Hoitajat hylkäsivät sovintoehdotuksen
Pitäisi varmaan saada miljoonia että riittäisi noille.
Kommentit (2351)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt toitotetaan ettei ole varaa nostaa palkkoja. Ok, olkoon niin. Kansan on kuitenkin hyväksyttävä että sillä on seurauksensa.
No rahaa ei ole. Se pitäisi jostain keksiä, mutta kukaan ei osaa sanoa mistä. Velkaa ei voida ottaa menoihin jotka on pysyviä (esim palkat) tai päädytään eu:n selvitykseen.
Oikeastaan ainoa vaihtoehto on karsia palveluja julkisella sektorilla. Mutta mitä, se on kinkkinen kysymys. Eikä oikeastaan auta, koska työttömien määrä lisääntyy sitten.Palveluistahan on jouduttu jo nyt karsimaan sen vuoksi että työntekijöitä ei vain ole. Mitä suuremmaksi hoitajapula tulee sitä enemmän joudutaa karsimaan palveluista.
Eli sitten aletaan karsia muualta julkiselta. Mutta pitää päättää mitä karsitaan.
Kaikkeen ei ole varaa, eli osasta asioista on luovuttava ja Tehyn pitäisi varmaan kertoa kunta-alan työnantajille mistä palveluista hoitajat ovat valmiita luopumaan, jotta saavat palkankorotuksensa.
Ei ole mitään sellaisia palveluja joista vain joku ammattiryhmä joutuisi luopumaan. Se että palveluista luovutaan koskee kyllä ihan kaikkia ammatista tai työllisyystilanteesta riippumatta. Osa toki ainakin joitakin palveluja pystyy ostamaan muualta.
Ammattiliitto ei voi vaikuttaa niihin polittisiin päätöksiin mistä päättäjät karsivat vaikka ehdotuksia olisikin. Ehdostusten esittämiseen on ihan yhtäläiset mahdollisuudet kaikilla muillakin. Asioihin taas pystyy parhaiten vaikuttamaan olemalla itse päättäjä joka päätöksiä tekee.
Mistä palvelusta olisit itse valmis luopumaan?
Ei niistä palveluista edes tarvitsisi luopua, jos niiden ei tarvitsisi olla ilmaisia, tai lähes ilmaisia. Kirjaston käyttäjät voisivat ihan hyvin maksaa käyttämistään palveluista. Terveyskeskusten asiakasmaksujakin voi nostaa. Miksi toisten on saatava kaikki ilmaiseksi ja toisten on sitten sen vuoksi muka tyydyttävä huonoon palkkaan? Kouluihinkin voisi tulla lukukausimaksut.
Ja tämä kaikki vain siksi, että hoitajat saisivat enemmän palkkaa? Palvelut ilmaiseksi saavissa on varmasti paljon hoitoalan ihmisiäkin, turha lähteä rakentamaan vastakkainasettelua.
Täällä on monesti verrattu palkkoja hoitoalan palkkoihin Englannissa. Toivottavasti vertaajat ovat huomioineet myös vähintään 10 000 e vuodessa olevat lukukausimaksut, jotka koskevat myös sairaanhoitajaksi opiskelevia.
Ei. Vaan jotta saadaan alalle tarpeeksi työntekijöitä ja tätä nykyistä järjestelmää ei tarvi ajaa alas.
Oletko sä joku väärinymmärtämisen mestari olevinasi?
Taas tätä hoitajien ylimielistä kettuilua. Ikäluokat pienenee Suomessa eikä kaivattuja työntekijöitä yksinkertaisesti riitä muillakaan aloilla, vaikka palkat olisi tapissa.
Nyt on kyse työehtosopimusneuvotteluista, ei vaaleista jossa päätetään mistä palveluista leikataan ja mistä ei. Luulin jo että härskiyden rajat on tulleet vastaan mutta täällä hoitajat pokkana ehdottelee, että muista julkisista palveluista pitäisi leikata, että he saisivat lisää palkkaa. Toistan vielä kerran, että oli työntekijäpula kuinka paha tahansa, ei tes-neuvotteluissa ole mahdollisuutta päättää että lakkautetaanpa kirjastot nin saadaan hoitsuille rahaa. Että kukahan se nyt on ymmärtänyt asiat väärin?
