Miehen lapsi lähdössä ja taas jo koko päivän vihjaillut "kivasta" kun ollaan taas kaksin. Minua ei kiinnosta, eikä ole fiilistä.

Vierailija kirjoitti:

Kun se vonkaaminen vain on vastenmielistä, siitä en pääse yli. Nykyisessä suhteessani olen halukkaampi osapuoli. Teen aloitteita, mutta ymmärrän lopettaa, jos mies ei halua. En jatka yrittämistä ja mene marttyyrimoodiin, vaikka kuinka haluttaisi. Miehellä on oikeus kieltäytyä seksistä ilman, että minä alan murjottaa, enkä halua, että hänelle tulee siitä huono omatunto. Enkä ehdottele seksiä silloin, kun tiedän, että miehellä on vaikka raskasta töissä tai muita murheita. Silloin jätän aloitteen tekemisen miehelle.

Amen. Kuinka vaikeaa palstamiesten onkaan ymmärtää, että neutraali aloitteenteko muuttuu vonkaamiseksi siinä vaiheessa, kun toinen ei osoita mitään vastakaikua, ja toinen vaan itsekkäästi kumppanin tuntemuksista välittämättä, jatkaa ja jatkaa?

Siitä tässä on kyse. Mies on niin saatanan itsekäs, että haluaisi vaan pussit tyhjäksi, välittämättä hiukkaakaan siitä, onko nainen mukana vai ei.

Onneksi oma mies ei ole noin tunteeton, vaan jos ilmaisen että ei nyt tee mieli, lopettaa siihen. Ja päinvastoin; miehelläni on esim. nyt ollut hyvin stressaavaa töissä ja seksi viimeisenä mielessä, joten olen jättänyt aloitteenteon enimmäkseen hänelle, ettei tule suorituspaineita tai paha mieli kieltäytymisestä. Hänelle, ei minulle. Miesparka luulee vielä 17 avioliittovuoden jälkeenkin, että minun herkkä naisellisuuteni kärsii torjunnasta, vaikka tottakai minä ymmärrän ettei aina voi huvittaa, enkä ota sitä minään haluttavuuteeni kohdistuvana loukkauksena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä että miestä ei kiinnosta sinun mielentilasi vaan sinun pimppasi. En voi sietää tuollaisia miehiä. Olen niin onnellinen sinkkuna!

Sama se siivouksen kanssa, aina ei ole sellainen mielentila että huvittaa alkaa järjestelemään asioita toisen mieliksi. Jos ensin olisi seksiä, niin sitten pääsisi siihen siivouksen edellyttämään mielentilaan paremmin. 

Ei haluttaisi myöskään tehdä näistä asioista kaupankäyntiä, vaan molempia pitäisi olla luonnostaan sellainen määrä mikä on molemmista hyvä. 

Siinä on se ero, että siivoaminen on kotityö ja seksin pitäisi olla nautinto. Siivota voi, vaikka ei huvittaisikaan, seksiä ei voi harrastaa jos ei sitä halua. Tai voi, mutta siitä ei kyllä seuraa pitemmän päälle mitään hyvää. Tuskin yksikään mies haluaa vaimonsa pitävän seksiä siivoukseen verrattavana asiana, joten miksi itse vertaa seksiä siivoukseen? Vai onko oikeasti yleistäkin että miehelle on ihan sama mille vaimosta tuntuu, kunhan saa omat tarpeet tyydytettyä?

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan. Siinä on tuo, että ensin pitää olla lasten saatavilla ja sitten kumppanin. Ihan kuin omalla ajalla ei olisi merkitystä. Körjistäen, että koko ajan revitään johonkin suuntaan.

Aika usein kumppanin muka seksikäs vihjailu tuntuu enemmänkin vonkaamiselta tai kärttämiseltä.

Jeps. Fiksu mies ymmärtää, että jos ei saa vastakaikua niille vihjailuilleen niin silloin niitä ei pidä jatkaa.

