parisuhdeasiasta mielipidettä kaipaan...
Tilanne on sellanen et mietin voiko parisuhde jatkua.
Siksi haluaisin vahvistusta siitä liiottelenko ja oonko liian vaativakin.
Eli asutaan erillään ja nähdään kun sopii. Samassa kaupungissa asutaan ja matkaa olisi alle tunti.
Mulla oli joku ihme kriisi tossa joitakin päiviä sitten. Meidän piti nähdä mutta peruin sen kun olin väsy ja kiukutti juuri sinä hetkessä.
No mun mieli oli solmussa seuraavana päivänä vielä enemmän. Oli iso tarve jutella ja nähdä. Pyysin.
Hän ei ehtinyt eikä kuulemma koko viikon aikana. Itkeskelen ja ruinasin et nähtäisiin. Kaipasin lohdutusta, välittämistä, halausta. Tuntui että niitä ei ollut.
En voinut ymmärtää miten ei arjesta ja muista asioista edes tuntia voi irrottaa mulle. Oletan et parisuhteessa pitäisi voida luottaa toisen tukeen.
Mut ei onnistu ei. Vastasi mm. tyylin etten voi hyppyyttää. Ei töiden jälkeen, ei missään välissä.
Oli menossa sukulaisen luo ja jotain remonttiakin kai oli. Minä ärsytän tietenkin vaatimalla ja itkeskelemällä.
Mut yksin jäin. Ootin et sanois edes et koitetaan järkätä näkeminen. Halusin olla sen verran tärkee, että joku pieni sauma olisi ollut. Olisin vaikka käynyt hänen luonaan. Aina on huonot olot helpottunut juttelemalla jm.
Jäin nyt ihan yksin kun on vaikeaa ja olo on pahentunut koko ajan.
Mietin et voinko luottaa mieheen, joka ei oo tukena kun on vaikeaa.
Tilanne on pahentunut viestittelyssä ja tiiän ettei oo kivaa olla syytetty.
Mut vaadinko liikaa? Oonko vaan hankala?
Vai onko tää epäreilua ja jopa ilkeetä minua kohtaan?
Voiko tässä enää luottaa toiseen? Tuntuu et teot näyttää nyt etten ole tärkeä kuten luulin.
Oon tosi yksin, surullinen ja toivoton. Jopa masentunut olo on.
Tuntuu ettei ymmärretä nyt toisiamme. Oon tän kaiken kertonut hänelle. Hänestä liiottelen ja tää on kai turhaa draamaa.
Ikävä kyllä samantapaista on käynyt aikaisemminkin ja siksikin kai tää tuntuu nyt niin pahalta.
Se alkuperäinen harmitus on nyt moninkertainen.
Kertokaa mielipiteenne, jooko?
Kommentit (37)
Miehellä on nyt joku kriisi. Väsyttää ja kiukuttaa ...
Tuntuuko tutulta?
Vierailija kirjoitti:
Mikä se varsinainen ongelma ja syy pahaan oloon oli? Ehkä mies ei pitänyt tapahtunutta suuren kriisin mittasuhteissa eikä ymmärtänyt, että sinulla oli niin paha olla. Ettekö voi puhua puhelimessa silloin, jos ette ehdo näkemään?
Oli muut asiat ensin sen pahan olon syy ja se paheni tän tilanteen kautta. Varmaan reagoin voimakkaammin nyt koska tää ei oo eka kerta kun etten saa tukea ja kaikki muu menee ohi.
Oon kertonut tästä hänelle ja miten sattuu mut ei taida ymmärtää kun "valitan vaan".
Ei kuulemma näitä voi puhelimessa puhua. Oon siis vaan tässä kuin löysässä hirressä.
Vierailija kirjoitti:
Peruit sovitun tapaamisen, koska sinua kiukutti. Kun kiukutus oli ohi, ja tilalle guli paha mieli oletit toisen olevan heti käytettävissäsi sinun tarpeisiisi vastaamassa. Melkoisen itsekeskeistä toimintaa.
Pwrumiseen liittyi väsymys. Myös se että tiesin hänen haluavat tehdä jotain juttuja ja hänelle tosiaan sopi että nähdään toiste. Pyysin et hän yrittäisi nähdä jossain vaiheessa, ei heti.
