Lue keskustelun säännöt.
Oletko koskaan ajatellut pyytää anteeksi
12.05.2022 |
kiusaamaltasi henkilöltä? Vai onko sinulla omaatuntoa?
Kommentit (48)
Mitäpä se anteekspyytely vuosien jälkeen auttas ketään. Varmaan päinvastoin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kiusaajalla ole omaatuntoa. Sellaiset vain pahenee iän myötä. Kokevat olevansa oikeutettuja kiusaamaan
Vierailija kirjoitti:
Ei kiusaajalla ole omaatuntoa. Sellaiset vain pahenee iän myötä. Kokevat olevansa oikeutettuja kiusaamaan
Ei niin. Persoonnallisuushäiriöisiä kun ovat.
Vierailija kirjoitti:
Ei kiusaajalla ole omaatuntoa. Sellaiset vain pahenee iän myötä. Kokevat olevansa oikeutettuja kiusaamaan
Omatunto on puhdas kiusaajalla. Sitä kun ei ole koskaan käytetty.
Vierailija kirjoitti:
Oon ajatellu, mutta sitten sitä miettii parantaako vai pahentaako se hänen osaltaan asiaa
Oletko ylpeäkin siitä kun olet kiusaaja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon ajatellu, mutta sitten sitä miettii parantaako vai pahentaako se hänen osaltaan asiaa
Oletko ylpeäkin siitä kun olet kiusaaja?
En nää itseäni enää kiusaajana enkä myöskään nää siinä ylpeyden aihetta.
Eihän kiusaajassa ole vikaa, voi tuosta noin vain mustamaalata toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän kiusaajassa ole vikaa, voi tuosta noin vain mustamaalata toista.
Siitä kun ei jää kiinni
Naurettavinta on se että kiusaaja uhriutuu kun jossain vaiheessa asiat tulee ilmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaaminen yritetään kuitata sanomalla älä oo niin herkkä tai se oli vitsi!
Vierailija kirjoitti:
Ei kiusaajalla ole omaatuntoa. Sellaiset vain pahenee iän myötä. Kokevat olevansa oikeutettuja kiusaamaan
Työpaikkakiusaajat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kiusannut ketään, mutta vähän ikävästi tein lukiossa minuun ihastuneelle pojalle, joka oli hyvä ystävä mutta ei enempää.
Pari vuosikymmentä vierähti ja yhtäkkiä tuli semmoinen jännä tarve ottaa häneen yhteyttä ja pyytää anteeksi. Asia ei ollut unohtunut häneltä, vaikka ajattelin nolaavani itseni jos hän ei muista koko juttua.
Selitin tekoni ja hän kertoi miltä hänestä oli tuntunut, mutta antoi anteeksi. Tunsin suurta helpotusta, koska asia oli painanut mieltä vuosikaudet.
Ei mennyt kuin muutama kuukausi, kun hän viestitti että hänellä on aggressiivinen syöpä ja pian hän kuolikin.
Ihmettelen vieläkin mistä se yhtäkkinen pakkotunne pyytää anteeksi tuli, kun ei oltu oltu kuitenkaan yhteyksissä niin pitkään aikaan.
Olen pyytänyt, ja ainakaan omien sanojensa mukaan hän ei hahmottanut minua kiusaajaksi.
Kiusattu on ansainnut kaiken pahan!
Vierailija kirjoitti:
Kiusaaminen yritetään kuitata sanomalla älä oo niin herkkä tai se oli vitsi!
Kiusaamista on vähän joka lähtöön. Osa voi olla ihan vaan tyhmyyttäänkin tehtyä, osa voi olla ihan oikeastikin sitä kiusatun herkkänahkaisuutta ja sitten tietysti on niitä tapauksia joissa ei ole mitään epäilystä siitä etteikö se olisi ihan puhdasta kiusaamista.
Itse säälin kiusaajia, varsinkin kun selän takana vehkeillään
Kiusaaja voi myös olla perheenjäsen.
Oon ajatellu, mutta sitten sitä miettii parantaako vai pahentaako se hänen osaltaan asiaa