Eikä tosiaan pidä myöskään kärttää ja vongata eli kokeilla "kepillä jäätä" tunnin päästä uudelleen.

Siinä vaiheessa pitää odottaa aloitetta naiselta vaikka se menisi seuraavaan päivään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:n tarina kertoo siitä, kuinka seksiä käytetään vallan välineenä suhteessa.

Miehen tulee tehdä ja käyttäytyä, kuin nainen haluaa. Muuten ei reidet aukea. Puhuu miehestään aika alentavaan tyyliin ja valittaa seksin olevan vastentahtoista. Mies haluaa naistaan, mutta tämä käyttäytyy kuin pikku diktaattori. Miehesi pitäisi kaiketi olla ajatuksiesi lukija. Valitetaan kun ei saa seksiä. Valitetaan kun seksiä halutaan. On se vaan niin vaikeaa.

No hetken se mies tollasta jaksaa ja koettaa vielä yrittää. Sitten se huomaa, että ei se kannata. Ainoa mitä saa, on paha mieli. Sitten työmaalle tulee nätti kesäharjoittelija ja tyky-päivillä sitten muna ui harjoittelijan haaroihin. Varaudu siihen. Suhteesi on matkalla eroon. Syy tietenkin miehen pettäminen, ei sinun käytöksesi ja puheet. Ei tietenkään.

Onko koskaan mielessä käynyt, kun sä tarvitset sen siivousterapiasi niin olisit sanonut miehellesi, että mene vaikka kaverin kanssa kalaan viikonlopuksi. Tai lätkäset 50€ käteen ja sanot, että mene kaverisi kanssa katsomaan lätkää ja kaljalle. Mutta luulen, että lätkäpelin jälkeen kun miehesi tulee kotiin myöhemmin kun sinä olet suunnitellut ja kaiken lisäksi haisee vielä kaljalle, niin taas fiilikset häviää.

Mutta eniten mä ihmettelen, että miksi helvetissä elät tuollaisen miehen kanssa, jos asiat on mielestäsi näin päin persettä. Itse olet miehesi valinnut. Turhaa täällä on valittaa ja miestäsi haukkua.

Sikamaista kirjoittelua. Asenteesi naisia kohtaan on kuvottava.

Ei ole. Se on vaan sun mielipiteesi.

Mutta sen olen tajunnut kuinka hyvä nainen mulla on ollut jo yli 20 vuotta. Seksiä ei käytetä vallan välineenä eikä se ole palkinto mistään. Vongata saa, jos haluaa. Vihjailla saa, jos haluaa. Jotain tuhmaa saa lähettää kesken työpäivän, jos haluaa. Eikä seurauksena ole mökötystä ja hampaiden kiristelyä. Päin vastoin. Meillä oikein yritetään löytää sopivia välejä seksiin. Aina kun vaan on mahdollista. Kieltäytyä saa, jos haluaa. Tosin siivouksen takia tätä ei ole koskaan tapahtunut.

Siivotaan silloin, kun on likasta. Vuoro viikoin. Ei silloin, kun on joku tietty viikonpäivä. Ruokienteko ja kaupassakäynnit hoidetaan vuoro viikoin. Lapsen nukutukset tehdään vuoroilloin. Joten meillä on kyllä kotityöt jaettu kyllä aika hyvin puoliksi. Sun väitteesi siitä, että asenteeni naisia kohtaan on oksettava, on siis kyllä täyttä paskapuhetta. Mä olen kyllä oppinut, miten naista kohdellaan, jotta seksiä saa muutenkin, kuin vaan säälistä ja palkinnoksi jostain. Siksi sitä seksiä meillä kai vielä yli 20 vuoden suhteen jälkeen paljon onkin. Siltikään en tee asioita sen takia, että saisin seksiä. Ihan on kyllä muut motivaatiot.