Jälleen kerran katkera tilitys naiselta kun mies ei pompi naisen ja muuttele suunnitelmiaan naisenbpikkujen mukaan ja miten nainen haluaa
Jotenkin vahvasti epäilen että vaikka puhutte samaa kieltä niin ette ymmärrä toisia. "nähdään kun sopii" voi tarkoittaa miehellekin ihan eri asiaa kuin itse tulkitset. Tai ehkä olet omasta mielestä ilmaissut asian selvästi, mutta mies voi tulkita sen ihan eri tavalla.
Tämä ei kuitenkaan ole este toimivalle parisuhteelle. Voitte ihan hyvin olla aivan eri taajuksilla ja silti rakastaa toisia. Se vaatii vain vähän enemmän kommunikointia ja ymmärrystä siitä, että omat sanomiset ei välttämättä mene perille vaikka kuinka olisivat itselle selviä asioita. Siihen ei todellakaan auta kiukuttelut ja möksöttämiset ja muut lapselliset keinot. Ja kyllä, se tarkoittaa myös sitä että sivulauseessakaan ei vittuilla ja kiukutella.
Parisuhdeterapia voi kuulostaa pelottavalta tai siltä että sinne mennään kun on asiat todella todella huonosti ja on jo ollut pettämisiä tms., mutta sinne voi juuri mennä silloin kun tuntuu että kommunikointi ei suju.
Tyttöystäväni feidasi kerran väsymyksen takia suhteemme alkuaikoina yhden päivän kun piti nähdä. Seuraavana päivänä pyysi anteeksi suklaarasian kera, ilahdutti paljon. Tuollaisia feidaamisia ei ole sen jälkeen enää tapahtunut. Ollaan siis molemmat naisia, jos sillä on jotain merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran katkera tilitys naiselta kun mies ei pompi naisen ja muuttele suunnitelmiaan naisenbpikkujen mukaan ja miten nainen haluaa[/quote
En edes viitsi yrittää vastata. Ootko lukenut tän ketjun?
Mun mielestä tuo jo että ei kunnioita sun tunteita vaan sanoo että liioittelet ja aiheutat turhaa draamaa kertoo jo aika paljon. Ihan ymmärettävää että aina ei ehdi nähdä, mutta jos tietää että toista ahdistaa ja tarvitsisi juttukaveria niin voisi ainakin soittaa tai tekstailla, että pysytisi olla tukena vaikka ei tapaaminen olisikaan mahdollista. Oma miesystäväni ehdotti itse että haluanko että tulee mun luokse kun mulla oli päivä jollon kaikki mahdollinen ahdisti ja itketti ja tämä tapahtui tapailuvaiheessa kun oltiin nähty vasta muutaman kerran. Voin aina luottaa siihen että mies on mun tukena kun häntä tarvitsen ja jos ei pääse itse paikalle niin sitten ainakin jutellaan watsapissa tai facebookissa tai soitellaan. mutta ei todellakan koskaan jättäisi mua yksin sillon jos tarvitsen häntä. Musta tuo on toimivan parisuhteen perusta, että toiseen voi aina luottaa. Ei mekään miesystäväni kanssa nähdä kuin pari kertaa viikossa ja jos joskus tapaaminen ei jostain syystä onnistu niin se on ihan ok, sitten nähdään joku toinen päivä. Tämä toimii meillä hyvin, koska olemmat on tottuneet asumaan yksin ja molemmilla suuri itsenäisyyden tarve, joten kummallakaan ei ole trvetta olla kokoajan yhdessä. Molemmat kuitenkin myös tiedetään että toinen on tukena AINA kun siihen on tarvetta.
mvm85 kirjoitti:
Jotenkin vahvasti epäilen että vaikka puhutte samaa kieltä niin ette ymmärrä toisia. "nähdään kun sopii" voi tarkoittaa miehellekin ihan eri asiaa kuin itse tulkitset. Tai ehkä olet omasta mielestä ilmaissut asian selvästi, mutta mies voi tulkita sen ihan eri tavalla.
Tämä ei kuitenkaan ole este toimivalle parisuhteelle. Voitte ihan hyvin olla aivan eri taajuksilla ja silti rakastaa toisia. Se vaatii vain vähän enemmän kommunikointia ja ymmärrystä siitä, että omat sanomiset ei välttämättä mene perille vaikka kuinka olisivat itselle selviä asioita. Siihen ei todellakaan auta kiukuttelut ja möksöttämiset ja muut lapselliset keinot. Ja kyllä, se tarkoittaa myös sitä että sivulauseessakaan ei vittuilla ja kiukutella.