Toivottavasti Tehy tarjoaisi jäsenilleen yhteiskuntaopin kurssin. Tätä ketjua kun lukee niin huomaa, että monella on isoja vaikeuksia ymmärtää miten valtion ja kuntien toiminta rahoitetaan ja miten rahankäytöstä päätetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt toitotetaan ettei ole varaa nostaa palkkoja. Ok, olkoon niin. Kansan on kuitenkin hyväksyttävä että sillä on seurauksensa.
No rahaa ei ole. Se pitäisi jostain keksiä, mutta kukaan ei osaa sanoa mistä. Velkaa ei voida ottaa menoihin jotka on pysyviä (esim palkat) tai päädytään eu:n selvitykseen.
Oikeastaan ainoa vaihtoehto on karsia palveluja julkisella sektorilla. Mutta mitä, se on kinkkinen kysymys. Eikä oikeastaan auta, koska työttömien määrä lisääntyy sitten.Palveluistahan on jouduttu jo nyt karsimaan sen vuoksi että työntekijöitä ei vain ole. Mitä suuremmaksi hoitajapula tulee sitä enemmän joudutaa karsimaan palveluista.
Julkisiin palveluihin kuuluu muutakin kuin sote-palvelut eli tarkentaisitko hieman, että mistä palveluista on jouduttu karsimaan? Tatkoitatko, että hoitajapulan edetessä myös kouluista, päivähoidosta ja kulttuurimenoista pitää karsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt toitotetaan ettei ole varaa nostaa palkkoja. Ok, olkoon niin. Kansan on kuitenkin hyväksyttävä että sillä on seurauksensa.
No rahaa ei ole. Se pitäisi jostain keksiä, mutta kukaan ei osaa sanoa mistä. Velkaa ei voida ottaa menoihin jotka on pysyviä (esim palkat) tai päädytään eu:n selvitykseen.
Oikeastaan ainoa vaihtoehto on karsia palveluja julkisella sektorilla. Mutta mitä, se on kinkkinen kysymys. Eikä oikeastaan auta, koska työttömien määrä lisääntyy sitten.Palveluistahan on jouduttu jo nyt karsimaan sen vuoksi että työntekijöitä ei vain ole. Mitä suuremmaksi hoitajapula tulee sitä enemmän joudutaa karsimaan palveluista.
Julkisiin palveluihin kuuluu muutakin kuin sote-palvelut eli tarkentaisitko hieman, että mistä palveluista on jouduttu karsimaan? Tatkoitatko, että hoitajapulan edetessä myös kouluista, päivähoidosta ja kulttuurimenoista pitää karsia?
Ei tarvi mennä noin pitkälle.
Mietis vaikka, miksi terveyskeskukseen ei saa aikoja?
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti Tehy tarjoaisi jäsenilleen yhteiskuntaopin kurssin. Tätä ketjua kun lukee niin huomaa, että monella on isoja vaikeuksia ymmärtää miten valtion ja kuntien toiminta rahoitetaan ja miten rahankäytöstä päätetään.
Nillitä vaan siitä kasiluokan kurssistasi, mutta eipä sultakaan tunnu ratkaisuja löytyvän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt toitotetaan ettei ole varaa nostaa palkkoja. Ok, olkoon niin. Kansan on kuitenkin hyväksyttävä että sillä on seurauksensa.
No rahaa ei ole. Se pitäisi jostain keksiä, mutta kukaan ei osaa sanoa mistä. Velkaa ei voida ottaa menoihin jotka on pysyviä (esim palkat) tai päädytään eu:n selvitykseen.