Silti ihmettelen, miksi eletään suhteessa, jossa ei ole hyvä olla. Valitetaan, mutta ei erota. Täällä on niin monta tarinaa siitä. Muututaan katkeraksi, ollaan kynnysmattona ja poljetaan toisen omantunnon arvo maahan. Mutta ihan jokaisen oma valinta, miten elämääsi elää. Me elätään näin. Ja hyvin on mennyt.

Sun suhde kuulostaa suunnilleen samalle kuin minun. Hyvin menee, molemmat arvostaa toisiaan, kummankaan ei tarvitse vongata mutta toisaalta taas saa myös kieltäytyä seksistä ilman pelkoa toisen loukkaantumisesta.

Mutta se ero meissä on, että minä ymmärrän ettei kaikki ole yhtä onnekkaita parisuhteissaan. Mitä nyt olen seuraillut kavereitten parisuhdeongelmia niin kaikki ei tosiaankaan sovi yhteen, mutta ei se eroaminenkaan ole oikeasti niin helppoa. Varsinkaan jos on lapsia. Sitä yritetään sietää ja sinnitellä huonossakin suhteessa, koska ei ne suhteet aina ole olleet huonoja ja niihin liittyy paljon hyvääkin. Enkä syytä vain miehiä, tämän palstan perusteella tosin hyvin monet ovat epäempaattisia kitiseviä miesvauvoja jotka kokevat että seksi on jonkin sortin heille automaattisesti kuuluva oikeus, ja kaikki on aina naisen syytä. Mutta toisaalta tiedän että on myös naisia jotka on hankalia ja useimmiten syytä lienee molemmissa, tai kommunikaatiossa, tai ihan vaan epäsopivuudessa.

Sepä se kun se seksi on ihan oikeesti oikeus, ihan molemmille sukupuolille. Oman seksuaalisen tarpeen tyydyttämisen haluaminen ei ole lapsellisuutta.

Seksi voi olal tarve, mutta oikeus se ei ole. Melkoisilla jutuilla täälläkin yritetään läpi päästä :D

https://yle.fi/uutiset/3-11048732

Seksuaalinen nautinto on julistettu ihmisoikeudeksi 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan. Siinä on tuo, että ensin pitää olla lasten saatavilla ja sitten kumppanin. Ihan kuin omalla ajalla ei olisi merkitystä. Körjistäen, että koko ajan revitään johonkin suuntaan.

Aika usein kumppanin muka seksikäs vihjailu tuntuu enemmänkin vonkaamiselta tai kärttämiseltä.

Jeps. Fiksu mies ymmärtää, että jos ei saa vastakaikua niille vihjailuilleen niin silloin niitä ei pidä jatkaa.

Eikä tosiaan pidä myöskään kärttää ja vongata eli kokeilla "kepillä jäätä" tunnin päästä uudelleen.

Siinä vaiheessa pitää odottaa aloitetta naiselta vaikka se menisi seuraavaan päivään.

Tai seuraavaan vuoteen.

Minä en miehenä ainakaan alennu kerjäämään. Se on naisten homma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan. Siinä on tuo, että ensin pitää olla lasten saatavilla ja sitten kumppanin. Ihan kuin omalla ajalla ei olisi merkitystä. Körjistäen, että koko ajan revitään johonkin suuntaan.

Aika usein kumppanin muka seksikäs vihjailu tuntuu enemmänkin vonkaamiselta tai kärttämiseltä.

Jeps. Fiksu mies ymmärtää, että jos ei saa vastakaikua niille vihjailuilleen niin silloin niitä ei pidä jatkaa.

Eikä tosiaan pidä myöskään kärttää ja vongata eli kokeilla "kepillä jäätä" tunnin päästä uudelleen.

Siinä vaiheessa pitää odottaa aloitetta naiselta vaikka se menisi seuraavaan päivään.

Tai seuraavaan vuoteen.

Minä en miehenä ainakaan alennu kerjäämään. Se on naisten homma.

💪

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:n tarina kertoo siitä, kuinka seksiä käytetään vallan välineenä suhteessa.