Parisuhdeterapia voi kuulostaa pelottavalta tai siltä että sinne mennään kun on asiat todella todella huonosti ja on jo ollut pettämisiä tms., mutta sinne voi juuri mennä silloin kun tuntuu että kommunikointi ei suju.
Pyysin kyllä, et jossain vaiheessa tällä viikolla nähtäisi.
Viestein tilanteet ja asiat vaan pahenee, se on käynyt täs viikon mittaan kyllä. Siksi halusin et puhumalla setvitään asiat jotka on olleet haasteena. Nyt niitä haasteita on vaan lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse peruit näksemisen ja kun oli niin paha mieli että vaadit näkemistä ja suutuit ja loukkaannuit kun toinen ei peru sovittuja asioita kun sinä halusit nyt kuitenkin nähdä?
Tuo naisten huomion haku omilla ehdoilla ja aikatauluilla on todella säälittävää kun vielä kehdataan loukkaantua kun toisella on menoa eikä peru niitä naisen takiaSiltähän toi varmasti vaikuttaa. Halusin kertoa myös asioita, joissa itse olisin voinut toimia väärin. Siksi kerroin myös ton mun perumaan tapaamisen.
Me on menty tapaamisissa oikeestaan koko ajan sen mukaan miten miehelle parhaiten käy. Ei tosiaan mun ehdoilla missään vaiheessa. Nyt pyysin apua. Pientä hetkeä.
Oon käynyt terapiassa ja varsinaista masennusta mulla ei ole, masennusolo kylläkin välillä.
Mies on tehnyt aikaisemmin myös niin et kun oon esim kipeä ja tarvin apua, hän ei "ehdi".
Lähti silloin juhlimaan.En tunne itseäni lainkaan tärkeäksi. Oon kertonut miten pahalta tuntuu ja että mun mieli paranisi jos edes lyhyesti olisi nähty. Ehdotin että ajan vaikka käymään hänen luonaan, etten "hyppyytä". Hänellä ei tosiasiassa tänään ole menoa, darrassa kertoi olevansa.
Tärkeysjärjestyksessä olen rempan, saunomisen, ulkoilun, roskapussin viennin jälkeen nyt vaan viimeinen.
Haluatko tosiaan olla"parisuhteessa", jossa koet olevasi roskapussia vähäisempi?
Olisiko aika pohtia syitä, miksi olet ko suhteessa?
Vierailija kirjoitti:
mvm85 kirjoitti:
Jotenkin vahvasti epäilen että vaikka puhutte samaa kieltä niin ette ymmärrä toisia. "nähdään kun sopii" voi tarkoittaa miehellekin ihan eri asiaa kuin itse tulkitset. Tai ehkä olet omasta mielestä ilmaissut asian selvästi, mutta mies voi tulkita sen ihan eri tavalla.
Tämä ei kuitenkaan ole este toimivalle parisuhteelle. Voitte ihan hyvin olla aivan eri taajuksilla ja silti rakastaa toisia. Se vaatii vain vähän enemmän kommunikointia ja ymmärrystä siitä, että omat sanomiset ei välttämättä mene perille vaikka kuinka olisivat itselle selviä asioita. Siihen ei todellakaan auta kiukuttelut ja möksöttämiset ja muut lapselliset keinot. Ja kyllä, se tarkoittaa myös sitä että sivulauseessakaan ei vittuilla ja kiukutella.
Parisuhdeterapia voi kuulostaa pelottavalta tai siltä että sinne mennään kun on asiat todella todella huonosti ja on jo ollut pettämisiä tms., mutta sinne voi juuri mennä silloin kun tuntuu että kommunikointi ei suju.
Pyysin kyllä, et jossain vaiheessa tällä viikolla nähtäisi.
Viestein tilanteet ja asiat vaan pahenee, se on käynyt täs viikon mittaan kyllä. Siksi halusin et puhumalla setvitään asiat jotka on olleet haasteena. Nyt niitä haasteita on vaan lisää.
Parisuhteen tulee parantaa elämän laatua, ei huonontaa sitä. Jos parisuhde tai nykyinen kumppani hankaloittaa elämää, sukset eri suuntiin ja kohti parempaa suhdetta/kumppania.
Kaikki eivät sovi yhteen kaikkien kanssa, eikä kaikilla ole samanlaisia tarpeita, arvoja, tulevaisuuden suunnitelmia jne.
Sen takia seurustellaan, että selvitetään näitä asioita ensin ja jos elämä hankaloituu parisuhteen takia, suhde lopetetaan.