Oikeastaan ainoa vaihtoehto on karsia palveluja julkisella sektorilla. Mutta mitä, se on kinkkinen kysymys. Eikä oikeastaan auta, koska työttömien määrä lisääntyy sitten.Palveluistahan on jouduttu jo nyt karsimaan sen vuoksi että työntekijöitä ei vain ole. Mitä suuremmaksi hoitajapula tulee sitä enemmän joudutaa karsimaan palveluista.
Julkisiin palveluihin kuuluu muutakin kuin sote-palvelut eli tarkentaisitko hieman, että mistä palveluista on jouduttu karsimaan? Tatkoitatko, että hoitajapulan edetessä myös kouluista, päivähoidosta ja kulttuurimenoista pitää karsia?
Jostain pitää karsia, kun veroja ei saa nostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt toitotetaan ettei ole varaa nostaa palkkoja. Ok, olkoon niin. Kansan on kuitenkin hyväksyttävä että sillä on seurauksensa.
No rahaa ei ole. Se pitäisi jostain keksiä, mutta kukaan ei osaa sanoa mistä. Velkaa ei voida ottaa menoihin jotka on pysyviä (esim palkat) tai päädytään eu:n selvitykseen.
Oikeastaan ainoa vaihtoehto on karsia palveluja julkisella sektorilla. Mutta mitä, se on kinkkinen kysymys. Eikä oikeastaan auta, koska työttömien määrä lisääntyy sitten.Palveluistahan on jouduttu jo nyt karsimaan sen vuoksi että työntekijöitä ei vain ole. Mitä suuremmaksi hoitajapula tulee sitä enemmän joudutaa karsimaan palveluista.
Julkisiin palveluihin kuuluu muutakin kuin sote-palvelut eli tarkentaisitko hieman, että mistä palveluista on jouduttu karsimaan? Tatkoitatko, että hoitajapulan edetessä myös kouluista, päivähoidosta ja kulttuurimenoista pitää karsia?
Ei tarvi mennä noin pitkälle.
Mietis vaikka, miksi terveyskeskukseen ei saa aikoja?
Aina kyllä olen saanut, kun tarvetta on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti Tehy tarjoaisi jäsenilleen yhteiskuntaopin kurssin. Tätä ketjua kun lukee niin huomaa, että monella on isoja vaikeuksia ymmärtää miten valtion ja kuntien toiminta rahoitetaan ja miten rahankäytöstä päätetään.
Nillitä vaan siitä kasiluokan kurssistasi, mutta eipä sultakaan tunnu ratkaisuja löytyvän.
Ei juokse mulle palkka hoitajien palkankorotusten pähkäilemisestä niin miksi minun pitäisi ratkaisu tilanteeseen löytää. Toki yksi ratkaisu voisi olla, että hoitajan perehtyisivät yhteiskunnan toimintaan paremmin ja oppisivat sitä kautta näkemään argumenttiensa ristiriitaisuuden ja ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt toitotetaan ettei ole varaa nostaa palkkoja. Ok, olkoon niin. Kansan on kuitenkin hyväksyttävä että sillä on seurauksensa.
No rahaa ei ole. Se pitäisi jostain keksiä, mutta kukaan ei osaa sanoa mistä. Velkaa ei voida ottaa menoihin jotka on pysyviä (esim palkat) tai päädytään eu:n selvitykseen.
Oikeastaan ainoa vaihtoehto on karsia palveluja julkisella sektorilla. Mutta mitä, se on kinkkinen kysymys. Eikä oikeastaan auta, koska työttömien määrä lisääntyy sitten.Palveluistahan on jouduttu jo nyt karsimaan sen vuoksi että työntekijöitä ei vain ole. Mitä suuremmaksi hoitajapula tulee sitä enemmän joudutaa karsimaan palveluista.
Julkisiin palveluihin kuuluu muutakin kuin sote-palvelut eli tarkentaisitko hieman, että mistä palveluista on jouduttu karsimaan? Tatkoitatko, että hoitajapulan edetessä myös kouluista, päivähoidosta ja kulttuurimenoista pitää karsia?
