Työhaastattelun jälkeen paikka ei kiinnosta enää

Vierailija kirjoitti:

Mä olen se, joka haki Ärrälle myyjäksi. Haluan vielä lisätä tarinaani sen, että pari kuukautta myöhemmin sain unelmaduunini. Pääsin Helsingissä olevan hotellin hotellisihteeriksi, ja olin siellä useamman vuoden. Työ oli kuukausipalkkainen ja siihen sisältyi myös hyviä etuja. Sieltä siirryin suuren, kotimaisen, yrityksen asiakaspalvelupäällikön kakkoseksi ja sieltä vielä toiseen yritykseen esimieheksi. Silloin Ärrän aikaan oli lama ja työpaikat kortilla, kaikkea piti yrittää. Olen kiitollinen siitä, että heillä oli rima niin korkealla, etten läpäissyt testiä 😄

Nyt en ihan ymmärrä tätä Ärrän pilkkaamistasi. Jos kysyvät haastattelussa unelma-ammattiasi ja vastaat hautausmaan hoitaja, koska siinä saa olla rauhassa, niin eikö ole itsestään selvää, ettet tule valituksi asiakaspalveluhommaan? Ärrän myyjän täytyy hallita monta osa-aluetta (on perusmyynti, veikkaukset, postipaketit jne) ja tärkeimpänä asiakaspalvelu, ehkäpä haluavat sellaisia työntekijöitä; jotka osaavat vastata hankaliinkin kysymyksiin jo työhaastattelussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen se, joka haki Ärrälle myyjäksi. Haluan vielä lisätä tarinaani sen, että pari kuukautta myöhemmin sain unelmaduunini. Pääsin Helsingissä olevan hotellin hotellisihteeriksi, ja olin siellä useamman vuoden. Työ oli kuukausipalkkainen ja siihen sisältyi myös hyviä etuja. Sieltä siirryin suuren, kotimaisen, yrityksen asiakaspalvelupäällikön kakkoseksi ja sieltä vielä toiseen yritykseen esimieheksi. Silloin Ärrän aikaan oli lama ja työpaikat kortilla, kaikkea piti yrittää. Olen kiitollinen siitä, että heillä oli rima niin korkealla, etten läpäissyt testiä 😄

Nyt en ihan ymmärrä tätä Ärrän pilkkaamistasi. Jos kysyvät haastattelussa unelma-ammattiasi ja vastaat hautausmaan hoitaja, koska siinä saa olla rauhassa, niin eikö ole itsestään selvää, ettet tule valituksi asiakaspalveluhommaan? Ärrän myyjän täytyy hallita monta osa-aluetta (on perusmyynti, veikkaukset, postipaketit jne) ja tärkeimpänä asiakaspalvelu, ehkäpä haluavat sellaisia työntekijöitä; jotka osaavat vastata hankaliinkin kysymyksiin jo työhaastattelussa.

Komppaan, yksi ystävä oli kesän Ärrällä töissä ja varmaan mikään duuni sen jälkeen ei ole ollut yhtä raskasta. Se on samaan aikaan leipomo, postitoimisto ja kokoontumispaikka kaikille lähiseudun peliaddikteille ja kylähulluille. Nistit pöllii kaljaa ja lapset karkkia. 

Juu. Kerrottiin että soppari on 0 sopimus mutta töitä saa tehdä niin paljon kuin jaksaa, eli eivät vain halua maksaa esim hälykorvausta jne.

.

Lukihäiriö iski, kun luin ettei haastattelun jälkeen palkka kiinnosta enää.