Miehen tulee tehdä ja käyttäytyä, kuin nainen haluaa. Muuten ei reidet aukea. Puhuu miehestään aika alentavaan tyyliin ja valittaa seksin olevan vastentahtoista. Mies haluaa naistaan, mutta tämä käyttäytyy kuin pikku diktaattori. Miehesi pitäisi kaiketi olla ajatuksiesi lukija. Valitetaan kun ei saa seksiä. Valitetaan kun seksiä halutaan. On se vaan niin vaikeaa.

No hetken se mies tollasta jaksaa ja koettaa vielä yrittää. Sitten se huomaa, että ei se kannata. Ainoa mitä saa, on paha mieli. Sitten työmaalle tulee nätti kesäharjoittelija ja tyky-päivillä sitten muna ui harjoittelijan haaroihin. Varaudu siihen. Suhteesi on matkalla eroon. Syy tietenkin miehen pettäminen, ei sinun käytöksesi ja puheet. Ei tietenkään.

Onko koskaan mielessä käynyt, kun sä tarvitset sen siivousterapiasi niin olisit sanonut miehellesi, että mene vaikka kaverin kanssa kalaan viikonlopuksi. Tai lätkäset 50€ käteen ja sanot, että mene kaverisi kanssa katsomaan lätkää ja kaljalle. Mutta luulen, että lätkäpelin jälkeen kun miehesi tulee kotiin myöhemmin kun sinä olet suunnitellut ja kaiken lisäksi haisee vielä kaljalle, niin taas fiilikset häviää.

Mutta eniten mä ihmettelen, että miksi helvetissä elät tuollaisen miehen kanssa, jos asiat on mielestäsi näin päin persettä. Itse olet miehesi valinnut. Turhaa täällä on valittaa ja miestäsi haukkua.

Sikamaista kirjoittelua. Asenteesi naisia kohtaan on kuvottava.

Ei ole. Se on vaan sun mielipiteesi.

Mutta sen olen tajunnut kuinka hyvä nainen mulla on ollut jo yli 20 vuotta. Seksiä ei käytetä vallan välineenä eikä se ole palkinto mistään. Vongata saa, jos haluaa. Vihjailla saa, jos haluaa. Jotain tuhmaa saa lähettää kesken työpäivän, jos haluaa. Eikä seurauksena ole mökötystä ja hampaiden kiristelyä. Päin vastoin. Meillä oikein yritetään löytää sopivia välejä seksiin. Aina kun vaan on mahdollista. Kieltäytyä saa, jos haluaa. Tosin siivouksen takia tätä ei ole koskaan tapahtunut.

Siivotaan silloin, kun on likasta. Vuoro viikoin. Ei silloin, kun on joku tietty viikonpäivä. Ruokienteko ja kaupassakäynnit hoidetaan vuoro viikoin. Lapsen nukutukset tehdään vuoroilloin. Joten meillä on kyllä kotityöt jaettu kyllä aika hyvin puoliksi. Sun väitteesi siitä, että asenteeni naisia kohtaan on oksettava, on siis kyllä täyttä paskapuhetta. Mä olen kyllä oppinut, miten naista kohdellaan, jotta seksiä saa muutenkin, kuin vaan säälistä ja palkinnoksi jostain. Siksi sitä seksiä meillä kai vielä yli 20 vuoden suhteen jälkeen paljon onkin. Siltikään en tee asioita sen takia, että saisin seksiä. Ihan on kyllä muut motivaatiot.

Silti ihmettelen, miksi eletään suhteessa, jossa ei ole hyvä olla. Valitetaan, mutta ei erota. Täällä on niin monta tarinaa siitä. Muututaan katkeraksi, ollaan kynnysmattona ja poljetaan toisen omantunnon arvo maahan. Mutta ihan jokaisen oma valinta, miten elämääsi elää. Me elätään näin. Ja hyvin on mennyt.