Työvoimapula koskee erityisesti sote sektoria. Jos työntekijöitä ei ole eikä niitä saada kyllä palvelut karsiuttu nimenomaan sektorilta jolla niitä työnteijöitä ei ole.
Julkisen sektorin palveluissa on myös paljon tehottomuutta. Ylläpidetään toimintoja joista varsinaisesti ei hyödy kukaan. Se koskee niin sote sektoria, koulutusta, työvoimapalveluita, päivähoitoa kuin kulttuuri sektoria. Näistä toiminnoista minusta voisi ensimmäisenä karsia vaikka mitään palvelua ei karsittaisi tai lopetettaisi kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti Tehy tarjoaisi jäsenilleen yhteiskuntaopin kurssin. Tätä ketjua kun lukee niin huomaa, että monella on isoja vaikeuksia ymmärtää miten valtion ja kuntien toiminta rahoitetaan ja miten rahankäytöstä päätetään.
Nillitä vaan siitä kasiluokan kurssistasi, mutta eipä sultakaan tunnu ratkaisuja löytyvän.
Ei juokse mulle palkka hoitajien palkankorotusten pähkäilemisestä niin miksi minun pitäisi ratkaisu tilanteeseen löytää. Toki yksi ratkaisu voisi olla, että hoitajan perehtyisivät yhteiskunnan toimintaan paremmin ja oppisivat sitä kautta näkemään argumenttiensa ristiriitaisuuden ja ongelmat.
Eli et viitsi. Tai kykene. On helpompi syyttää ja arvostella toisia. Ok.
Rytkösen twiittausten mukaan kuntainsinööri ja sairaanhoitaja tekevät samaa tai samanarvoista työtä.
"Tasa-arvolain mukaan nimittäin samaa tai samanarvoista työtä tekeville on maksettava samaa palkkaa."
"Miksi ihmeessä ei voisi verrata vaikkapa sairaalainsinöörin (joka huoltaa KTG-koneen) palkkaa kätilön palkkaan (joka käyttää KTG-konetta), vieläpä kun kätilön koulutus on pidempi, mutta palkka pienempi?"
"Selitä mulle, miksi sen tismalleen saman koneen huoltaminen on tärkeämpää kuin sen käyttäminen?
Miksi insinööri saa enemmän palkkaa kuin kätilö, vaikka esim. koulutus on pidempi?
Ja miksi tasa-arvolakia ei tulisi noudattaa?"
Kuinka pihalla asioista tämä leidi oikein on?
Vierailija kirjoitti:
Rytkösen twiittausten mukaan kuntainsinööri ja sairaanhoitaja tekevät samaa tai samanarvoista työtä.
"Tasa-arvolain mukaan nimittäin samaa tai samanarvoista työtä tekeville on maksettava samaa palkkaa."
"Miksi ihmeessä ei voisi verrata vaikkapa sairaalainsinöörin (joka huoltaa KTG-koneen) palkkaa kätilön palkkaan (joka käyttää KTG-konetta), vieläpä kun kätilön koulutus on pidempi, mutta palkka pienempi?"
"Selitä mulle, miksi sen tismalleen saman koneen huoltaminen on tärkeämpää kuin sen käyttäminen?
Miksi insinööri saa enemmän palkkaa kuin kätilö, vaikka esim. koulutus on pidempi?
Ja miksi tasa-arvolakia ei tulisi noudattaa?"
Kuinka pihalla asioista tämä leidi oikein on?
Se, missä eniten mennään metsään on se, että koulutuksen pituudella ei ole mitään tekemistä työn samanarvoisuuden kanssa. Insinöörin ja hoitajan töitä ei nyt vaan millään mittareilla voi vertailla keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rytkösen twiittausten mukaan kuntainsinööri ja sairaanhoitaja tekevät samaa tai samanarvoista työtä.
"Tasa-arvolain mukaan nimittäin samaa tai samanarvoista työtä tekeville on maksettava samaa palkkaa."