Minulta kysyttiin suoraan miten suhtaudun tuleviin miespuolisiin intialaisiin insinöörityötovereihin, jotka kulttuurista johtuen väheksyvät naisia työpaikalla, että jotkut eivät suostu edes sanomaan huomentalopun voitte arvata. Mahtava myyntipuhe.

joskus, kun oon kysynyt epäselvän työilmotuksen pohjalta lisäkysymyksiä, on selvinny esim.etten sairauden johdosta, kykene tekeen just sitä työtä. hyvissä väleissä todettu, et kyseistä asiaa, ei ollut ilmotuksessa mainittu. no hard feelings.ilmotin et muut jutut pystyn tekeen, tätä yhtä en, sairauden takia.eli todettiin yhdessä et ei just tämä ole molemmille sopiva match

joskus menin työhaastatteluun ja koe vuoroon ,ilmeni, et työpaikka muualla kuin työilmoituksessa ja muuta kuin ilmoituksessa.tarkoitus kusettaa?. ilmoitin et en  tee muuta, kuin ilmoitukses mainittua,ilmoitukses mainitus paikassa työtä  ,no hard feelings tässäkään tapaukses.kun en jatkanut

usein huonosti tehty  työpaikka ilmoitus, johtaa kommelluksiin.

mark kirjoitti:

Haastattelut on monella tapaa ongelmallisia kuten työnhaku. Joku kiinnittää huomiota hakemuksessanne ja siksi pääsee haastatteluun. Se jokin ei usein ole mikään ammattitaitoon liittyvä. No sitten haastattelut tekee joku umpimielinen keittiöpsykologi jolla on mustavalkoinen kuva millainen on hyvä ja millainen huono työntekijä. Ihminen pääsee eteenpäin koska on kaunis tai komea miellyttävä puhelias jne mutta millään näistä ei ole mitään tekemistä hyvän työntekijyyden kanssa.  Tiedän monia jotka vetää työssään suulaan rempseän roolia päivästä toiseen vaikka he ovat pohjimmiltaan epävarmoja ja arkoja ja vielä laiskoja. Heidän tavoitteensa on nukkua vessassa työnantajaa huijaten ja väittää että ovat kaikkea tehneet. Kerta toisensa jälkeen nämä otetaan töihin. Se kertoo että meillä on iso ongelma rekrytointipuolella koska on olemassa niitäkin jotka oikeasti haluaisivat tehdä ja kehittää sitä työtä. Näitä ei pystytä haastattelussa ikävä kyllä pongaamaan koska ne ei monesti vastaa ulkoisesti ihanne työntekijää koska ovat rehellisiä niin hyvissä kuin huonoissa puolissaan eivätkä paukuta kokoajan henkeseleitään.

Aiheesta on joskus kirjoiteltu lehtiinkin esim joskus oli juttu että paras ei saa paikkaa. Siinä pureuduttiin nimenomaan näihin ongelmiin jotka työnhaku haastattelut ym tuovat tullessaan. Pahimmillaan rekrytoija voi pilata koko yhtymän huonolla väellä.

Kerrankin asiaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen se, joka haki Ärrälle myyjäksi. Haluan vielä lisätä tarinaani sen, että pari kuukautta myöhemmin sain unelmaduunini. Pääsin Helsingissä olevan hotellin hotellisihteeriksi, ja olin siellä useamman vuoden. Työ oli kuukausipalkkainen ja siihen sisältyi myös hyviä etuja. Sieltä siirryin suuren, kotimaisen, yrityksen asiakaspalvelupäällikön kakkoseksi ja sieltä vielä toiseen yritykseen esimieheksi. Silloin Ärrän aikaan oli lama ja työpaikat kortilla, kaikkea piti yrittää. Olen kiitollinen siitä, että heillä oli rima niin korkealla, etten läpäissyt testiä 😄

Nyt en ihan ymmärrä tätä Ärrän pilkkaamistasi. Jos kysyvät haastattelussa unelma-ammattiasi ja vastaat hautausmaan hoitaja, koska siinä saa olla rauhassa, niin eikö ole itsestään selvää, ettet tule valituksi asiakaspalveluhommaan? Ärrän myyjän täytyy hallita monta osa-aluetta (on perusmyynti, veikkaukset, postipaketit jne) ja tärkeimpänä asiakaspalvelu, ehkäpä haluavat sellaisia työntekijöitä; jotka osaavat vastata hankaliinkin kysymyksiin jo työhaastattelussa.

