette miehistänne ensin suoritusautomaatteja, ja sitten ihmetellään että miksi se ei kiinnosta. Puhua pitää, ei pidä olettaa ja toivoa että se tunne tulee kun mies löytää oikean, juuri sinua kiihottavan tavan olla ja elää.
Mikseivät ihmiset PUHU keskenään? Ilmeisesti seksi ei kiinnosta niin kauheasti, jos asialle ei halua tehdä mitään, vaan odottaa että toinen ratkaisee asiat jotenkin.
Miten se on yhtäkkiä haluttomuutta jos ei halua 24/7/365?
Lähinnä kirjoitin siitä, että haluamisten epäsuhtaa kannattaisi hoitaa puhumalla, että ero ei olisi liian suuri... ja että jos tietää mikä itsestä olisi hyvä, kannattaisi siitä puhua kumppanilleen. Eikä leikkiä arvuuttajaa.
Jaa sori, luulin että liittyi aloitukseen jotenki, mut ilmeisesti ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
esileikki alkaa siitä kun miehesi tekee kotitöitä ja siirtyy sitten taputuksiin hmmmm..... voi olla että on jo sitä rankempaa huumoria
Minä en millään voi ymmärtää, miksi kotityöt ovat miehille asioita, joista heitä pitäisi palkita seksillä. Jos nainen toivoo, että mies tekisi osansa, että naisella riittäisi aikaa ja jaksamista seksiin, niin se käsitetään heti seksillä kiristämiseksi. Miehet väittävät, että kun ensin saa seksiä, jaksaa sitten tehdä kotitöitä. Ei vaan miehellä on sitten virtaa touhuta omia juttujaan, nainen jää edelleen kotiin tekemään ne miehenkin osuudet kotitöistä.
Ja jos on pienempiä lapsia, niin se kokoaikainen saatavilla oleminen kuormittaa ainakin minua. Kotityöt sinällään eivät ole ongelma, jos ne edes saisi tehdä rauhassa. Mun ex ulkoisti itsensä kaikesta ja ihmetteli, kun ei ollut seksiäkään. Ei paljon kiinnostanut, kun äijä istui kaikki illat sohvalla kaivelemassa muniaan ja minä tein kaiken, huolehdin kotityöt ja lasten tarpeet. Niinpä minä sitten ulkoistin hänet.
Ei sit voinut ulkoistaa kotitöitä? Mielummin parisuhde uhrataan kotitöille. Just just.
Kuten kirjoitin, niin se saatavilla oleminen oli raskainta. Koko ajan olin olemassa vain muiden tarpeita varten, sitä ei voi ulkoistaa ja se suurimman osan aikaa työttömänä vönynyt mieskö sen siivoojan olisi maksanut, salli mun nauraa.
No miksi helvetissä sitten ryhtyy tämmöseen suhteeseen, missä joutuu olemaan koko ajan muiden tarpeita varten? Kai tuo nyt olisi pitänyt tajuta, kun niitä lapsia on kuvioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
esileikki alkaa siitä kun miehesi tekee kotitöitä ja siirtyy sitten taputuksiin hmmmm..... voi olla että on jo sitä rankempaa huumoria
Minä en millään voi ymmärtää, miksi kotityöt ovat miehille asioita, joista heitä pitäisi palkita seksillä. Jos nainen toivoo, että mies tekisi osansa, että naisella riittäisi aikaa ja jaksamista seksiin, niin se käsitetään heti seksillä kiristämiseksi. Miehet väittävät, että kun ensin saa seksiä, jaksaa sitten tehdä kotitöitä. Ei vaan miehellä on sitten virtaa touhuta omia juttujaan, nainen jää edelleen kotiin tekemään ne miehenkin osuudet kotitöistä.
Ja jos on pienempiä lapsia, niin se kokoaikainen saatavilla oleminen kuormittaa ainakin minua. Kotityöt sinällään eivät ole ongelma, jos ne edes saisi tehdä rauhassa. Mun ex ulkoisti itsensä kaikesta ja ihmetteli, kun ei ollut seksiäkään. Ei paljon kiinnostanut, kun äijä istui kaikki illat sohvalla kaivelemassa muniaan ja minä tein kaiken, huolehdin kotityöt ja lasten tarpeet. Niinpä minä sitten ulkoistin hänet.
Ei sit voinut ulkoistaa kotitöitä? Mielummin parisuhde uhrataan kotitöille. Just just.
Kuten kirjoitin, niin se saatavilla oleminen oli raskainta. Koko ajan olin olemassa vain muiden tarpeita varten, sitä ei voi ulkoistaa ja se suurimman osan aikaa työttömänä vönynyt mieskö sen siivoojan olisi maksanut, salli mun nauraa.