"Miksi ihmeessä ei voisi verrata vaikkapa sairaalainsinöörin (joka huoltaa KTG-koneen) palkkaa kätilön palkkaan (joka käyttää KTG-konetta), vieläpä kun kätilön koulutus on pidempi, mutta palkka pienempi?"
"Selitä mulle, miksi sen tismalleen saman koneen huoltaminen on tärkeämpää kuin sen käyttäminen?
Miksi insinööri saa enemmän palkkaa kuin kätilö, vaikka esim. koulutus on pidempi?
Ja miksi tasa-arvolakia ei tulisi noudattaa?"
Kuinka pihalla asioista tämä leidi oikein on?
Se, missä eniten mennään metsään on se, että koulutuksen pituudella ei ole mitään tekemistä työn samanarvoisuuden kanssa. Insinöörin ja hoitajan töitä ei nyt vaan millään mittareilla voi vertailla keskenään.
Miksi ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti Tehy tarjoaisi jäsenilleen yhteiskuntaopin kurssin. Tätä ketjua kun lukee niin huomaa, että monella on isoja vaikeuksia ymmärtää miten valtion ja kuntien toiminta rahoitetaan ja miten rahankäytöstä päätetään.
Nillitä vaan siitä kasiluokan kurssistasi, mutta eipä sultakaan tunnu ratkaisuja löytyvän.
Ei juokse mulle palkka hoitajien palkankorotusten pähkäilemisestä niin miksi minun pitäisi ratkaisu tilanteeseen löytää. Toki yksi ratkaisu voisi olla, että hoitajan perehtyisivät yhteiskunnan toimintaan paremmin ja oppisivat sitä kautta näkemään argumenttiensa ristiriitaisuuden ja ongelmat.
Ei kyse ole ymmärryksen puutteesta, vaan ihan vaan siitä että nykyisellä palkalla työtä ei enää suostuta tekemään. Jos rahaa ei löydy, niin sitten ei löydy. Sitten hoitotyötä ei vaan enää tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rytkösen twiittausten mukaan kuntainsinööri ja sairaanhoitaja tekevät samaa tai samanarvoista työtä.
"Tasa-arvolain mukaan nimittäin samaa tai samanarvoista työtä tekeville on maksettava samaa palkkaa."
"Miksi ihmeessä ei voisi verrata vaikkapa sairaalainsinöörin (joka huoltaa KTG-koneen) palkkaa kätilön palkkaan (joka käyttää KTG-konetta), vieläpä kun kätilön koulutus on pidempi, mutta palkka pienempi?"
"Selitä mulle, miksi sen tismalleen saman koneen huoltaminen on tärkeämpää kuin sen käyttäminen?
Miksi insinööri saa enemmän palkkaa kuin kätilö, vaikka esim. koulutus on pidempi?
Ja miksi tasa-arvolakia ei tulisi noudattaa?"
Kuinka pihalla asioista tämä leidi oikein on?
Se, missä eniten mennään metsään on se, että koulutuksen pituudella ei ole mitään tekemistä työn samanarvoisuuden kanssa. Insinöörin ja hoitajan töitä ei nyt vaan millään mittareilla voi vertailla keskenään.
Miksi ei?
Työnkuva ja osaamiset ovat aivan erilaiset. Jos tässä ajetaan tasapäistämistä eli ilmeisesti kaikkien AMK:sta valmistuneiden pitäisi saada sama palkka, myös kuvataiteilijoiden, agronomien, restonomien ja estenomien palkkoja pitäisi nostaa eksponentiaalisesti. Miten edes määrittelet kuvataiteilijan palkan? Miten palkka on enää vetovoimatekijä hoitoalalle, jos kaikki AMK:n käyneet saisivat saman palkan?
Tälläkin palstalla näkyy asenne, jossa hoitajilta vaaditaan sellaista venymistä työelämässä, mitä ette vaadi itseltänne. Siitä venymisestä joutuu alkaa maksamaan!