Sun suhde kuulostaa suunnilleen samalle kuin minun. Hyvin menee, molemmat arvostaa toisiaan, kummankaan ei tarvitse vongata mutta toisaalta taas saa myös kieltäytyä seksistä ilman pelkoa toisen loukkaantumisesta.

Mutta se ero meissä on, että minä ymmärrän ettei kaikki ole yhtä onnekkaita parisuhteissaan. Mitä nyt olen seuraillut kavereitten parisuhdeongelmia niin kaikki ei tosiaankaan sovi yhteen, mutta ei se eroaminenkaan ole oikeasti niin helppoa. Varsinkaan jos on lapsia. Sitä yritetään sietää ja sinnitellä huonossakin suhteessa, koska ei ne suhteet aina ole olleet huonoja ja niihin liittyy paljon hyvääkin. Enkä syytä vain miehiä, tämän palstan perusteella tosin hyvin monet ovat epäempaattisia kitiseviä miesvauvoja jotka kokevat että seksi on jonkin sortin heille automaattisesti kuuluva oikeus, ja kaikki on aina naisen syytä. Mutta toisaalta tiedän että on myös naisia jotka on hankalia ja useimmiten syytä lienee molemmissa, tai kommunikaatiossa, tai ihan vaan epäsopivuudessa.

Sepä se kun se seksi on ihan oikeesti oikeus, ihan molemmille sukupuolille. Oman seksuaalisen tarpeen tyydyttämisen haluaminen ei ole lapsellisuutta.

Seksi voi olal tarve, mutta oikeus se ei ole. Melkoisilla jutuilla täälläkin yritetään läpi päästä :D

https://yle.fi/uutiset/3-11048732

Seksuaalinen nautinto on julistettu ihmisoikeudeksi 

Joo, mutta siihen ei tarvita toista ihmistä. Pahimman panetuksen voi hoitaa itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä että miestä ei kiinnosta sinun mielentilasi vaan sinun pimppasi. En voi sietää tuollaisia miehiä. Olen niin onnellinen sinkkuna!

Sama se siivouksen kanssa, aina ei ole sellainen mielentila että huvittaa alkaa järjestelemään asioita toisen mieliksi. Jos ensin olisi seksiä, niin sitten pääsisi siihen siivouksen edellyttämään mielentilaan paremmin. 

Ei haluttaisi myöskään tehdä näistä asioista kaupankäyntiä, vaan molempia pitäisi olla luonnostaan sellainen määrä mikä on molemmista hyvä. 

Siinä on se ero, että siivoaminen on kotityö ja seksin pitäisi olla nautinto. Siivota voi, vaikka ei huvittaisikaan, seksiä ei voi harrastaa jos ei sitä halua. Tai voi, mutta siitä ei kyllä seuraa pitemmän päälle mitään hyvää. Tuskin yksikään mies haluaa vaimonsa pitävän seksiä siivoukseen verrattavana asiana, joten miksi itse vertaa seksiä siivoukseen? Vai onko oikeasti yleistäkin että miehelle on ihan sama mille vaimosta tuntuu, kunhan saa omat tarpeet tyydytettyä?

Kyllä musta on kiva tuottaa miehelle iloa, vaikka itseä ei sattuisi huvittamaan. Ei ole multa pois jos pidän vähön hyvänä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää oli jo eilen. Annoitko?Ottiko? Aika moni eromies haluaa lapsille uuden äipän, jotta ei itse tarvi, edelleenkään, ottaa täyttä vastuuta. Tee äijälle selväksi, että painuu helvettiin.

Sanotaan näin että loppuilta meni molempien mielestä oikein mukavissa merkeissä :)

ap

Mies meni siskosi luo ja sinä nukuit rauhassa

No tuskin, kun ei edes ole siskoa :D

ap

Sä annoit, kun miehesi lopetti pyytämisen ja pilkkoi vielä puutkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä että miestä ei kiinnosta sinun mielentilasi vaan sinun pimppasi. En voi sietää tuollaisia miehiä. Olen niin onnellinen sinkkuna!