No miksi helvetissä sitten ryhtyy tämmöseen suhteeseen, missä joutuu olemaan koko ajan muiden tarpeita varten? Kai tuo nyt olisi pitänyt tajuta, kun niitä lapsia on kuvioissa.
Lainaamasi henkilö ei varmasti tiennyt että asiat tulevat menemään lasten jälkeen niin ettei mies osallistu ollenkaan. Eli ei hän ryhtynyt sellaisene alunperin. Mielesstäni tämä pitäisi kyllä sinun tajuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lempisitaattini: ei ole olemassa kylmiä naisia, on vaan taitamattomia miehiä.
Meillä oli ensihuuman jälkeen sitä, että mies luuli, että vähällä vinkillä saa.
No toki sai, mutta tein selväksi, että jokin on muuttunut. Hän opettelikin tosissaan, mistä pidän.
Päästiin rakastumisesta rakastamiseen.
Neuvo nuoremmille, pidä kiinni kehityskelpoisesta miehestä.
Romantiikka=kunnioitus.
Ei tuollaista peliä voi voittaa, sä siirrät maalia ja tykkäät toisen juoksuttamisesta?
Ei ihan näin. Alkuun sitä on innoissaan treffeistä ja koko päivän odotellut kosketusta ja sitä innostuu mistä vain kosketuksesta. Jonkun ajan päästä se sama kosketus ei enää kiihota.
Sä osasit aika yksinkertaisesti sanoittaa tuon yleisimmän ongelman syyn.... se sama ei juuri enää toimi. Tosi vaikeaa kertoa mikä toimisi, onko meitä luotukaan yksiavioisiksi sitten kuitenkaan?
Olisiko sitten tässä vaiheessa oikea ratkaisu lopettaa suhde?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miksi te aseksuaalit olette ottaneet miehen? ai niin, elättäjäksi.
Mitä ihmettä. Ei tarvitse olla aseksuaali, että ruuhkavuodet ja lapsiperhearki vie mehut niin, että seksi ei kiinnosta. Mulla on voimakas seksuaalivietti ja kuuma mies, seksi todellakin sujuu. Mutta kyllä tiiviit viikot pienten lasten, työelämän vaatimusten, ties minkä oksennustautien, kasaantuvien töiden ja kotitöiden ja parhaillaan myös terveyshuolien kanssa välillä latistaa tunnelmaa niin, että ei kiinnosta. Silloin toivon, että koti siistiytyy, minä saan omaa aikaa ja rauhaa ja tavata pari kaveria ja nukkua yön kunnolla. Sen jälkeen muuten taas maagisesti kiinnostaa!
Ihmisellä, jonka halut lähtee noin herkästi ei kyllä ole voimakas seksuaalivietti. Sori vaan. En käsitä, mikä tarve joillakin viittä vaille demiseksuaaleilla on uskotella itselleen että ollaan ihan kauhean seksuaalisia, vaikkei se seksi juuri koskaan huvitakaan koska työt ja lapset ja pyykit.
Mä olen demiseksuaali, en harrasta seksiä parisuhteen ulkopuolella, ja tarvitsen siihen tunteita. Ihan eri asia kuin matala libido. Täällä on ollut helpotus että se nuoruuden pakottava kiima on hellittänyt. Seksi kuitenkin vain paranee, ei ole enää stressiä.
Parisuhde on kestänyt 17 vuotta ja uusperhe-elämän, nyt ollaan jo kaksin. Meillä on seksiä taas aina, kun jompikumpi haluaa, kerrasta muutamaan viikossa. Perhevuosina oli joskus laimeaa, mutta that too did pass.
Totesin vain, että en ymmärrä miksi jokaisesta pikku stressistä halunsa menettävillä ihmisillä on tarve pitää itseään hirveän seksuaalisina vaikka se ei pidä paikkaansa. Sama ilmiö toistuu useimmissa seksuaalisuutta sivuavissa ketjuissa. Miksi pitää todistella olevansa jotain mitä ei ole? Eihän siinä ole mitään väärää, että seksuaalisuus on sitä ihan tavallista keskimääräistä tasoa. Ei edes siinä vaikka libido olisi matala. Ihminen voi silti olla ihan onnellinen ja elää pitkässä onnellisessa suhteessa. Mutta oikeasti korkea libido on jotain ihan muuta, kuin kerran pari viikkoon hyvinä kausina ja halut nolla huonoina kausina.
Normaali libido on normaali vaikka seksiä ei harrastaisi kuin kerran kuussa. Korkeampi libido ei ole sama asia kuin jatkuva paneminen. Jatkuva paneminen, siitä puhuminen, sen vonkaaminen, ja kyvyttömyys olla ilman on ruumiin ja sielun heikkoutta, huonoja käytöstapoja, ja sitä ettei ihminen ole oppinut sellaista täysin normaalia asiaa kuin maltti. Huonokäytöksinen lapsen tai oikeastaan kehitysvammaisen tasolle kehityksessä jäänyt runkkivonkuja on epähaluttava, eikä tilannetta paranna yhtään se jos hän vielä luulee itse että ei osaa käyttäytyä kuin normaalit ihmiset koska hänellä on niin korkea libido.
