Ystäväni ei tiedä puolisonsa palkkaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella omituista jos ei kumppaninsa palkkaa tiedä, etenkin jos on perhettä. Ei taida kovin läheinen pariskunta olla? Ymmärrän tapauksessa jossa asutaan erikseen ja on omat taloudet, muutoin en. Ehkäpä joissakn tapauksissa myös uusperhekuvioissa joissa on aiemmista suhteista lapsia.

Kyllä rahasta pitää voida puhua suhteessa avoimesti. Silloin vältytään konflikteilta helpoiten kun tiedetään molempien näkemys rahaan ja rahan käyttöön. Ei ihme kun eroja tulee niin paljon.

Länkyttäjille tiedoksi, tienaamme miehen kanssa suunnilleen saman verran, minä usein hieman enemmän.

Meillä puhutaan rahasta avoimesti, mutta en silti tiedä puolison palkkaa enkä koskaan oleta hänen maksavan mitään sellaista, mikä lopulta on minun, oli se sitten ulkomaanmatka tai litra maitoa. Kumpikin käyttää omia rahojaan juuri niin kuin haluaa, toiselta ei lupia kysellä eikä edellytetä, että koska ollaan perhe ja minulla on tämä unelma, niin sen tulee olla sinunkin unelmasi ja sinä sen maksat!

Meillä on paljon mielenkiintoisempia keskustelunaiheita kuin raha enkä ole ikinä ajatellut, että läheisyys mitataan sillä, miten usein puhumme tuloistamme ja menoistamme.

Olen eri, mutta jäin miettimään, mitä tässä esimerkiksi tarkoittaa avoin rahasta puhuminen? Itselleni se sisältää yhteisten menojen budjetoinnin (kuinka paljon kumpikin laittaa erilliselle, yhteiselle tilille), omista budjeteista (säästöpuskuri, sijoitukset, ylimääräinen käyttöraha jne) keskustelemisen, erityisesti esim. isojen hankintojen kohdalla (joko yhteiset tai ihan omat), sen, kokeeko palkkansa vastaavan työn vaativuutta, paljonko esim. uutta työtä hakiessa voisi pyytää palkkaa jne jne. Arkista, ja varmaankin tylsää puhetta, mutta tämmöisiä meillä ainakin jutellaan aika ohimennen ja vaihdetaan ajatuksia ja kysytään toisen mielipidettä. Kyllä tällaisissa tulee myös luonnollisesti esille, mikä se toisen palkka (suunnilleen) on. 

Jotenkin tosi outoa, että joillekin palkan tietäminen liittyisi siihen, että jompikumpi haluaisi toiselta rahaa. Nämähän ei liity mitenkään toisiinsa. Kyse ei myöskään ole lupien kyselemisestä, vaikka haluaisi toisen kanssa keskustella omista raha-asioistaan. Vaan siitä, että se kumppani yleensä on ihminen, jonka mielipidettä arvostaa ja jonka kanssa haluaa jutella tällaisistakin asioista. Puhumattakaan, jos on naimisissa, koska se todellakin on jo taloudellinen sopimus.

Meillä rahasta puhuminen on osakursseista rupattelua, rahastojen kulujen kauhistelua - ja toki eri rahastojen tuotto-odotusten vertailuja, vaikka emme itse sijoittaisi niihin euroakaan - puunmyyntitulojen muodostumisen vertailua (erilaiset firmat, erilaiset kriteerit) jne. Yhteistä budjetointia ei ole eikä yhteisiä hankintoja, joihin molempien tulee osallistua.

Avioliitto on taloudellinen sitoumus, mutta avio-oikeus toisen omaisuuteen tulee voimaan vasta liiton päättyessä, siihen asti molemmat omistavat omansa ja saavat omastaan päättää haluamallaan tavalla (pari poikkeusta on kuten asunto, jossa yhdessä asutaan). Avioliittolaissa määritelty elatuskin on vain minimi, ei suinkaan köyhemmän vaatima elintaso.

Vierailija kirjoitti:

Ihan yleistä! Esimerkiksi yli 50 vuotta aviolitossa ja jo eläkellä lähisukuaiseni. Ei tiedä edes paljon vuokraa maksavat Helsingin vuokrat talossa asumisesta.Sen enempää ei puhelin ,sähkö,netti, autopaikka kuluja.Ei tarvitse tietää .Kun kaikki on koko ajan hoitunut miehen tuloista. Eli ei mikään outo tai ihmelinen asia, ei koskaan ollut perheissä minään vuosikymmenellä.

Kyseessä täytyy olla jo suhteellisen iäkäs pariskunta, joten olisi hyvä tietää nämä asiat, jos sattuu jäämään leskeksi. Surun ja hautajaisjärjestelyjen keskellä on ikävää alkaa selvittämään vuokraa ja muita kuluja ja minne ne pitäisi maksaa. Jos puoliso on aina hoitanut kaiken, leski on aivan pihalla yksin jäädessään. 

Me ollaan oltu miehen kanssa yli 10v yhdessä, enkä minäkään tiedä miehen tarkkaa palkkaa. Kai se ihan tarpeeksi on, asuntolaina otettu yhdessä 8 vuotta sitten ja silloinhan niitä käytiin läpi, mutta en muista tarkkoja lukuja ja kai se nyt muuttunut on jo siitä, kun työpaikkakin on vaihtunut.

Ei tosin mieskään ole kysellyt minun tarkkaa palkkaani

Mikäs on sen kauheampaa ja vähintään eron paikka jos miehellä on säästöjä eikä nainen tiedä niistä tai ei pääse tuhlaamaan niitä. Ainoastaan naisilla on oikeus piilotella rahoja ja säästöjä mieheltä mutta ei toisinpäin!!!

Ei tarvitse tietää jos ei ole yhteisiä tavoitteita tai unelmia - yhteistä elämää. Tosin en oikein ymmärrä miksi olla parisuhteessa, jos ei halua yhteistä elämää.

Meillä oli yhteisenä unelmana aikainen vapaalle jääminen, ja sen toteuttamiseen tarvitsee tietää, kuinka paljon on säästössä, kuinka paljon pääomatuloja, kuinka paljon eläkekertymää tienattuna jne. Yhdessä pitää myös sopia, millaiseen elintasoon tyydytään, kun luovutaan palkkatuloista.