Parisuhteessa pitää olla toisen tukena. Toki en taustoista enemmän tiedä, jos sinulla on oikeasti masennus ja itket usein, mies saattaa olla kyllästynyt siihen. Haluaisi mieluummin normaalimielialaisen kumppanin. Oletan että suhteenne on aika alkutaipaleella vielä. Kumppanin sairauden kanssa on helpompi elää, kun yhteisiä vuosia on takana jo useita. Alkuvaiheessa masennukset ja muut saattavat olla isokin turn off.
Kaikilla on tietysti joskus huonoja päiviä, ja silloin pitää pystyä luottamaan että kumppani on tukena. Tuon sinun ketomasi mukaan kuulostaa, ettei mies välitä sinusta tarpeeksi.
Jos sinusta tuntuu, ettei mies välitä, olet todennäköisesti oikeassa. Minulla on menneisyydessä pari kertaa tullut suhteessa sellainen olo, ja eri teille sitä on ajauduttu ennemmin tai myöhemmin. Ennemmin on parempi. Oikean kumppanin kanssa ei tarvitse koskaan arvuutella, että välittääkö hän sinusta.
Jos parisuhteenne on hyvä, kannattaa yrittää puhua miehen kanssa jotta hän ymmärtäisi mistä kiikastaa.
"Darrassa kertoi olevansa." Ilmeisesti alkoholisti, jonka elämässä ensimmäisellä sijalla on juominen, toisella kaikki se, joka mahdollistaa juomisen kuten työ, ja sinä olet jollakin sijalla ynnä muu.
Rautalankamalli: alkoholi on miehelle tärkeä, sinä et ole.
Tää on mulle tosi vaikeeta. Vaikka olisin ärsyttävä tai mitä vaan, se kylmyys satuttaa. Pyysin lukemaan mun aikaisemmin lähettämää runopätkää. Siinä pyysin tukea ja et joustetaan. Puolitiehen vastaantulemisesta jm.
Hän vastasi ettei kai ne tässä välissä ole muuttuneet ja tietää sen kyllä.
Ei mitään kommenttia joka auttais. Et yhessä selvitään jms.
Ehdottomuus vaan on vastassa ei käy koska ei käy-tyyliin.
Ja mulla ei oo masennusta ja psyykkistä diagnoosia.
Nyt vaan on ollut masentunut olo suhteen aikaisempien asioiden ja muiden juttujen vuoksi.
On ollut olo siitä, etten ole tärkeä. Se toistuessaan on pahentunut.
Ehkä oon ollut ajanvietettä hänelle, en tiedä.
Ja on syytä minussakin. En oo muuta väittänyt.
Tässä täytyy miettiä tosiaan olisko parempi molemmille vaan erota, vaikkase olisi vaikeeta.
Vierailija kirjoitti:
"Darrassa kertoi olevansa." Ilmeisesti alkoholisti, jonka elämässä ensimmäisellä sijalla on juominen, toisella kaikki se, joka mahdollistaa juomisen kuten työ, ja sinä olet jollakin sijalla ynnä muu.
Rautalankamalli: alkoholi on miehelle tärkeä, sinä et ole.
Ei juo usein. Tässä oli harrastusryhmän juhlat. Siitä en voi syyttää.
Mutta darrassakin voisi halata ja nähdä, jutella.
Olisin halunnut että pyytäisi vaikka käymään.
Mut eihän tää voi onnistua. Jatkossa tulee lisää tilanteita, joissa oon kuin jäähyllä tai mitään kompromissia ei onnistuta tekemään.
Järjestäisin itseni rakkaan ihmisen tueksi tarvittaessa vaikka se vaatisi järjestelyäkin. Tietenkin. Ei menisi kaikki muu ohi.
No eihän mies sinusta sitten välitä. Miksi haluat olla tuossa "suhteessa"? Luultavasti mies haluaa seksiä ja sen takia antaa sinun luulla että olette parisuhteessa, kunnes käyt niin raskaaksi (haluamalla normaaleja parisuhdeasioita) että mies alkaa käyttäytyä niin huonosti, että sinun on pakko lopettaa suhde. Nuo on pahimpia, niin laiskoja ja itsekkäitä etteivät itse edes lopeta suhdetta. Sitten kun ap kertoo haluavansa eron, mies sanoo "ok, jos se kerran sinusta on parasta) pistäen koko eropäätöksenkin apn niskaan...