Tämä sinänsä melko kärjistetty kommentti sai minut tajuamaan, miksi nämä vonkaavat miehet inhottavat minua niin kovasti.
Kaikkihan me tiedämme, miten voimakkaasti kyky lykättyyn tarpeidentyydytykseen korreloi menestyksen kanssa. Jo ennen kuin tiesin alan tutkimuksista, tunsin viehätystä vain niitä miehiä kohtaan, jotka olivat kurinalaisia. Minua yksinkertaisesti inhottaa mies, joka ei ole kurinalainen kaikilla elämän osa-alueilla.
Koska se kertoo paitsi heikosta luonteesta, myös kyvyttömyydestä pärjätä elämässä.
Miksi kukaan huolisi sellaisen miehen, jos on saumaa parempaankin?
Muutenkin on outoa ajatella, että ne paineet pitäisi päästä aina purkamaan juuri sillä hetkellä kun ilmestyvät. Kyllähän meitä itse kutakin varmasti välillä panettaa ns. sopimattomissa tilanteissa, kuten vaikka kesken palaverin tai ruuhkabussissa. Yleensä selviämme siitä hengissä, vaikkei kukaan ilmestykään tyydyttämään juuri sillä hetkellä.
Toi on aika väärä tulkinta.
Itse saan olla ihan riittävän suorittava ja kurinalainen esimerkiksi töissä. Saa menestyä ja hoitaa asioita. Sitten kotona ja muussa elämässä sellanen tyyli olla ja elää ei. kiinnosta. paskaakaan. Teen välttämättömät, mutta muuten keskityn hyviin juttuihin.
Seksuaalisuus on oma luonteenpiirteensä, ei aina mutta kuitenkin on. Sä et halua miestä vaan sä nimenomaan haluat jonkun joka menestyy ja jakaa sitä menestymistään sullekin.
Oksettava ajatusmalli.
Sama. Minulla on erittäin vaativa ja vastuullinen työ jossa ei virheitä sallita, mutta
parisuhteessa minä olen seksuaalinen ja haluan tulla halutuksi. Ei näissä minusta mitään ristiriitaa ole. Tuo edellinen kuulostaa minunkin korvaani siltä, että halut kohdistuu johonkin ihan muuhun kuin siihen ihmiseen itseensä.
Sille on ihan oma määritelmänsä. Kulissiliitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
esileikki alkaa siitä kun miehesi tekee kotitöitä ja siirtyy sitten taputuksiin hmmmm..... voi olla että on jo sitä rankempaa huumoria
Minä en millään voi ymmärtää, miksi kotityöt ovat miehille asioita, joista heitä pitäisi palkita seksillä. Jos nainen toivoo, että mies tekisi osansa, että naisella riittäisi aikaa ja jaksamista seksiin, niin se käsitetään heti seksillä kiristämiseksi. Miehet väittävät, että kun ensin saa seksiä, jaksaa sitten tehdä kotitöitä. Ei vaan miehellä on sitten virtaa touhuta omia juttujaan, nainen jää edelleen kotiin tekemään ne miehenkin osuudet kotitöistä.
Ja jos on pienempiä lapsia, niin se kokoaikainen saatavilla oleminen kuormittaa ainakin minua. Kotityöt sinällään eivät ole ongelma, jos ne edes saisi tehdä rauhassa. Mun ex ulkoisti itsensä kaikesta ja ihmetteli, kun ei ollut seksiäkään. Ei paljon kiinnostanut, kun äijä istui kaikki illat sohvalla kaivelemassa muniaan ja minä tein kaiken, huolehdin kotityöt ja lasten tarpeet. Niinpä minä sitten ulkoistin hänet.
Ei sit voinut ulkoistaa kotitöitä? Mielummin parisuhde uhrataan kotitöille. Just just.
Kuten kirjoitin, niin se saatavilla oleminen oli raskainta. Koko ajan olin olemassa vain muiden tarpeita varten, sitä ei voi ulkoistaa ja se suurimman osan aikaa työttömänä vönynyt mieskö sen siivoojan olisi maksanut, salli mun nauraa.
No miksi helvetissä sitten ryhtyy tämmöseen suhteeseen, missä joutuu olemaan koko ajan muiden tarpeita varten? Kai tuo nyt olisi pitänyt tajuta, kun niitä lapsia on kuvioissa.
Mies muuttui miesvauvaksi, kun lapset syntyivät. En voinut sitä ennustaa.
Kysy siltä mieheltä, miksi ei jaeta. Joskaan sillä ei ole enää merkitystä, koska olen yksinhuoltaja.