Sama se siivouksen kanssa, aina ei ole sellainen mielentila että huvittaa alkaa järjestelemään asioita toisen mieliksi. Jos ensin olisi seksiä, niin sitten pääsisi siihen siivouksen edellyttämään mielentilaan paremmin. 

Ei haluttaisi myöskään tehdä näistä asioista kaupankäyntiä, vaan molempia pitäisi olla luonnostaan sellainen määrä mikä on molemmista hyvä. 

Siinä on se ero, että siivoaminen on kotityö ja seksin pitäisi olla nautinto. Siivota voi, vaikka ei huvittaisikaan, seksiä ei voi harrastaa jos ei sitä halua. Tai voi, mutta siitä ei kyllä seuraa pitemmän päälle mitään hyvää. Tuskin yksikään mies haluaa vaimonsa pitävän seksiä siivoukseen verrattavana asiana, joten miksi itse vertaa seksiä siivoukseen? Vai onko oikeasti yleistäkin että miehelle on ihan sama mille vaimosta tuntuu, kunhan saa omat tarpeet tyydytettyä?

Kyllä musta on kiva tuottaa miehelle iloa, vaikka itseä ei sattuisi huvittamaan. Ei ole multa pois jos pidän vähön hyvänä...

Sitä paitsi innostuu siinä itsekkin helposti🙂

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan. Siinä on tuo, että ensin pitää olla lasten saatavilla ja sitten kumppanin. Ihan kuin omalla ajalla ei olisi merkitystä. Körjistäen, että koko ajan revitään johonkin suuntaan.

Aika usein kumppanin muka seksikäs vihjailu tuntuu enemmänkin vonkaamiselta tai kärttämiseltä.

Eli seksi ei ole sellainen asia mitä itse tahtoisit, vaan näet sen suorittamisena jota tehdään jonkun muun takia? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun se vonkaaminen vain on vastenmielistä, siitä en pääse yli. Nykyisessä suhteessani olen halukkaampi osapuoli. Teen aloitteita, mutta ymmärrän lopettaa, jos mies ei halua. En jatka yrittämistä ja mene marttyyrimoodiin, vaikka kuinka haluttaisi. Miehellä on oikeus kieltäytyä seksistä ilman, että minä alan murjottaa, enkä halua, että hänelle tulee siitä huono omatunto. Enkä ehdottele seksiä silloin, kun tiedän, että miehellä on vaikka raskasta töissä tai muita murheita. Silloin jätän aloitteen tekemisen miehelle.

Amen. Kuinka vaikeaa palstamiesten onkaan ymmärtää, että neutraali aloitteenteko muuttuu vonkaamiseksi siinä vaiheessa, kun toinen ei osoita mitään vastakaikua, ja toinen vaan itsekkäästi kumppanin tuntemuksista välittämättä, jatkaa ja jatkaa?

Siitä tässä on kyse. Mies on niin saatanan itsekäs, että haluaisi vaan pussit tyhjäksi, välittämättä hiukkaakaan siitä, onko nainen mukana vai ei.

Onneksi oma mies ei ole noin tunteeton, vaan jos ilmaisen että ei nyt tee mieli, lopettaa siihen. Ja päinvastoin; miehelläni on esim. nyt ollut hyvin stressaavaa töissä ja seksi viimeisenä mielessä, joten olen jättänyt aloitteenteon enimmäkseen hänelle, ettei tule suorituspaineita tai paha mieli kieltäytymisestä. Hänelle, ei minulle. Miesparka luulee vielä 17 avioliittovuoden jälkeenkin, että minun herkkä naisellisuuteni kärsii torjunnasta, vaikka tottakai minä ymmärrän ettei aina voi huvittaa, enkä ota sitä minään haluttavuuteeni kohdistuvana loukkauksena.