Komppaan, yksi ystävä oli kesän Ärrällä töissä ja varmaan mikään duuni sen jälkeen ei ole ollut yhtä raskasta. Se on samaan aikaan leipomo, postitoimisto ja kokoontumispaikka kaikille lähiseudun peliaddikteille ja kylähulluille. Nistit pöllii kaljaa ja lapset karkkia. 

Ihailen ihmisiä, jotka pystyvät kioski-työskentelyyn.

Kohtaat ihmisiä laidasta laitaan ja jokaista on palveltava parhaalla mahdollisella tavalla. Kiire, epämääräiset halut ja pyynnöt asiakkailta taivaan ja maailman väliltä ja yrittäjyyden paine kytkettynä kiireeseen, jota yksin koitat hoitaa, olisi pahimpia painajaisia  minulle maan päällä. 

Arvostan suunnattomasti ihmisiä, jotka omaavat hymyilevän palveluasenteen.  

Kiitos kaikille palvelualan jaksajille, olette hienoja ja vahvoja ihmisiä.

Tota mä oon joskus miettinyt, että mitä jos kioskille tulee joku hampuusi viettämään aikaa, miten sellaisista tilanteista pääsee? Onko vaan siedettävä ostamatonta hengailijaa vaikka koko päivän? 

Mulla menisi ihan hermot.

Joissain haastatteluissa kysymyksenä on ollut "Mitä muut sanovat sinusta" tms. Sen lisäksi ei osaamista aina vaikuteta arvostettavan. Varsinkin jos pomo tai haastattelijat vaikuttavat omaa kilpeään kiillottavilta, haastatellulta odotetut muiden kertomat kehut vievät kiinnostusta työhön.

Ei mitenkään kuviteltua, palkattu voi tosiaan olla lähinnä "muut aina kehuvat minua" -tyyppinen osaamiseltaan. Montaako aikuista ihmistä muut kehuvat?

Työnhakija ei ole altavastaaja.

He tarvitsevat myös minua. Esitän aina tiukkoja kysymyksiä.

Nykyinen esimieheni oli todella tympeän oloinen haastattelussani ja rivien välistä antoi ymmärtää, että haluaisi antaa paikan toiselle hakijalle. Ylempi pomo kuitenkin jyräsi tämän esimieheni ja halusi ottaa minut, koska olin koulutetumpi. Tämä sama tympeä kohtelu jatkui esimieheni toimesta sitten työsuhteessakin ainakin vuoden tai pari. Aika moni olisi varmaan heittänyt hanskat tiskiin jo aikoja sitten. Nyt olen ollut 5 vuotta talossa ja tulen tämän samaisen esimiehen kanssa todella hyvin toimeen ja hän on muuttunut paljon lempeämmäksi. Eli aina ei kannata luovuttaa heti kättelyssä.

Usein jo ilmoituksen luettua tietää että paikka on järkyttävän p a s k a.

Haastattelussa tulee kyllä ilmi esim jos työntekijää ei arvosteta, työilmapiiri on karsea, perehdytystä ei ole, johto on sadisteja, työnkuva on epäselvä, työmäärä rajaton tai työssä on turvallisuusongelmia.

Muutaman kerran. Välillä olen joutunut hakemaan töitä, jotka eivät ole olleet lähtökohtaisestikaan kovin kiinnostavia ja paikan päällä käytyäni olen todennut, että joo, ei pysty. Yhden kerran haastattelijoina oli tuleva pomo ja lähiesimies. Jäi todella nuiva kuva molemmista ja he vaikuttivat olevan keskenään hyvää pataa. Minun sijaan valittiin joku toinen, joka ei kuitenkaan ottanut paikkaa vastaan. Jokin intuitio varoitti ottamasta paikkaa vastaan ja mutkan kautta olen kuullut tuon paikan menosta, niin olen ollut tyytyväinen, että kieltäydyin.