Korona- ja influenssarokotuksia voisi myös järkeistää, eikä pakottaa vaikka puoli vuotta sitten sairastanutta ottamaan rokotusta! Lääketiedettä voisi käyttää joskus työterveyden tukemiseen tutkimalla vasta-ainetasot verestä, ennen uutta rokotusta. Jos rokotusta suositellaan vain riskiryhmille, ei hoitajia tulisi pakottaa ottamaan sitä sanktiona työpaikan menetys. Rokotteesta kun voi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä ei riskiryhmään kuuluvan hoitajan omalle terveydelle!
Nyt elämme korkean inflaation vuoksi aikoja, jolloin kaikilla aloilla on tietysti kohonneet tulotoiveet. Käytännössä palkkojen pitäisi nousta muutoinkin vähintään 5% inflaation vuoksi. Samoin eläkkeiden.
Rytkösellä puurot ja vellit sekaisin. Vedotaan tasa-arvolakiin, jolla ei ole mitään tekemistä koulutuksen pituuden kanssa, vaan sillä taataan yhdenmukaista kohtelua naisten ja miesten välillä.
Nainen eli ole sama asia kuin hoitaja.
Mies ei ole sama asia kuin insinööri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rytkösen twiittausten mukaan kuntainsinööri ja sairaanhoitaja tekevät samaa tai samanarvoista työtä.
"Tasa-arvolain mukaan nimittäin samaa tai samanarvoista työtä tekeville on maksettava samaa palkkaa."
"Miksi ihmeessä ei voisi verrata vaikkapa sairaalainsinöörin (joka huoltaa KTG-koneen) palkkaa kätilön palkkaan (joka käyttää KTG-konetta), vieläpä kun kätilön koulutus on pidempi, mutta palkka pienempi?"
"Selitä mulle, miksi sen tismalleen saman koneen huoltaminen on tärkeämpää kuin sen käyttäminen?
Miksi insinööri saa enemmän palkkaa kuin kätilö, vaikka esim. koulutus on pidempi?
Ja miksi tasa-arvolakia ei tulisi noudattaa?"
Kuinka pihalla asioista tämä leidi oikein on?
Se, missä eniten mennään metsään on se, että koulutuksen pituudella ei ole mitään tekemistä työn samanarvoisuuden kanssa. Insinöörin ja hoitajan töitä ei nyt vaan millään mittareilla voi vertailla keskenään.
Miksi ei?
Työnkuva ja osaamiset ovat aivan erilaiset. Jos tässä ajetaan tasapäistämistä eli ilmeisesti kaikkien AMK:sta valmistuneiden pitäisi saada sama palkka, myös kuvataiteilijoiden, agronomien, restonomien ja estenomien palkkoja pitäisi nostaa eksponentiaalisesti. Miten edes määrittelet kuvataiteilijan palkan? Miten palkka on enää vetovoimatekijä hoitoalalle, jos kaikki AMK:n käyneet saisivat saman palkan?
Joo? Mutta mikä tekee insinöörin työstä arvokkaampaa kuin hoitajien työ? Jos nyt ihan amk insinööristä puhutaan, niin koulutus on saman arvoinen. Miksi siis itse työ on jotenkin arvokkaampaa kuin vaikeasti sairaiden tai onnettomuuksien uhrien hoitaminen?
Ei ole pahemmin liittoja kiinnostanut, eikä kummoisemmin näemmä hoitajiakaan, kitistään vaan omista venymisistä ja vaaditaan lisää rahaa.
Potilasturvallisuus-kampanja laitettiin vasta nyt pystyyn, kun oma etu kyseessä.
Aluehallintovirastoon kerättiin vajaassa viikossa 1200 ilmoitusta. Jos näitä olisi spämmätty tähän tahtiin edes sen viisi vuotta, olisi niihin ollut jo pakko puuttua.
Tehyn tietojen mukaan potilasturvallisuus vaarantuu työpaikoilla jatkuvasti. Vaaratilanteet jäävät kuitenkin piiloon, jos niistä ei ilmoiteta viranomaiselle.
Eli kuka/ketkä ovatkaan laistaneet ilmoitusvelvollisuudestaan?