Siis täysin ja täsmälleen samaa mieltä ja näin meilläkin toimitaan. Paitsi että teen kyllä aloitteitakin, mutta en silloin jos näen että toinen on väsynyt, stressaantunut tai muuten haluttoman oloinen. Harvoin kummankaan tarvitsee kieltäytyä, kun osataan lukea toisen fiilistä.

Mutta aina ei ole ollut näin hyvin ja oli kausi jolloin oli haluttomuutta. Silloin miehen lähestymisyritykset ahdisti, koska kieltäytymisestä tuli huono omatunto. Lopulta keskustelemalla asia ratkesi, mies ymmärsi ja lopetti aloitteet hetkeksi. Tämä pelasti läheisyyden, ja kun se haluttomuuden aiheuttaja poistui, palautui halutkin. Ja arvostus miestä kohtaan nousi entisestään, kun hän pystyi ymmärtämään ja odottamaan, se on heijastunut isosti seksielämään nyt myöhemmin. Kannatan siis avointa keskustelua omista tunteista. Ei syytellen, vaan keskustellen.

En ikinä suostuisi suhteeseen miehen kanssa, joka tarvitsee minua vain seksiin.

Sulla on ihan väärä asenne ja olet sekä itsekäs että ilkeä.  Ehdit kyllä siivota ja nukkua sitten eläkkeelläkin

Kaffebulla kirjoitti:

En ikinä suostuisi suhteeseen miehen kanssa, joka tarvitsee minua vain seksiin.

Juu mutta seksistä tai edes eroottisesta läheisyydestä ei saisi parisuhteessa koskaan kumpikaan tuosta vaan kieltäytyä. Aina tulee ottaa huomioon sen toisen ihmisen tunteet myös

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat juuri sellaiselta naiselta, joka haluaa määrittää milloin seksiä saa harrastaa ja milloin ei. Miehesi kannattaisi juosta ja lujaa.

Jokainen ihminen ,jopa nainen saa määritellä ihan itse haluaako seksiä vai ei sekä koska ja miten haluaa. Jos ei haluta niin silloin ei seksiä harrasteta.

Tuo aamusta alkava vonkaus on kyllä niin turn off ,että viimeisetkin halut katoaa. Yäk. Asiasta kannattaa puhua miehen kanssa, että lopettaa ällöttävän käytöksensä.

Miten te pidätte seksuaalisuutta yllä, itsestäni ainakin ihan parasta on se että sitä arkipäiväistä koskemista ja hipaisuja on. Ei sen tarvitse olla mitään sen ihmeellisempää vihjailua, mutta eihän seksi saa olla mikään tabu josta ei saa mainita. Pitää olla sellainen tapa joka sopii molemmille jotta kiinnostus pysyy yllä. 

Tuo mainitsemasi hipaisu ohimennen ym on ihan muuta kuin keskustelun aihe eli vonkaaminen joka on tunteja/päiviä jatkuva yhdistelmä jankuttamista, itsesääliä ja vaatimista.

Noista jokainen jo yksinäänkin on harvinaisen täydellinen turn off.

Ja sitten kun on suhteessa, jossa edes koskea ei saa koska toinen ei halua, niin mitä voisi tehdä. Ei ole kovin haluttu olo itsellä. Parasta kun ei vaan puhu tai tee mitään, niin toinen ei saa vääriä signaaleja. Ja itse haluaisin lähinnä halata vaimoa ja koskea, mutta ei, tätäkään ei saa tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä että miestä ei kiinnosta sinun mielentilasi vaan sinun pimppasi. En voi sietää tuollaisia miehiä. Olen niin onnellinen sinkkuna!

Sama se siivouksen kanssa, aina ei ole sellainen mielentila että huvittaa alkaa järjestelemään asioita toisen mieliksi. Jos ensin olisi seksiä, niin sitten pääsisi siihen siivouksen edellyttämään mielentilaan paremmin. 

Ei haluttaisi myöskään tehdä näistä asioista kaupankäyntiä, vaan molempia pitäisi olla luonnostaan sellainen määrä mikä on molemmista hyvä. 

Siinä on se ero, että siivoaminen on kotityö ja seksin pitäisi olla nautinto. Siivota voi, vaikka ei huvittaisikaan, seksiä ei voi harrastaa jos ei sitä halua. Tai voi, mutta siitä ei kyllä seuraa pitemmän päälle mitään hyvää. Tuskin yksikään mies haluaa vaimonsa pitävän seksiä siivoukseen verrattavana asiana, joten miksi itse vertaa seksiä siivoukseen? Vai onko oikeasti yleistäkin että miehelle on ihan sama mille vaimosta tuntuu, kunhan saa omat tarpeet tyydytettyä?

Kyllä musta on kiva tuottaa miehelle iloa, vaikka itseä ei sattuisi huvittamaan. Ei ole multa pois jos pidän vähön hyvänä...

Joskus on itseltä pois, jos itse vaikka kaipaisi kipeästi unta tai hetkeä ihan yksin. Tottahan sitä joskus voi haluta tuottaa toiselle iloa, mutta huom., siinä pitää olla nimen omaan se halu. Ei velvollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan. Siinä on tuo, että ensin pitää olla lasten saatavilla ja sitten kumppanin. Ihan kuin omalla ajalla ei olisi merkitystä. Körjistäen, että koko ajan revitään johonkin suuntaan.

Aika usein kumppanin muka seksikäs vihjailu tuntuu enemmänkin vonkaamiselta tai kärttämiseltä.

Eli seksi ei ole sellainen asia mitä itse tahtoisit, vaan näet sen suorittamisena jota tehdään jonkun muun takia? 

Ei, vaan musta on kiva kirjoittaa av:lle kommentti ja oikein odotan milloin ensimmäinen valopää kääntää kirjoittamani minua vastaan ja alkaa syyllistää siitä. Voitit tänään! Onneksi olkoon. Palkintona ojennan sinulle av-mitalin saate sanoin: Kiitos, ilman sinua av saattaisi olla miellyttävä ja avartava keskustelufoorumi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan. Siinä on tuo, että ensin pitää olla lasten saatavilla ja sitten kumppanin. Ihan kuin omalla ajalla ei olisi merkitystä. Körjistäen, että koko ajan revitään johonkin suuntaan.

Aika usein kumppanin muka seksikäs vihjailu tuntuu enemmänkin vonkaamiselta tai kärttämiseltä.

Jeps. Fiksu mies ymmärtää, että jos ei saa vastakaikua niille vihjailuilleen niin silloin niitä ei pidä jatkaa.

Eikä tosiaan pidä myöskään kärttää ja vongata eli kokeilla "kepillä jäätä" tunnin päästä uudelleen.

Siinä vaiheessa pitää odottaa aloitetta naiselta vaikka se menisi seuraavaan päivään.

Ja sitten kun tämä toistuu riittävän usein ja seksi siirtyy jostain syystä aina vaan päiviä eteenpäin, niin pian mies tajuaa, että anna olla. Tyhjän saa pyytämättäkin. Sitten pian nainen alkaakin jo ihmettelemään, miksi mies ei enää edes kosketa minua. Ei se enää vaan jaksa kokeilla. Tässä vaiheessa naisen tulisi toimia ja ottaa aloitteet omiin käsiinsä, jos haluaa miehensä pitää.

Ymmärrän täysin ap. Lapsiviikonloput miehen lasten kanssa ovat hirveitä, en jaksaa niitä lapsia yhtään ja tuntuvat tunkeilijoilta kodissani. Koko normaali kodin rauha on mennyt. Tarvitsen niiden jälkeen useita päiviä toipumista. Miehen lapset kotonani on pahin turn off, mitä kuvitella saattaa, mikään muu asia ei vie halujani niin täydellisesti kuin se. Lapsettomat ja ydinperheelliset eivät näköjään sitä voi käsittää.